Matemaattiista pohdintaa kretardeille

Otetaan kolikko, matalahko lasimalja, maljan pohjan pitää olla tasainen.Pystyn heittämään kolikon maljaan 12 kertaa peräkkäin siten että valitsemani puoli sattuu joka kerta edeltä ilmoittamallani tavalla, esim "heitän nyt tätä kolikkoa 12 kertaa peräkkäin siten että klaava-puoli on jokaisella 12 kerralla ylöspäin".

Mitenkään ei saa fuskata, eikä siihen ole tarvettakaan..Miten tämä on mahdollista? Vain kretardit saavat vastata tähän, evot älykkäämpinä yksilöinä ovat tietysti keksineet jujun jo tätä tekstiä lukiessaan, nyt testataan kretardin älykkyyttä.

Kysymyksiä saa esittää ja vastaan 100% rehellisesti jokaiseen esitettyyn kysymykseen.
44193
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

Hiljaista, eivät kreationistit osaa sanoa mitään näin helppoon matemaattiseen pulmaan.

Äänestä

Keksin ratkaisun!

Äänestä
  • Sama täällä.

    Äänestä

Jos tarkoitit käyttää tätä sen todisteena, että aminohapot ovat voineet valkkautua sattumoisen "järkevään kombinaatioon", vertaus oli huono.
2^12 = 4096 kpl on noita yhdistelmiä tuolla 12 kolikon heitolla, mutta se ei selitä itse kolikon syntymistä. Jo pelkästään systeemin, jos valkataan aminohappoja geeneihin ja kromosomeihin on mahdtonta selitää ilman tietoista Luojaa.
Ei edes noppa synny mitenkään "itsestään", ja itse asiassa koko skenaarion syntyminen, missä noppa on ilmaantunut arpomisen välineeksi on melko monimutkainen, eikä sitä prosessia voida mitenkään edes ilmaista todennäköisyydellä, koska se on täysin mahdotonta, ilman tietoista luojaa...

Äänestä
  • Tiedättehän, jopa ewokit, ettei tietokoneohjelma synny mitenkään "arpomalla", vaan halutun tuloksen saamiseksi täytyy käyttää tietoisuutta, kuten järkeä ja älyä.
    Tietyn vakiomäärän aminohappoja ilmanntuminen "arvottaviksi", ei ole mahdollista ilman tietoisen luojan toimia. Mutta KOSKA tietoinen luoja on, suuremmallakin järjellä varustettuna, mitä ihminen, kaikki on voinut tapahtua TODELLA nopeasti....
    Jos evoluutio todistuisi sillä, että sattuma kykenee arpomaan aminohappokombiksia PITKÄN ajan kuluessa jotenkin järkevästi, niin kreationismi puolestaan selittyy sillä, että jokainen koodava siirto oli harkittu ja mietitty, eikä niitä asioita ole tarvinnut "pitkään" miettiä, jos tiedetään, millä saadaan haluttu lopputulos.... Jos ihmiseen on ilmaantunut jo jonlaista "koodaavaa" järkeä, tästä pitäisi vertailemalla havaitaan oman Luojamme ylivertaisuus, onhan hän antanut noita lahjoja ihmisillekin....

    Äänestä

  • Aukino kirjoitti:

    Tiedättehän, jopa ewokit, ettei tietokoneohjelma synny mitenkään "arpomalla", vaan halutun tuloksen saamiseksi täytyy käyttää tietoisuutta, kuten järkeä ja älyä.
    Tietyn vakiomäärän aminohappoja ilmanntuminen "arvottaviksi", ei ole mahdollista ilman tietoisen luojan toimia. Mutta KOSKA tietoinen luoja on, suuremmallakin järjellä varustettuna, mitä ihminen, kaikki on voinut tapahtua TODELLA nopeasti....
    Jos evoluutio todistuisi sillä, että sattuma kykenee arpomaan aminohappokombiksia PITKÄN ajan kuluessa jotenkin järkevästi, niin kreationismi puolestaan selittyy sillä, että jokainen koodava siirto oli harkittu ja mietitty, eikä niitä asioita ole tarvinnut "pitkään" miettiä, jos tiedetään, millä saadaan haluttu lopputulos.... Jos ihmiseen on ilmaantunut jo jonlaista "koodaavaa" järkeä, tästä pitäisi vertailemalla havaitaan oman Luojamme ylivertaisuus, onhan hän antanut noita lahjoja ihmisillekin....

    Millä tavalla tietokoneohjelma ja evoluutio liittyvät toisiinsa? Ovatko tietokoneohjelmat eläviä olioita, jotka lisääntyvät suvullisesti?

    Jos vastaus on ei, niin niiden vertailu ontuu todella pahasti.

    Äänestä

  • 30 kirjoitti:

    Millä tavalla tietokoneohjelma ja evoluutio liittyvät toisiinsa? Ovatko tietokoneohjelmat eläviä olioita, jotka lisääntyvät suvullisesti?

    Jos vastaus on ei, niin niiden vertailu ontuu todella pahasti.

    Lainaa: 30
    Millä tavalla tietokoneohjelma ja evoluutio liittyvät toisiinsa? Ovatko tietokoneohjelmat eläviä olioita, jotka lisääntyvät suvullisesti?
    Jos vastaus on ei, niin niiden vertailu ontuu todella pahasti.

    Tietokoneohjelmalla ja ihmisen geneettisellä suunnittelulla on samankaltaisuuksia. Mutta siinä olet oikeassa, että geneettinen suunnittelu on - jos mahdollista - vielä vaikeampaa kuin tietokoneohjelman. Emme tiedä, mikä on se mekanismi, joka pistää ihmisen kokoutumaan ihmisestä, kunhan vain emän kohtu lukee ja tulkitsee - ne geenit...

    Tietokoneohjelman voi pistää sangen helpolla ohjelmalla lisääntymään, ja tiedättehän netistäkin, että täällä voi pistää tietokoneohjelman lisääntymään, eli vai kopioitumaan palvelimelta muihin kohdekoneisiin.....

    Äänestä

  • Aukino kirjoitti:

    Lainaa: 30
    Millä tavalla tietokoneohjelma ja evoluutio liittyvät toisiinsa? Ovatko tietokoneohjelmat eläviä olioita, jotka lisääntyvät suvullisesti?
    Jos vastaus on ei, niin niiden vertailu ontuu todella pahasti.

    Tietokoneohjelmalla ja ihmisen geneettisellä suunnittelulla on samankaltaisuuksia. Mutta siinä olet oikeassa, että geneettinen suunnittelu on - jos mahdollista - vielä vaikeampaa kuin tietokoneohjelman. Emme tiedä, mikä on se mekanismi, joka pistää ihmisen kokoutumaan ihmisestä, kunhan vain emän kohtu lukee ja tulkitsee - ne geenit...

    Tietokoneohjelman voi pistää sangen helpolla ohjelmalla lisääntymään, ja tiedättehän netistäkin, että täällä voi pistää tietokoneohjelman lisääntymään, eli vai kopioitumaan palvelimelta muihin kohdekoneisiin.....

    Tietokoneohjelmaan voisi sangen pienellä vaivalla tehdä "suvullisen lisääntymisen" ominaisuuksia, jos pistäisi koneen valkaamaan esim. näytön värejä tai fontteja, jollakin geenialgorytmillä(puolet käyttöliitymän rakenteista isäntäkoneelta ja puolet omalta).... Mutta se on tietokoneiden tapauksessa turhaa, koska ihan sama pistää kaikki tiedot täysin samoiksikin kuin oli kohdekopioitavalla.... Se tapahtuisi myös geneettisesti, jos esim. siittiöihin menisi molemmat kromosomeista ja näin jokaisesta tulisi "isänsä" näköinen ja kaikilta ominaisuuksiltaan sama....

    Äänestä

  • Aukino kirjoitti:

    Tietokoneohjelmaan voisi sangen pienellä vaivalla tehdä "suvullisen lisääntymisen" ominaisuuksia, jos pistäisi koneen valkaamaan esim. näytön värejä tai fontteja, jollakin geenialgorytmillä(puolet käyttöliitymän rakenteista isäntäkoneelta ja puolet omalta).... Mutta se on tietokoneiden tapauksessa turhaa, koska ihan sama pistää kaikki tiedot täysin samoiksikin kuin oli kohdekopioitavalla.... Se tapahtuisi myös geneettisesti, jos esim. siittiöihin menisi molemmat kromosomeista ja näin jokaisesta tulisi "isänsä" näköinen ja kaikilta ominaisuuksiltaan sama....

    Niinkuin jo tuosta huomaisitte, olisi ollut helpompaa alun perin Jumalallekin tehdä eliöitä, jotka kopioituisivat täysin samoiksi kuin isäntäeliö. Näin ei kuitenkaan ole, koska Jumala halusi luoda eroavaisuuksia eliöiden välille. Tietokoneellakin tilannetta voi simuloida, jos pistää kohdekoneille erilaisia asetuksia, ja pistäisi puolet niistä ominaisuuksista omalta ja puolet isäntäkoneelta, kuitenkin suvullisen periytymisen ohjelmointi on jonkinverran vaikeapaa, kuin täysin samanlaiseksi kopioimisen....

    Äänestä

Helppo tehtävä, tätä eivät a.jba tai joku hölmö möttösiini ratkaise.Putkinäkö.

Äänestä

Kretardit ovat hissuksiin, edes yhtään kysymystä ei ole tullut ;)

Äänestä
  • Sehän on tekniikasta kiinni, empä usko, että menisisi läpi valvoituissa oloissa.

    Äänestä

  • noppailija krea kirjoitti:

    Sehän on tekniikasta kiinni, empä usko, että menisisi läpi valvoituissa oloissa.

    Kokeilin huvikseni tietsikalla (ja valvoin koetta simä kovana). Äkikseltään keskimäärin noin kohdalla 15 000 tuli 12 samaa peräkkäin.

    (Sori 472 Ci., jos tuli liikaa vinkkiä kretuille.)

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    Kokeilin huvikseni tietsikalla (ja valvoin koetta simä kovana). Äkikseltään keskimäärin noin kohdalla 15 000 tuli 12 samaa peräkkäin.

    (Sori 472 Ci., jos tuli liikaa vinkkiä kretuille.)

    Kokeileppa kolikolla, heitä kädellä oleva kolikko mahdollisimman samalla tasolta, kuin missä matalahko maljakko on. Kolikko on heiton ajan samassa asennossa, kuin se oli kädessä. Kolikko ei siis muuta asentoaan.

    Äänestä

  • noppailija krea kirjoitti:

    Kokeileppa kolikolla, heitä kädellä oleva kolikko mahdollisimman samalla tasolta, kuin missä matalahko maljakko on. Kolikko on heiton ajan samassa asennossa, kuin se oli kädessä. Kolikko ei siis muuta asentoaan.

    Saattaa toki kimmahtaa, jos putoaa pahasti.

    Tarkkaan lukienhan tuossa sanotaan vain, että kolikko on heitettäessä luvattu puoli päälläpäin.

    Niinkuin ne hevostelevat hevoset, joista röyhkeämpi väitti jaksavansa vetää vaikka kirkkoa. Tosikoitoksessa sitten sanoi, ettei luvannutkaan saada sitä liikkumaan.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Saattaa toki kimmahtaa, jos putoaa pahasti.

    Tarkkaan lukienhan tuossa sanotaan vain, että kolikko on heitettäessä luvattu puoli päälläpäin.

    Niinkuin ne hevostelevat hevoset, joista röyhkeämpi väitti jaksavansa vetää vaikka kirkkoa. Tosikoitoksessa sitten sanoi, ettei luvannutkaan saada sitä liikkumaan.

    Minä ajattelin, että tuo laakea malja on hämäystä ja matemaattisuus varsinainen vihje. Määrätty 12:n sarja tulee sattuman kaupalla kunhan ei vaadita, että se tulee heti aluksi.

    Äänestä

No teepä niin, äläkä vain puhu.

Äänestä

Jos tarkoitit, että jokainen yhdistelmä VALITAAN, eikä niinkään tehdä sattumalla tuota tilannetta, on kyseessä jo Luojan Viisauden käyttäminen....
Eihän kaikki 12 samoina, tietysti koodattuna varmaan toimisi, mikäli juuri se olisi varmaan vain joku toimimaton koodi....

Äänestä

Minäpä kehtaan kertoa, etten keksi tarkoitustasi. Arvelen, että jätit tahallasi jotakin kertomatta tai sitten jutussa kumminkin fuskataan. Kunhan lopulta kerrot ratkaisun, niin katson tarkemmin.

Äänestä
  • Rehti tunnustus. Myönnän itsekin avanneeni aloituksen muutamaan kertaan, ennen kuin hoksasin asian laidan. Lainausmerkkien sisältä selitys kai löytyy, osittain vähän ennenkin.

    Toisaalla käyty keskustelu Enqvistin kolikonheitosta on hieman vastaavanlainen. Todennäköisyysmatematiikka on lähinnä hämäyksen vuoksi mukana, todellinen kysymys on lähinnä kielellinen. Kielen selkeys on suoraa seurausta ajattelusta ja kehoitankin evoja selkeyteen molemmissa.

    Äänestä

  • JC kirjoitti:

    Rehti tunnustus. Myönnän itsekin avanneeni aloituksen muutamaan kertaan, ennen kuin hoksasin asian laidan. Lainausmerkkien sisältä selitys kai löytyy, osittain vähän ennenkin.

    Toisaalla käyty keskustelu Enqvistin kolikonheitosta on hieman vastaavanlainen. Todennäköisyysmatematiikka on lähinnä hämäyksen vuoksi mukana, todellinen kysymys on lähinnä kielellinen. Kielen selkeys on suoraa seurausta ajattelusta ja kehoitankin evoja selkeyteen molemmissa.

    "Toisaalla käyty keskustelu Enqvistin kolikonheitosta on hieman vastaavanlainen."

    Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa.

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    "Toisaalla käyty keskustelu Enqvistin kolikonheitosta on hieman vastaavanlainen."

    Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa.

    "Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa."

    Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100]

    Äänestä

  • väitätkö että kirjoitti:

    "Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa."

    Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100]

    Ei tietenkään, vaan että p(apriori) ei ole p(posteriori). Ja että "juuri tuo rivi" ei ole "mikä tahansa" rivi eikä "jokin rivi", mutta kaikki voivat silti olla täsmällisiä valintoja.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Ei tietenkään, vaan että p(apriori) ei ole p(posteriori). Ja että "juuri tuo rivi" ei ole "mikä tahansa" rivi eikä "jokin rivi", mutta kaikki voivat silti olla täsmällisiä valintoja.

    Pelaatko kahdella eri nimerkillä?

    Äänestä

  • väitätkö että kirjoitti:

    "Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa."

    Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100]

    "Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100]"

    Ensimmäinen, joka ei erota, että kyseessä on kaksi eri asiaa näemmä ilmoittautui. Lienet kreationisti.

    Äänestä

  • väitätkö että kirjoitti:

    "Tuo keskustelu on absurdi. Kai nyt jokainen sentään osaa erottaa tulevan sarjan ennustettavuuden [p=1:2^100] siitä, että jokin sarja tulee vääjäämättä [p=1], ja tajuaa siltä pohjalta, mitä Enqvist esimerkillään haluaa kertoa."

    Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100]

    "Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100] "

    No en tietenkään. Toin vain esille sen kaikille ajatteleville ihmisille ilmeisen seikan, että kyseisessä testissä saadaan aina jokin tulos, vaikka tulosta on käytännössä mahdoton arvata ennalta.

    Äänestä

  • Mitä hän tarkoitti kirjoitti:

    Pelaatko kahdella eri nimerkillä?

    En minä ainakaan. Miltä nimimerkiltä kysyit?

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    "Meinaatko, että [p= 1= 1:2^100] "

    No en tietenkään. Toin vain esille sen kaikille ajatteleville ihmisille ilmeisen seikan, että kyseisessä testissä saadaan aina jokin tulos, vaikka tulosta on käytännössä mahdoton arvata ennalta.

    Niin, mutta kun tuon tuloksen, joka on käytänössä mahdoton arvata ennalta, arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä.

    Ajattelevana ihmisenä, kerro arvattiinko se ennalta, vai järjestettiinko esimerkki sellaiseksi, että jo ennalta tiedettiin, että mahdottomuudella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin toteutua?

    Äänestä

  • ja vastaus kirjoitti:

    Niin, mutta kun tuon tuloksen, joka on käytänössä mahdoton arvata ennalta, arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä.

    Ajattelevana ihmisenä, kerro arvattiinko se ennalta, vai järjestettiinko esimerkki sellaiseksi, että jo ennalta tiedettiin, että mahdottomuudella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin toteutua?

    Ei sitä arvattu ennalta:

    "..arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä."

    Sellaiseksi määriteltiin yksikäsitteisesti "juuri tuo (kokeessa tuleva) rivi". Tämän voi mainiosti tehdä myös arvaamatta sen tarkkaa sisältöä ennalta. Ihan tavallinen toimintatapa matematiikassa.

    Siis niin mutkikas asia, että sitä on mahdoton tarkasti arvata, voi silti toteutua ihan silkasta sattumasta. Siitähän tuo esimerkki kertoo.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Ei sitä arvattu ennalta:

    "..arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä."

    Sellaiseksi määriteltiin yksikäsitteisesti "juuri tuo (kokeessa tuleva) rivi". Tämän voi mainiosti tehdä myös arvaamatta sen tarkkaa sisältöä ennalta. Ihan tavallinen toimintatapa matematiikassa.

    Siis niin mutkikas asia, että sitä on mahdoton tarkasti arvata, voi silti toteutua ihan silkasta sattumasta. Siitähän tuo esimerkki kertoo.

    No, mikä sitten piti arvata Enqvistin esimerkissä?

    Äänestä

  • ja vastaus kirjoitti:

    Niin, mutta kun tuon tuloksen, joka on käytänössä mahdoton arvata ennalta, arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä.

    Ajattelevana ihmisenä, kerro arvattiinko se ennalta, vai järjestettiinko esimerkki sellaiseksi, että jo ennalta tiedettiin, että mahdottomuudella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin toteutua?

    " kerro arvattiinko se ennalta "

    Se tapa miten Enqvist esimerkkinsä esitteli on hieman erikoinen, enkä siksi pidä hyödyllisenä ahdistella pilkkua ja tuijottaa Enqvistin kirjoituksia lauseteknisesti. Parempi on huomata asioiden oikea tila tuollaisessa ajatuskokeessa.

    Käsittääkseni Enqvistin esimerkin tarkoitus on tuoda esille juuri se, että vaika sadan heiton sarjan ennalta arvaaminen on äärimmäisen epätodennäköistä, niin heittokoe tuottaa juuri sen tuloksen, minkä se sattuu tuottamaaan.

    Esimerkin pointti on selvä: Stokastisten prosessien arvaamattomat lopputulokset ovat todellisia.

    Äänestä

  • sattuman arvaus kirjoitti:

    No, mikä sitten piti arvata Enqvistin esimerkissä?

    Ei Enqvist käskenyt esimerkissään arvaamaan mitään. Hän kehotti lantin heittelijää ottamaan silmän kouraan ja katsomaan, miten arvattavaksi mahdottoman epätodennäköinen asia tapahtuu siinä silmien alla ihan sattumalta.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Ei Enqvist käskenyt esimerkissään arvaamaan mitään. Hän kehotti lantin heittelijää ottamaan silmän kouraan ja katsomaan, miten arvattavaksi mahdottoman epätodennäköinen asia tapahtuu siinä silmien alla ihan sattumalta.

    Asia oli arvattavaksi mahdottoman epätodennäköinen, mutta ilman arvausta (kuten esimerkissä) täysin varma.

    Ilman arvonnan tuloksen yksilöimistä ilman tietoa arvonnasta arvonnan tulos on mikä tahansa jono. Sen todennäköisyys on 1. Jokainen eri jono edustaa mitä tahansa jonoa, kelpaa siksi.

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    " kerro arvattiinko se ennalta "

    Se tapa miten Enqvist esimerkkinsä esitteli on hieman erikoinen, enkä siksi pidä hyödyllisenä ahdistella pilkkua ja tuijottaa Enqvistin kirjoituksia lauseteknisesti. Parempi on huomata asioiden oikea tila tuollaisessa ajatuskokeessa.

    Käsittääkseni Enqvistin esimerkin tarkoitus on tuoda esille juuri se, että vaika sadan heiton sarjan ennalta arvaaminen on äärimmäisen epätodennäköistä, niin heittokoe tuottaa juuri sen tuloksen, minkä se sattuu tuottamaaan.

    Esimerkin pointti on selvä: Stokastisten prosessien arvaamattomat lopputulokset ovat todellisia.

    "Käsittääkseni Enqvistin esimerkin tarkoitus on tuoda esille juuri se, että vaika sadan heiton sarjan ennalta arvaaminen on äärimmäisen epätodennäköistä, niin heittokoe tuottaa juuri sen tuloksen, minkä se sattuu tuottamaaan."

    Mikä lie sen tarkoitus. Täysin väärä todennäköisyys siinä joka tapauksessa ilmoitetaan. Viimeisellä kahdella rivillä olet oikeassa, mutta se on pelkkää itsestäänselvyyttä.

    "Esimerkin pointti on selvä: Stokastisten prosessien arvaamattomat lopputulokset ovat todellisia."

    Vai on pointti selvä. Arvonnan lopputulokset ovat aina arvaamattomia, muuten se ei olisi arvonta. Lopputulos syntyy ja on todellinen kun arvonta suoritetaan. Kaksi itsestään selvää asiaa, joita ei tarvitse huijauksella "todistaa".

    "Se tapa miten Enqvist esimerkkinsä esitteli on hieman erikoinen, enkä siksi pidä hyödyllisenä ahdistella pilkkua ja tuijottaa Enqvistin kirjoituksia lauseteknisesti. Parempi on huomata asioiden oikea tila tuollaisessa ajatuskokeessa."

    Höpönhöpö. "Erikoinen esittely" päinvastoin vaatii tarkkaa kielellistä analyysiä. Asioiden oikea tila selviää selkeydellä, ei epätarkkuudella, kieroilulla ja hämäyksellä.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Ei sitä arvattu ennalta:

    "..arvattiin ennalta tuossa Enqvistin esimerkissä."

    Sellaiseksi määriteltiin yksikäsitteisesti "juuri tuo (kokeessa tuleva) rivi". Tämän voi mainiosti tehdä myös arvaamatta sen tarkkaa sisältöä ennalta. Ihan tavallinen toimintatapa matematiikassa.

    Siis niin mutkikas asia, että sitä on mahdoton tarkasti arvata, voi silti toteutua ihan silkasta sattumasta. Siitähän tuo esimerkki kertoo.

    Esimerkki kertoo vain sen esittäjän typeryydestä, ei muusta.

    Äänestä

  • JC kirjoitti:

    "Käsittääkseni Enqvistin esimerkin tarkoitus on tuoda esille juuri se, että vaika sadan heiton sarjan ennalta arvaaminen on äärimmäisen epätodennäköistä, niin heittokoe tuottaa juuri sen tuloksen, minkä se sattuu tuottamaaan."

    Mikä lie sen tarkoitus. Täysin väärä todennäköisyys siinä joka tapauksessa ilmoitetaan. Viimeisellä kahdella rivillä olet oikeassa, mutta se on pelkkää itsestäänselvyyttä.

    "Esimerkin pointti on selvä: Stokastisten prosessien arvaamattomat lopputulokset ovat todellisia."

    Vai on pointti selvä. Arvonnan lopputulokset ovat aina arvaamattomia, muuten se ei olisi arvonta. Lopputulos syntyy ja on todellinen kun arvonta suoritetaan. Kaksi itsestään selvää asiaa, joita ei tarvitse huijauksella "todistaa".

    "Se tapa miten Enqvist esimerkkinsä esitteli on hieman erikoinen, enkä siksi pidä hyödyllisenä ahdistella pilkkua ja tuijottaa Enqvistin kirjoituksia lauseteknisesti. Parempi on huomata asioiden oikea tila tuollaisessa ajatuskokeessa."

    Höpönhöpö. "Erikoinen esittely" päinvastoin vaatii tarkkaa kielellistä analyysiä. Asioiden oikea tila selviää selkeydellä, ei epätarkkuudella, kieroilulla ja hämäyksellä.

    No, jokainen pyöritelköön asiaa tarpeensa mukaan. Minä luin tuon joskus vuosi sitten ja jouduin hetkeksi pysähtymään ihmettelemään sanomisen tapaa. Tulkintani oli se, että kirjailija haluaa huomauttaa minkä tahansa saavutetun lopputuloksen olevan todellinen.

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    No, jokainen pyöritelköön asiaa tarpeensa mukaan. Minä luin tuon joskus vuosi sitten ja jouduin hetkeksi pysähtymään ihmettelemään sanomisen tapaa. Tulkintani oli se, että kirjailija haluaa huomauttaa minkä tahansa saavutetun lopputuloksen olevan todellinen.

    Noinkin, mutta esimerkiksi auton valmistaminen ihmiselle on todellisuutta, mutta vaikka autolle voidaan/vai voidaanko laskea todennäkköisyys, että se syntyisi sattuman avulla, jos aikaa ja sattumia annetaan riittävästi, niin tapahtuisiko näin todellisessa maailmassa?

    Meillä on siis lopputulos, mutta syntyikö se sattuman vai toimijan avulla.

    Äänestä

  • tästä on kysymys kirjoitti:

    Noinkin, mutta esimerkiksi auton valmistaminen ihmiselle on todellisuutta, mutta vaikka autolle voidaan/vai voidaanko laskea todennäkköisyys, että se syntyisi sattuman avulla, jos aikaa ja sattumia annetaan riittävästi, niin tapahtuisiko näin todellisessa maailmassa?

    Meillä on siis lopputulos, mutta syntyikö se sattuman vai toimijan avulla.

    Sekä suunnitellut että sokeat prosessit tuottavat lopputuloksia.

    Käytännössä auto ei synny sokeita prosesseja käyttämällä.
    Autojen tapauksessa lopputulos tiedetään ennakolta, koska autot valmistetaan halutun kaltaisiksi.

    Esimerkiksi biologisessa evoluutiossa on puolestaan käytössä sokeat prosessit. Kaikenlaista syntyy muuntelun seurauksena, vaikka ennalta ei tiedetä mitä on tulossa.

    Äänestä

  • uskomaki kirjoitti:

    Sekä suunnitellut että sokeat prosessit tuottavat lopputuloksia.

    Käytännössä auto ei synny sokeita prosesseja käyttämällä.
    Autojen tapauksessa lopputulos tiedetään ennakolta, koska autot valmistetaan halutun kaltaisiksi.

    Esimerkiksi biologisessa evoluutiossa on puolestaan käytössä sokeat prosessit. Kaikenlaista syntyy muuntelun seurauksena, vaikka ennalta ei tiedetä mitä on tulossa.

    "Käytännössä auto ei synny sokeita prosesseja käyttämällä.
    Autojen tapauksessa lopputulos tiedetään ennakolta, koska autot valmistetaan halutun kaltaisiksi."

    Jos lähdetään liikkeelle valmiista autosta, niin sehän ei pysy samanlaisena kauan aikaa. Satunnaiset tapahtumat voivat saada auton muodon muistuttamaan rusinaa.

    "Esimerkiksi biologisessa evoluutiossa on puolestaan käytössä sokeat prosessit. Kaikenlaista syntyy muuntelun seurauksena, vaikka ennalta ei tiedetä mitä on tulossa."

    Ei välttämättä. Unohdit nformaation vaikutuksen elävissä olennoissa.

    Eli, oliko rinnastuksesi oikea? Asetit vastakkain auton valmistamisen ja jo valmiiden eliöiden muuntelun evoluution seurauksena.

    Äänestä

  • vastakkainasettelu kirjoitti:

    "Käytännössä auto ei synny sokeita prosesseja käyttämällä.
    Autojen tapauksessa lopputulos tiedetään ennakolta, koska autot valmistetaan halutun kaltaisiksi."

    Jos lähdetään liikkeelle valmiista autosta, niin sehän ei pysy samanlaisena kauan aikaa. Satunnaiset tapahtumat voivat saada auton muodon muistuttamaan rusinaa.

    "Esimerkiksi biologisessa evoluutiossa on puolestaan käytössä sokeat prosessit. Kaikenlaista syntyy muuntelun seurauksena, vaikka ennalta ei tiedetä mitä on tulossa."

    Ei välttämättä. Unohdit nformaation vaikutuksen elävissä olennoissa.

    Eli, oliko rinnastuksesi oikea? Asetit vastakkain auton valmistamisen ja jo valmiiden eliöiden muuntelun evoluution seurauksena.

    "Jos lähdetään liikkeelle valmiista autosta, niin sehän ei pysy samanlaisena kauan aikaa. Satunnaiset tapahtumat voivat saada auton muodon muistuttamaan rusinaa."

    Ei vaikutusta esittämiini seikkoihin.

    "Unohdit nformaation vaikutuksen elävissä olennoissa."

    Muuntelu kohdistuu informaatioon.

    "Eli, oliko rinnastuksesi oikea?"

    Kahden erilaisen prosessin erojen esilletuonnin nimeäminen rinnastukseksi on outoa.

    "Asetit vastakkain auton valmistamisen ja jo valmiiden eliöiden muuntelun evoluution seurauksena."

    Toin esille, että prosesseissa on fundamentaali ero vaikka molemmat tuottavat tuloksia. Olisko sulla asiaan jotain kommentoitavaa?

    En muuten ajattele muuntelun olevan evoluution seuraus.

    Äänestä

Nakojaan eras nokkela evokki keksi jo ratkaisun..

Äänestä
  • Kertoisitko kohdan?

    Äänestä

  • "Nakojaan eras nokkela evokki keksi jo ratkaisun.."

    Kyllä JC kertoi ratkaisuvihjeen ensin.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Nakojaan eras nokkela evokki keksi jo ratkaisun.."

    Kyllä JC kertoi ratkaisuvihjeen ensin.

    Tosi on.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


472 Ci. kirjoitti:

Otetaan kolikko, matalahko lasimalja, maljan pohjan pitää olla tasainen.Pystyn heittämään kolikon maljaan 12 kertaa peräkkäin siten että valitsemani puoli sattuu joka kerta edeltä ilmoittamallani tavalla, esim "heitän nyt tätä kolikkoa 12 kertaa peräkkäin siten että klaava-puoli on jokaisella 12 kerralla ylöspäin".

Mitenkään ei saa fuskata, eikä siihen ole tarvettakaan..Miten tämä on mahdollista? Vain kretardit saavat vastata tähän, evot älykkäämpinä yksilöinä ovat tietysti keksineet jujun jo tätä tekstiä lukiessaan, nyt testataan kretardin älykkyyttä.

Kysymyksiä saa esittää ja vastaan 100% rehellisesti jokaiseen esitettyyn kysymykseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu