Suomen kielilain periaatteet ovat 90 vuoden takaa, mutta kieliolot ovat muuttuneet radikaalisti. Suomessa puhutaan edelleen suomea ja ruotsia, mutta muiden kielten osuus on kasvanut nopeasti. Ruotsin puhujia on Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yhteensä 280 000 henkilöä eli 97,1 % koko heidän määrästään. Muiden kielten kuin suomen ja ruotsin puhujia on samalla alueella 166 360 kuitenkin niin, että Uudellamaalla muita kieliä puhuvia on yhtä paljon kuin ruotsinpuhujia.
Muualla Suomessa
- Pirkanmaa ,Kymenlaakso, Satakunta, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi , Lappi,
Pohjois-Savo, Etelä-Savo ,Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Kainuu -
ruotsinkielisiä on 8200 ja muunkielisiä 78500 henkilöä.
Muunkielisten osuus ohittaa ruotsinkielisten määrän muutaman vuoden kuluessa koko maassa. Onko yhteiskunta valmistautunut siihen, että ns. kaksikielisyys alkaakin olla monikielisyyttä, ja että ruotsia ei todellakaan puhuta kuin tietyillä alueilla Suomessa.
Muualla Suomessa
- Pirkanmaa ,Kymenlaakso, Satakunta, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi , Lappi,
Pohjois-Savo, Etelä-Savo ,Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Kainuu -
ruotsinkielisiä on 8200 ja muunkielisiä 78500 henkilöä.
Muunkielisten osuus ohittaa ruotsinkielisten määrän muutaman vuoden kuluessa koko maassa. Onko yhteiskunta valmistautunut siihen, että ns. kaksikielisyys alkaakin olla monikielisyyttä, ja että ruotsia ei todellakaan puhuta kuin tietyillä alueilla Suomessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi on käytännössä samaan aikaan monikielinen ja yksikielinen, mutta ei missään nimessä enää kaksikielinen, jos on koskaan ollutkaan.
Mielikuvamielessä on parempi, että me kielivapauden kannattajat puhutaan monikielisyydestä, joka perustuu yhteen pääkieleen.
Pelkkä yksikielisyys-puhe on helppo torjua suvaitsemattomuutena ja impivaralaisuutena.
Siis fennot kannattavat monikielisyyttä, mutta svekot kaksikielisyyttä.