Mera språkbad behövs
SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp har lämnat in följande budgetmotion om mera språkbad.
Lisää kielikylpyä Helsinkiin
Kielikylpy, jossa lapsi oppii toisen kielen kasvatuksellisesti tutkitulta pohjalta, on toiminut Suomessa yli 20 vuotta. Tällä hetkellä noin 4500 3 – 15 ikäistä lasta kylpee päivittäin ruotsinkielellä. Kielikylpy tuottaa toiminnallisesti kaksi- ja monikielisiä lapsia ja nuoria.
Kielikylpypäiväkodissa toiminta tapahtuu ruotsinkielellä suomenkielisten lasten kesken. Lapset puhuvat alussa suomea mutta omaksuvat nopeasti ruotsinkielen ja alkavat vähitellen käyttää sitä. Koulussa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu ruotsiksi. Lapset eivät itse sitä tiedosta, vaan osaavat kohta lukea ja kirjoittaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Vähitellen suomenkielisen opetuksen osuus lisääntyy, niin että oppilaat peruskoulun aikana opiskelevat kaikkia aineita sekä ruotsiksi että suomeksi. Näin ollen kielikylpyoppilaat saavat hyvää kaksikielistä koulutusta.
Helsingissä toimii vuonna 2012 11 päiväkotia, 5 ala-astetta, 3 ylä-astetta ja yksi yhtenäinen koulu luokille 1 - 9, jossa opiskellaan täydellisen kielikylpymenetelmän mukaan.
Helsingissä vuosittain noin 110 – 120 ekaluokkalaista, n 1.5 % ikäluokasta, aloittaa kielikylpyluokassa. Hyvin pienellä osalla suomenkielisistä lapsista on siis tällä hetkellä mahdollisuus osallistua kielikylpyopetukseen.
Kielikylvyn periaatteena on että lapset omaksuvat opetuskielen jo ennen koulun aloittamista. Yhtenäisen koulupolun vahvistamisen takaamiseksi, päiväkodista peruskoulun viimeiselle luokalle asti, on Helsingissä siksi tarjottava nykyistä enemmän kielikylpypaikkoja alle kouluikäisille lapsille. Tätä nykyä oppilasmäärät luokilla 7 – 9 eivät aina riitä ylläpitämään tarpeeksi opetusta molemmilla kielillä.
Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi täydellisen kielikylpypolun mahdollistamista kaikille lapsille jotka aloittavat kielikylpypolkunsa päiväkodissa. Mahdollistaaksemme tämän tavoitteen täyttymistä, Helsingin tulisi panostaa, ei ainoastaan päiväkodeissamme tapahtuvaan kielikylpyyn, mutta myös entistä enemmän kielikylpyluokkien perustamiseen erityisesti ala-asteissamme.
Esitämme, että Helsingin kaupunki lisää kielikylpypaikkojen määrää. Kielikylpypaikkojen määrää lisättäisiin ensisijassa seuraavilla alueilla: Herttoniemi-Roihuvuori-alueelle perustettaisiin yksi ryhmä lisää (21 paikkaa) päiväkoti- ja esikouluopetukseen. Lauttasaaressa perustettaisiin yksi kielikylpyluokka lisää Lauttasaaren ala-asteelle niin, että yhden kielikylpyluokan sijaan olisi kaksi rinnakkaisluokkaa.
Budgetmotion, inlämnad 14.3.2012 av SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp
SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp
Publicerad igår kl. 13:45
SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp har lämnat in följande budgetmotion om mera språkbad.
Lisää kielikylpyä Helsinkiin
Kielikylpy, jossa lapsi oppii toisen kielen kasvatuksellisesti tutkitulta pohjalta, on toiminut Suomessa yli 20 vuotta. Tällä hetkellä noin 4500 3 – 15 ikäistä lasta kylpee päivittäin ruotsinkielellä. Kielikylpy tuottaa toiminnallisesti kaksi- ja monikielisiä lapsia ja nuoria.
Kielikylpypäiväkodissa toiminta tapahtuu ruotsinkielellä suomenkielisten lasten kesken. Lapset puhuvat alussa suomea mutta omaksuvat nopeasti ruotsinkielen ja alkavat vähitellen käyttää sitä. Koulussa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu ruotsiksi. Lapset eivät itse sitä tiedosta, vaan osaavat kohta lukea ja kirjoittaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Vähitellen suomenkielisen opetuksen osuus lisääntyy, niin että oppilaat peruskoulun aikana opiskelevat kaikkia aineita sekä ruotsiksi että suomeksi. Näin ollen kielikylpyoppilaat saavat hyvää kaksikielistä koulutusta.
Helsingissä toimii vuonna 2012 11 päiväkotia, 5 ala-astetta, 3 ylä-astetta ja yksi yhtenäinen koulu luokille 1 - 9, jossa opiskellaan täydellisen kielikylpymenetelmän mukaan.
Helsingissä vuosittain noin 110 – 120 ekaluokkalaista, n 1.5 % ikäluokasta, aloittaa kielikylpyluokassa. Hyvin pienellä osalla suomenkielisistä lapsista on siis tällä hetkellä mahdollisuus osallistua kielikylpyopetukseen.
Kielikylvyn periaatteena on että lapset omaksuvat opetuskielen jo ennen koulun aloittamista. Yhtenäisen koulupolun vahvistamisen takaamiseksi, päiväkodista peruskoulun viimeiselle luokalle asti, on Helsingissä siksi tarjottava nykyistä enemmän kielikylpypaikkoja alle kouluikäisille lapsille. Tätä nykyä oppilasmäärät luokilla 7 – 9 eivät aina riitä ylläpitämään tarpeeksi opetusta molemmilla kielillä.
Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi täydellisen kielikylpypolun mahdollistamista kaikille lapsille jotka aloittavat kielikylpypolkunsa päiväkodissa. Mahdollistaaksemme tämän tavoitteen täyttymistä, Helsingin tulisi panostaa, ei ainoastaan päiväkodeissamme tapahtuvaan kielikylpyyn, mutta myös entistä enemmän kielikylpyluokkien perustamiseen erityisesti ala-asteissamme.
Esitämme, että Helsingin kaupunki lisää kielikylpypaikkojen määrää. Kielikylpypaikkojen määrää lisättäisiin ensisijassa seuraavilla alueilla: Herttoniemi-Roihuvuori-alueelle perustettaisiin yksi ryhmä lisää (21 paikkaa) päiväkoti- ja esikouluopetukseen. Lauttasaaressa perustettaisiin yksi kielikylpyluokka lisää Lauttasaaren ala-asteelle niin, että yhden kielikylpyluokan sijaan olisi kaksi rinnakkaisluokkaa.
Budgetmotion, inlämnad 14.3.2012 av SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp
SFP i Helsingfors fullmäktigegrupp
Publicerad igår kl. 13:45
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tässähän se ongelman ratkaisu voi ollakin, annetaan niitten opiskella ruotsia joilla näyttää olevan kiinnostusta ja lopetetaan muitten kiusaaminen! Jos 4500 suomenkielistä haluaa opiskella niin silloin ruotsinkielisten tarve maassamme on jo reippaasti ylitetty koska meillä on nämä kikkailun ansiosta 290000 ruotsinkielistä jo ennestään.
Ajatelkaa kuinka monelle avautuisi mahdollisuus todelliseen kielen oppimiseen koska voisivat aloittaa sen haluamansa kielen opiskelun jo vaikka ekaluokalta. Suomi saisi täydennystä täysin rapaatuneeseen kielivarantoonsa ja ruotsinkieliset halukkaita ruotsin opiskelijoita.
Toivottavasti ihmiset heräisivät tähänkin järjettömään ehdotukseen ja torppaisivat sen mahdollisimman pian. RKP ei välitä suomenkielisten kielitaidoista yhtään vaan haluaa vain aivopestä suomenkielisiä lapsia ja heidän perheitään RKP-myönteisiksi. Muutenkin laman aikaan ei käytössä ole yhtään ylimääräisiä varoja valtion puolesta, joten maksakoot RKP ja surut itse moisen lystinsä. Suomenkielisillä veronmaksajilla ette maksatuta omaa poliittista agendaanne.
Perussuomalaiset taitaa olla ainoa puolue, joka uskaltaisi vastustaa tätäkin järjettömyyttä. Kaikki muut puolueet tuntuvat olevan kielipolitiikan suhteen tiukasti RKP:n talutusnuorassa.
Wallin; suku suomenkielisiä - myös muijan suku
Henriksson; suku suomenkielisiä - myös muijan . . . . oho sorry
Biaudet; suku suomenkielisiä ... Kainuusta ja Savosta. No savolainen tietty valitsi niin kuin Lipponen sen ruotsin kielen.... jä näin etteenpäin
Jos kielikylpyyn on menijöitä, niin eihän se muille kuulu. Kysehän on vapaaehtoisesta - tosin kunnan tarjoamasta - palvelusta, johon vanhemmat kuskaavat lapsensa pitkänkin matkan takaa.
Kyse ei käsiuttäkseni ole päivähoitopaikkojen kokonaismäärän lisäämisestä, joten kustannusvaikutuksetkin lienevät suunnilleen olemattomat.
Asiasta on turha nostaa tunteita, sillä se ei koskene pakollisena ketään.
Jos sitten joku muuten vaan haluaa purkaa patoutumiaan, niin onhan sillä varmaan jonkinlainen terapeuttinen vaikutus.
Asiaahan tässä keskustelussa ei tunnu olevan juuri lainkaan.
"RKP:n lääke Suomen ongelmiin, lisää kielikylpyjä ruotsiksi!"
Minä lisäisin tähän ihan normaalikylvyt pakkoruotsipersuille. Vesi ja saippua saavat ihmeitä aikaan myös heissä. Kahdesti viikossa toteutettuna se saisi aikaan huomattavaa ympäristöhygienian parannusta pakkoruotsipersuissa.
Kaikista ruotsalais yrityksistä huolimaatta, mantereella ruotsinkielisten määrä vahenee vuosittain
Sekä sbsoluuttisesti, että prosentuaalisesti, vaikka viimevuonna, radio vegan rekisteröidy ruotsinkieliseksi kampanja oli kova ja yritettiin kaikkea muuta suomenkielisten höynäyttämiseki ruotsinkieleen
Esim.Viimevuonna ruotsinkielisten vuosikasvu verrattuna suomenkielisten vuosikasvuun, oli siitä vain 1.2 %
Tämä on järkyttävän pieni prosentti.
Kiitos mamuille, jotka valitsevat lapsilleen suomenkielen äidinkieleksi.
"Kaikista ruotsalais yrityksistä huolimaatta, mantereella ruotsinkielisten määrä vahenee vuosittain"
Ovatko pakkoruotsipersut ottaneet huomioon mannerlaattojen asuvat ruotsinkieliset?
Järkyttävää. Tosin RKP:n ajama kielikylvettäminen ruotsin kieleen on johdonmukainen jatkumo Ruotsin (1200-1700-l) ja ruotsinkielisen eliitin (1800-l) ruotsitustoimenpiteille.
Sääliksi käy niitä hölmöjä ja hyväuskoisia vanhempia, jotka sijoittavat lapsensa ruotsituskylpyyn.
"Sääliksi käy niitä hölmöjä ja hyväuskoisia vanhempia, jotka sijoittavat lapsensa ruotsituskylpyyn."
Nyt onkin aika tehdä loppu pahimman lajin kielikiusaamisesta, jonka uhreiksi aikaisemmat läinsäätäjät ovat meidät saattaneet : koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsilla kiusaamisen uhreiksi.
Joko taas on sen aika!
Eikö olisi helpompi kielikylvettää ne muutamat ummikkopohjalaiset surut suomenkielisiksi?
Ei olisi enää edes tekosyytä ylläpitää pakkoruotsitusta. Mutta siinähän se juju juuri piilee....
Piiri pieni pyörii, pakkoruotsittajat siinä hyörii...
Kielikylpy saksaksi voisi kiinnostaa. Ei siis minua tässä iässä enää kylvetetä, mutta mukulan voisi semmoiseen kuskata. Onkohan niitä saksaksi tarjolla, tai jollain muulla isolla kielellä.. hmm?
Kumma, että suomenkielisiä kielikylvetetään ruotsalaisiksi, kun taas surut ovat itse todenneet, että ainakin sellainen pakkokylvettäminen ruotsinkielisillle on pahasta.
"Kumma, että suomenkielisiä kielikylvetetään ruotsalaisiksi, kun taas surut ovat itse todenneet, että ainakin sellainen pakkokylvettäminen ruotsinkielisillle on pahasta."
Ja taas vetää nefe hatustaan silkkaa skeidaa!!
Kielikylpy on pedagogiikkaa (opetusmenetelmä) jota harrastetaan nimen omaan kaksikileisissä maissa. Niin että maan lapsia kielikylvetetään toistensa kielissä.
"MITÄ KIELIKYLPY ON?
Kielikylpy on opetusohjelma, jossa omaksutaan uusia kieliä (päiväkodista yläasteelle saakka). Menetelmän tavoitteena on toiminnallinen monikielisyys. Päiväkodin henkilökunta käyttää ainoastaan kielikylpykieltä, mutta jo ensimmäisellä luokalla ja siitä eteenpäin suomenkielinen osuus opetuksessa kasvaa vähitellen, samoin kuin muiden kielien osuus. Kielikylpy toimii hyvin silloin kun enemistökieltä puhuvat lapset ovat oppimassa vähemmistökieltä. Osallistumisen kielikylpyyn tulee olla vapaaehtoista. Kielikylvyn voi aloittaa kolmesta ikävuodesta ylöspäin, jos lapsen oma äidinkieli on kehittynyt ikäistensä tavoin tarpeeksi hyvin. Suomessa kielikylvyn onnistumisen edellytykset täyttyvät hyvin."
"MISSÄ KIELIKYLPYTOIMINTAA ON?
Idea kielikylpyyn syntyi Kanadassa jo 1960-luvulla, jolloin aloitettiin ensimmäinen kielikylpy. Eurooppaan kielikylpy tuli samanaikaisesti Espanjaan ja Suomeen. Nyt kielikylpytoimintaa on monissa eri Euroopan maissa tavalla tai toisella. Suomessa ensimmäinen kielikylpyryhmä aloitti Vaasassa 1987. Nyt kielikylpytoimintaa on monilla paikkakunnilla Suomessa m.m. Porvoossa, Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Turussa."
http://personal.inet.fi/yritys/espoonkielikylpypaivakoti/suomi.html#MKO
Suomenkielen kielikylpyä järjestetään ruotsinkielisille lapsille vahvasti rutosinkielisillä alueilla, eli alueilla joss lapset muuten juurikaan eivät kuule Suomea ja opi sitä luonollisesti.
"Kielikylpyä" ei ole suomen- ja ruotsinkielisten lasten sekoittaminen samoihin kouluihin tai päiäväkoteihin. Kielikylpyryhmissä ja luokissa ei ole kylpykieltä äidinkielenään puhuvia lapsia vaan niissä kylpevät vain sitä toista kieltä, joko suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat.
Kielikylpy ei ole millään kielellä pahasta kenellekään tai minkään kieliselle kunahhan puitteet ovat oikeat.
Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset lapset harvemmin tarvitsevat ylimääräräistä tukea oppiakseen suomen kieltä vaan itse asiassa he tarvitsevat usein ylimääräistä tukea oppiakseen kunnolla ruotsin kieltä koska mahdollisuudet puhua ruotsia vapaa-ajalla ovat usein niin rajalliset kaveripiirin usein ollessa hyvinkin suomenkielinen.