Japani ja NL olivat kahinoineet Ulko-Mongoliassa kesällä -39.
Puna-armeija jäi voitolle.
Stalinin solmittua Hitlerin kanssa sopimuksen 23.8. 39 oli Japanin suunta vielä vaarallisesti auki.
Se hoidettiin sujuvasti hyökkäämättömyyssopimuksella 13. huhtikuuta -41. Näin NL.n selusta oli turvattu.
Kauko-Idästä voitin siirtää joukkoja Moskovan taisteluun talvella 1941-42 ja näin NL pelastui osaltaan Japanin ansiosta.
Palkkioksi NL piti hyökkäämättömyyssopimuksen voimasssa ja Japani saattoi rauhassa rusikoida länsivaltoja aivan kuin Saksa aiemmin Euroopassa. Molemmissa maissa kiiteltiin tuolloin Stalinia.
Oliko niin, että sopimus NL:n kanssa oli Japanille välttämätön kahden rintaman sodan välttämiseksi eli NL mahdollisti myös Japanin hyökkäyksen? Aivan kuten Saksan hyökkäyksen länteen?
Todettakoon, että NL:n suuri Kauko-Idän armeija ei ampunut laukaustakaan ennen elokuuta -45, vaan Japani saattoi siirtää sieltä voimiaan Tyynelle merelle.
Puna-armeija jäi voitolle.
Stalinin solmittua Hitlerin kanssa sopimuksen 23.8. 39 oli Japanin suunta vielä vaarallisesti auki.
Se hoidettiin sujuvasti hyökkäämättömyyssopimuksella 13. huhtikuuta -41. Näin NL.n selusta oli turvattu.
Kauko-Idästä voitin siirtää joukkoja Moskovan taisteluun talvella 1941-42 ja näin NL pelastui osaltaan Japanin ansiosta.
Palkkioksi NL piti hyökkäämättömyyssopimuksen voimasssa ja Japani saattoi rauhassa rusikoida länsivaltoja aivan kuin Saksa aiemmin Euroopassa. Molemmissa maissa kiiteltiin tuolloin Stalinia.
Oliko niin, että sopimus NL:n kanssa oli Japanille välttämätön kahden rintaman sodan välttämiseksi eli NL mahdollisti myös Japanin hyökkäyksen? Aivan kuten Saksan hyökkäyksen länteen?
Todettakoon, että NL:n suuri Kauko-Idän armeija ei ampunut laukaustakaan ennen elokuuta -45, vaan Japani saattoi siirtää sieltä voimiaan Tyynelle merelle.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ovela kaveri tuo Stalin. Vei länsimaita kuin pässiä narussa sodan alla, sodassa ja sodan jälkeen. Passaa kaveri ylistää.
Stalinilla oli moukan tuuri
kylmäverinen poliittinen peluri ja onnistui monessa.
Asiat loksahtivat täydellisesti paikoilleen hänen kannaltaan. hän toimi viisaasti mutta oli onnikin matkassa
Yhtä kaukaa haettu teoria kuin aikanaan se että Chamberlainin brittiagentit olisi käyneet ampumassa Mainilan laukaukset. Chamberlainhan koetti suunnata Saksan laajentumisen itään päin.
hyökkäsi etelään sopimus selustan suojana.
Ch:n brittiagentit eivät ole koskaan olleet ampumassa Mainilan laukauksia. Stalinin juonia nekin oli. Selustatukena oli nyt MR-sopimus.
Ch. ei koettanut suunnata Saksan laajentumista yhtään minnekään, vaan yritti ylläpitää rauhaa.
Tietosi ovat taattua stallariluokkaa.
Katsoppas, historiassa asia johtaa toiseen. Chamberlain-Hitler -sopimus oli syy ja esikuva M-R sopimukselle. Brittien puheet ja politiikka ovat aina olleet eri suuntaisia. No, ehkä Mainilan tapaus kylläkin on vähän epätodennäköinen.
"Chamberlain-Hitler -sopimus oli syy ja esikuva M-R sopimukselle."
Sellaista sopimusta ei edes ole ollut. Ja mikähän sota siitä mahtoi syttyä? CH:n uskon mukaan Münchenissä taattiin "rauha meidän ajallemme".
"No, ehkä Mainilan tapaus kylläkin on vähän epätodennäköinen."
Niinkö? Britit ei siis edes stallarien mielestä ampuneetkaan Mainilan laukauksia? Kelpaisko sitten saksalaiset tai vaikka puna-armeija?
"Chamberlain-Hitler -sopimus oli syy ja esikuva M-R sopimukselle."
Sellaista sopimusta ei edes ole ollut. Ja mikähän sota siitä mahtoi syttyä? CH:n uskon mukaan Münchenissä taattiin "rauha meidän ajallemme".
Yhtäläiset on "rauhanmiesten" puheet - Hitlerkin oli luomassa tuhatvuotista rauhaa , George Bush Pax Americanaa jne. loputtomiin... Tosiasia kyllä on että Hitlerillä aluksi oli Britanniassa vahvaa kannatusta. Esim. puolet Windsoreista saksalaisjuurineen mukaanlukien Edward VIII jolla oli omasta pyynnöstään Hitlerin vartiokaarti asuessaan miehitetyssä Ranskassa. Hitlerkin oli aluksi suunnittelemassa germaanien maailmanvaltaa Britannian kanssa.
Eetvartti kyllä lähti melko pian Francon vieraaksi Espanjaan. Natsi kaarti jäi vartioimaan kartanoa lomailun ajaksi.
Ei järjestänyt. Japani oli haluton sotimaan Neuvostoliittoa vastaan hävittyään rajasodankäynnin joka alkoi Hasanin taisteluista 1938 ja päättyi Halhin-Golin taisteluihin 1939. Neuvostoliitto voitti nämä selvästi.
Japanilla oli omat syynsä julistaa sota Yhdysvaltoja vastaan ja kun sota syttyi Neuvostoliitto saattoi siirtää osan joukoista itä-Aasiasta vastahyökkäykseen Saksaa vastaan kevät-talvella 1942.
hyvin, että Japani heikensi USA:a ja muita länsimaita Aasiassa. Saksahan teki sitä kiitettävästi Euroopassa, mutta kääntyikin sitten harmillisesti rakasat liittolaistaan vastaan.
Nyt kelpasi se apu, jota NL oli kieltäytynyt lännelle antamasta.
Vastaavasti NL kieltäytyi sotimasta Japania vastaan. Oltiinhan liittolaisia.
Johdonmukaista, vai mitä stallarit?
on naureskeltu, kun ensin pantiin Hitler länsi-Euroopan ja sitten Japani USA:n kimppuun.
Hymy tietysti hieman hyytyi, kun homma ei täysin onnistunut ja Hitler kääntyikin parhaan liittolaisensa kimppuun.
Sopi kiljua kapitalisteja apuun.
Parempi japsi jenkin tai enkun kimpussa kuin omassa kurkussa. Siellä etelässähän oli öljyä, kumia ja muutakin rikkautta.
Mitä japsit olisi Mongoliasta hyötyneet?
No ei varsinaisesti, Japani oli jo aloittanut sotimisen, ennenkuin se euroopassa syttyi, joten miekka oli jo vedettyu esiin ja sitä oli myös käytetty.
Japani todennäköisesti teki ton sopimuksen, koska se halusi keskittyä niihin vihollisiin jotka oli lähempänä ja joilla oli enempi merkitystä.
suurin hyöty Stalinille. Hän sai tiedon Japanin aikeista vakooja Sorgelta jo syksyllä -41 ja saattoi irroittaa tarvittavat joukot Moskovan edustalle.
Suuri itä-armeija ei ampunut laukaustakaan ahdistettujen jenkkien ja brittien tukemiseksi. Sen sijaan Stalin vaati länteen toista rintamaa. Myöskään lännen materiaaliavusta ei koskaan kerrottu sanallakaan neuvostomediassa.
Sodan jälkeenkin sen merkitystä vähäteltiin, vaikka sitä sodan aikana vaadittiin aina vain lisää. Avun loputtua NL:ssa oli nälänhätä vuoteen 1948.
"Suuri itä-armeija ei ampunut laukaustakaan ahdistettujen jenkkien ja brittien tukemiseksi."
Kahden rintaman sota olisi merkinnyt Neuvostoliiton häviötä. Sen myötä olisi Saksa voittanut koko maailmansodan.
"Sen sijaan Stalin vaati länteen toista rintamaa."
Toinen maailmansota ratkaistiin Saksan Venäjän-rintamalla vv. 1941-1942. Neuvostoliitto pysäytti Saksan ekspansion, mutta myös kärsi valtavia menetyksiä. Samaan aikaan länsi antoi riittämätöntä apua eikä ryhtynyt mihinkään merkittäviin sotatoimiin Saksaa vastaan Neuvostoliiton taistellessa koko ajan puukko kurkulla. Kun Saksa pakotettiin itärintamalla puolustukseen ja vetäytymiseen, neuvostoliittolaisten itseluottamus kasvoi. Stalin oli ennen Normandian maihinnousua jo niin vahvassa asemassa, että tiesi Saksan kukistuvan jopa ilman länsivaltojen invaasiota. Itse asiassa länsivaltojen tunkeutuminen Ranskaan, Benelux-mahin ja Saksaan johtui enemmän halusta varmistaa Länsi-Euroopan sodanjälkeinen herruus kuin antaa ratkaiseva panos sodan kulkuun. Sotahan oli jo ratkaistu itärintamalla.
sodanjulistus olisi estänyt japseja siirtämästä joukkoja ja materiaalia etelärintamalleen.
"Kahden rintaman sota olisi merkinnyt Neuvostoliiton häviötä. Sen myötä olisi Saksa voittanut koko maailmansodan."
Ei Japania vastaan olisi tarvinnut sitoa yhtään enemmän voimaa kuin tapahtui nytkin."Valesota" olisi riittänyt.
"Neuvostoliitto pysäytti Saksan ekspansion, mutta myös kärsi valtavia menetyksiä. Samaan aikaan länsi antoi riittämätöntä apua eikä ryhtynyt mihinkään merkittäviin sotatoimiin Saksaa vastaan Neuvostoliiton taistellessa koko ajan puukko kurkulla."
Soso. Saksa joutui jättämään huomattavat voimat länteen -41. Se auttoi suuresti Saksan pysäyttämistä.
Jenkkien tultua mukaan Saksa jouti sitomaan yhä uusia joukkoja länteen ja etelään, samoin kotirintaman ilmapuolustukseen ja asetuotanto vaikeutui.
"Stalin oli ennen Normandian maihinnousua jo niin vahvassa asemassa, että tiesi Saksan kukistuvan jopa ilman länsivaltojen invaasiota. Itse asiassa länsivaltojen tunkeutuminen Ranskaan, Benelux-mahin ja Saksaan johtui enemmän halusta varmistaa Länsi-Euroopan sodanjälkeinen herruus kuin antaa ratkaiseva panos sodan kulkuun. Sotahan oli jo ratkaistu itärintamalla."
Älähän höpsi. NL teki suurimmat hyökkäyksensä Normandien jälkeen. Sen alkaessa Saksan joukot olivat vielä kaukana NL:n alueella.
Reviirit uudessa Euroopassa sovittiin vasta Jaltassa helmikuussa -45.
Saksan 50 divisioonaa ranskassa olivat vainoharhaisuuden ja epäonnistuneen tiedustelun tuotos. 1941-1942 aikana ei Länsi olisi maihinnousua kyennyt tekemään, vartiointiin olisi riittänyt helposti 20 divisioonaa
Ei ryssäkään olisi valtavaa määrää dän joukkojaan voinut tuossa mittakaavassa länteen siirtää, jos sodassa oltiin. Itärajahan jäi käytännössä tyhjäksi, Sodan aikana ei tuota riskiä olisi voitu ottaa
"Itärajahan jäi käytännössä tyhjäksi, Sodan aikana ei tuota riskiä olisi voitu ottaa "
Kyllä voitiin. Tai riskiä ei oikeastaan ollut.
NL siirsi Saksan rintamalle 41-42 vajaa 20 divisioonaa sekä panssareita ja lentokoneita.
Tilalle perustettiin joukkoja, niin että -42 lopulla oli noin 30 yhtymää, 750 000 miestä,1 000 psv ja 1 000 lentokonetta. Joukot eivät tosin olleet mitään huippuluokkaa, mutta puolustustaisteluun kykeneviä.
Japanilaiset siirvsivät suuren osan parhaista joukoistaan etelään. Heikoimmillaan Mantsuriassa oli vain 7 divisioonaa. Tilalle perustettiin huomattavasti heikkotasoisempia yhtymiä. Ne eivät olleet hyökkäyskykyisiä.
voinut helpottaa jenkkien tuskaa alkuvaiheessa. Se sopi kuitenkin hyvin Stalinin suunnitelmiin, joten Mantsuriassa ei ammuttu laukaustakaan.
No ei se stallukaan nyt ihan kaikke järkänny.
kanssa sopimukset teki. Ja sillä selustaturvalla ne alkoivat jenkkejä ym. rökittää.