Rkp haluaa Perustuslakituomioistuimen kumoamaan Perussuomalaisten hallitusten lait
Säikähtänyt Rkp haluaa nyt Suomeen Perustuslakituomioistuimen, koska se pelkää, että Perussuomalaiset hallituksessa säätää ruotisnkielisille ja Rkp:lle epäedullisialakeja.
Artikkelissa "Minoritetsrättigheter måste bevakas bättre" tänään HBL kertoo, että Rkp:n hallitsema rahasto Svenska kulturfonden on tänään pitänyt seminaarin Finlandiatalossa Paulina Tallrothin selvityksestä vähemmistöjen perusoikeuksista.
Ruotsinkielisethän eivät ole virallisesti vähemmistöryhmä, vaan 50 % kansasta(), mutta Rkp-poliitikot ovat olleet innokkaina seminaarissa.
Tallroth yrittää kirjassaan neuvoa, mistä ruotsinkieliset (tässä tapauksessa siis mielellään vähemmistö, ja sorrettu sellainen, saavat neuvoja, jos suomenkielinen ei palvele. Ja miten eduskunnan laatimien lakien noudattamista valvotaan, ns. ylemmältä taholta. Semminkin, jos perussuomalaiset saavat vielä lisää valtaa ja alkavat säätää hallituksessa lakeja.
Tähän kauheaan tilanteeseen siis Rkp:n rahasto etsii neuvoja .
Rkp haluaisi, etä olisi joku "ylempi taho", joka pakottaisi suomenkieliset palvelemaan ruotsiksi.
Tallroth ottaa esimerkiksi verotoimiston tietokone-ohjelma on vain suomeksi, on se Tallrothin mukaan perusoikeusloukkaus ruotsinkielisiä kohtaan.
"–Jag tror att finlandssvenskarna överlag känner att strukturella reformer påverkar rättigheterna väldigt starkt. De största verkningarna syns när man skjuter på distriktsgränser eller myndigheternas kompetenser och minskar på personal, vilket kan betyda att det inte finns personal som kan tala svenska längre, säger juris doktor Paulina Tallroth. Om skattestyrelsen skaffar ett enspråkigt finskt dataprogram som inte skriver ut skattedokument på svenska är det också en kränkning.
–Sådant behandlas ofta som tekniska frågor även om det handlar om grundläggande rättigheter. Jag upplever att minoriteter överlag har svårt att få sin röst hörd, säger Tallroth, som i sin utredning klargör vart medborgarna kan vända sig om de känner att rättigheterna har kränkts."
Selvityksen on tilannut Svenska kulturfonden- Tallroth saa palkkansa verovaroista, hän on Rkp:n haluama kielivirkamies, Eduskunnan suojissa ja eduin.
"Ruotsiksi ei ole vastaavaa selvitystä ollut ennen, Tallroth selvittää siinä perusoikeuksiemme valvonnan puutteita ja annetaan ohjeita niiden vaalimiseen, sanoo Svenska kulturfondenin uusi johtaja Leif Jakobsson.
"–Det har inte funnits någon motsvarande rapport på svenska. Syftet var att belysa bristerna i bevakningen av våra grundrättigheter och ge ett verktyg för att värna om dem, säger Leif Jakobsson, som tillträder som Kulturfondens chef nästa vecka."
Tallrothin mukaan Suomeen pitäisi saada perustuslakituomioistuin, valvomaan eduskunnan tekemien lakien oikeellisuutta perustuslakiin nähden. Myös oikeusministeri Henrikkson haluaa sellaisen. Nyt lakeja valvoo perustuslakilautakunta.
Rkp siis pelkää, että perustuslakivaliokunta ei pysty estämään perussuomalaisia säätelemästä kaikenlaisia, Rkp:n etuja loukkaavia lakeja, esim. poistamaan pakkoruotsin tai peräti saamaan Suomen yksikieliseksi.
" diskuterade också om en författningsdomstol kunde vara ett alternativ för Finland. En författningsdomstol kontrollerar ifall lagförslag strider mot grundlagen och kan också ogiltigförklara lagar. Bland andra justitieminister Anna-Maja Henriksson (SFP) har efterlyst en författningsdomstol i Finland för att se till att grundlagen följs. I dag kontrollerar riksdagens grundlagsutskott att lagarna följer grundlagen."
Johannes Koskisen(sdp) mukaan perustuslakituomioistuin voisi johtaa ristiriitaan eduskunnan lakia säätävän vallan kanssa.
Astrid Thors uskoo, että perustuslakituomioistuin voisi auttaa ruotsinkielisiä heidän asemassaan.
Riksdagsledamot Johannes Koskinen (SDP), ordförande för grundlagsutskottet, misstänker att en författningsdomstol kunde leda till konflikt med riksdagens lagstiftande makt. Astrid Thors (SFP) tror ändå att den kunde vara till nytta för svenska frågor"
-Ei ole varmaa, että aina kävisi yhtä hyvin kuin Kokkola-asiassa, mutta kannattaa edetä asiassa hissukseen, sanoo Thors.
Jaakko Jonkkahan päätti Kokkola-asiassa, että oululaiset virkamiehet eivät koskaan pysty oppimaan tarpeeksi hyvää ruotsia, että heidän palvelunsa kelpaisi Kokkolan kaksikielisille ruotisnkielisille. Tämä ilahdutti Rkp:tä suuresti, mutta osoittautui nopeasti Pyrrhoksen voitoksi.
"–Det är inte säkert att det alltid går så bra som i Karleby-fallet. Men det gäller att träda försiktigt i frågan."
Säikähtänyt Rkp haluaa nyt Suomeen Perustuslakituomioistuimen, koska se pelkää, että Perussuomalaiset hallituksessa säätää ruotisnkielisille ja Rkp:lle epäedullisialakeja.
Artikkelissa "Minoritetsrättigheter måste bevakas bättre" tänään HBL kertoo, että Rkp:n hallitsema rahasto Svenska kulturfonden on tänään pitänyt seminaarin Finlandiatalossa Paulina Tallrothin selvityksestä vähemmistöjen perusoikeuksista.
Ruotsinkielisethän eivät ole virallisesti vähemmistöryhmä, vaan 50 % kansasta(), mutta Rkp-poliitikot ovat olleet innokkaina seminaarissa.
Tallroth yrittää kirjassaan neuvoa, mistä ruotsinkieliset (tässä tapauksessa siis mielellään vähemmistö, ja sorrettu sellainen, saavat neuvoja, jos suomenkielinen ei palvele. Ja miten eduskunnan laatimien lakien noudattamista valvotaan, ns. ylemmältä taholta. Semminkin, jos perussuomalaiset saavat vielä lisää valtaa ja alkavat säätää hallituksessa lakeja.
Tähän kauheaan tilanteeseen siis Rkp:n rahasto etsii neuvoja .
Rkp haluaisi, etä olisi joku "ylempi taho", joka pakottaisi suomenkieliset palvelemaan ruotsiksi.
Tallroth ottaa esimerkiksi verotoimiston tietokone-ohjelma on vain suomeksi, on se Tallrothin mukaan perusoikeusloukkaus ruotsinkielisiä kohtaan.
"–Jag tror att finlandssvenskarna överlag känner att strukturella reformer påverkar rättigheterna väldigt starkt. De största verkningarna syns när man skjuter på distriktsgränser eller myndigheternas kompetenser och minskar på personal, vilket kan betyda att det inte finns personal som kan tala svenska längre, säger juris doktor Paulina Tallroth. Om skattestyrelsen skaffar ett enspråkigt finskt dataprogram som inte skriver ut skattedokument på svenska är det också en kränkning.
–Sådant behandlas ofta som tekniska frågor även om det handlar om grundläggande rättigheter. Jag upplever att minoriteter överlag har svårt att få sin röst hörd, säger Tallroth, som i sin utredning klargör vart medborgarna kan vända sig om de känner att rättigheterna har kränkts."
Selvityksen on tilannut Svenska kulturfonden- Tallroth saa palkkansa verovaroista, hän on Rkp:n haluama kielivirkamies, Eduskunnan suojissa ja eduin.
"Ruotsiksi ei ole vastaavaa selvitystä ollut ennen, Tallroth selvittää siinä perusoikeuksiemme valvonnan puutteita ja annetaan ohjeita niiden vaalimiseen, sanoo Svenska kulturfondenin uusi johtaja Leif Jakobsson.
"–Det har inte funnits någon motsvarande rapport på svenska. Syftet var att belysa bristerna i bevakningen av våra grundrättigheter och ge ett verktyg för att värna om dem, säger Leif Jakobsson, som tillträder som Kulturfondens chef nästa vecka."
Tallrothin mukaan Suomeen pitäisi saada perustuslakituomioistuin, valvomaan eduskunnan tekemien lakien oikeellisuutta perustuslakiin nähden. Myös oikeusministeri Henrikkson haluaa sellaisen. Nyt lakeja valvoo perustuslakilautakunta.
Rkp siis pelkää, että perustuslakivaliokunta ei pysty estämään perussuomalaisia säätelemästä kaikenlaisia, Rkp:n etuja loukkaavia lakeja, esim. poistamaan pakkoruotsin tai peräti saamaan Suomen yksikieliseksi.
" diskuterade också om en författningsdomstol kunde vara ett alternativ för Finland. En författningsdomstol kontrollerar ifall lagförslag strider mot grundlagen och kan också ogiltigförklara lagar. Bland andra justitieminister Anna-Maja Henriksson (SFP) har efterlyst en författningsdomstol i Finland för att se till att grundlagen följs. I dag kontrollerar riksdagens grundlagsutskott att lagarna följer grundlagen."
Johannes Koskisen(sdp) mukaan perustuslakituomioistuin voisi johtaa ristiriitaan eduskunnan lakia säätävän vallan kanssa.
Astrid Thors uskoo, että perustuslakituomioistuin voisi auttaa ruotsinkielisiä heidän asemassaan.
Riksdagsledamot Johannes Koskinen (SDP), ordförande för grundlagsutskottet, misstänker att en författningsdomstol kunde leda till konflikt med riksdagens lagstiftande makt. Astrid Thors (SFP) tror ändå att den kunde vara till nytta för svenska frågor"
-Ei ole varmaa, että aina kävisi yhtä hyvin kuin Kokkola-asiassa, mutta kannattaa edetä asiassa hissukseen, sanoo Thors.
Jaakko Jonkkahan päätti Kokkola-asiassa, että oululaiset virkamiehet eivät koskaan pysty oppimaan tarpeeksi hyvää ruotsia, että heidän palvelunsa kelpaisi Kokkolan kaksikielisille ruotisnkielisille. Tämä ilahdutti Rkp:tä suuresti, mutta osoittautui nopeasti Pyrrhoksen voitoksi.
"–Det är inte säkert att det alltid går så bra som i Karleby-fallet. Men det gäller att träda försiktigt i frågan."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perussuomalaiset ovat uhka Rkp:n etuoikeuksille.
Tilanne, jossa Perussuomalaiset ovat pääministeripuolue, jonka johdolla tehty hallitusohjelma sanoo, että hallitus poistaa pakkoruotsin, jopa tekee Suomesta yksikielisen, on Rkp:lle kauhea ajatus.
Se on ryhtynyt nyt toimenpiteisiin.
Valheelliset tekosurut jälleen asialla, ei siis isänmaan asialla.
Minua nyppii se että wannabesurut eivät suinkaan ole ns. Ruotsista muuttaneita vaan kaikenkarvaista porukkaa joka omaksi edukseen on ruvennut käyttämään Ruotsin kieltä. Omaksi edukseen ja kantaväestön haitaksi.
Törkeätä. Kaappiin ne pitäisi pistää.
Ajatuskuvio ei ole mitenkään uusi, pari vuotta sitten huomasin haaveilua niin EU:n kuin muidenkin kansainvälisten toimioiden ja sopimusten suuntaan, joissa Suomi on mukana. Siis, että niitä käytettäisiin kielipoliittisena suojana sisäpolitiikassa. Ruotsi ei ole enää kiinnostunut Suomesta, heillä on jo suurena haasteena integroida kaikki oma poppoonsa samaan kieliryhmään.
Se lähinnä kertoo paniikista, että haaveillaan jostain perustuslakituomioistuimesta, jossa istuisi elinikäistä virkaa jotkut tehtävään valitut svekomaanit.
Jopa edellisen hallituksen oikeusministeri myönsi, ettei perustuslaki velvoita pakkoruotsiin. On melko mahdotonta vääntää siitä toisenlaista tulkintaa, vielä kun muistetaan miten tuoreita asioita pakkoruotsi ja virkamiesruotsi ovat Suomen historiassa. Suomi olisi siis elänyt yli 50 vuotta laittomuuden tilassa?
Svekot yrittävät ottaa kaiken irti perustuslain ruotsin kansalliskieli-maininnasta, vaikka se ei edellytä mitään pakkoruotsitusta.
Ihan kuin kansalliskieli-maininta olisi joku jumalan sana, joka velvoittaa mihin etuiluun tahansa.
Naurettavaa ja säälittävää epätoivoa....
Kun poliittinen tuki Rkp:n kielipoliittisille vaatimuksille lakkaa isoissa puolueissa, ratkeaa tilanne kansalaisten eduksi.
Pakkoruotsi ja kiintiöt ovat vain poliittisia sopimuksia, Rkp:n lahjonnan tuloksia.