Nopeat oppivat ja hitaat eivät. Hitaat eivät opi, koska eivät ehdi, koska koulumaailma ei ota huomioon erilailla oppivia. Miksi siis kouluissa yritetään tunkea yhteen kurssiin yhä enemmän tietoa? Yritetäänkö tällätavoin erotella jyvät akanoista? Hitaat vain yksinkertaisesti tippuvat kelkasta ja jäävät rannalle ruikuttamaan vaikka motivaatiota oppimiseen löytyisi. Koulujärjestelmään muutosta!
Miksi kouluissa ei opetusta kykyjen ja oppimisen mukaan?
nopeatsyöväthitaat40
469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joskus ennen "hitaat" pudotettiin kelkasta ja he saivat lähteä muualle harrastelemaan. Eiköhän olisi aika siirtyä takaisin vanhaan systeemiin, koska jyvät kuitenkin erotetaan akanoista. Jos ei koulussa, niin myöhemmin sitten.
Eikö olisi hyvä antaa kaikille tasavertaisesti elämän eväät? Pienikin apu voisi hitaammin oppivilla olla tarpeen. Mielestäni koulunkäyntiä ja työtä ei voi verrata. Koulunkäynti perustuu enemmän muistamiselle kun taas työ voi olla enemmän fyysistä tekoa kuin muistamista. ''Hitaat'' voivat jopa olla parempia työelämässä kuin ''nopeat''. Kaikki ei ole niin yksioikoista. Mielestäsikö hitaat täytyisikin laittaa pois koulun penkiltä? Mitä tästä seuraa? Syrjäytymistä? Työttömyyttä?
Jyvien erottelu akanoista perustuu paljolti siihen, että isommat ''pamput'' eli johtajat havittelevat aina vain suurempaa voittoa. Siksi valitaan niitä yksilöitä jotka joustavat ja pärjäävät parhaiten. Tilaa olisi myös muille. Joillain työpaikoilla työntekijät eivät ehdi edes pitämään taukoa! Karu totuus, vaikka laissa on määritelty taukojen pitämiset. Työntekijöitä ajetaan yhä ahtaammalle ja katsotaan kuinka kauan he kestävät, voitot tulevat pomojen pussiin. Yhteiskuntaa muuttamalla saataisiin tästäkin läävästä useammalle ihmiselle parempi paikka elää.
Kun kaikilla ei ole lahjoja ottaa vastaan samoja eväitä, on "hitaampien" turha kuluttaa itsensä ja muiden aikaa. Peruskoulu nyt kaikkien on pakko käydä, mutta sen jälkeen pitäisi armotta karsia lahjattomat pois. Ei se tarkoita syrjäytymistä, vaan sitä, että kukin valitsee opiskelunsa omien kykyjensä mukaisesti.
Kyllähän noita hitaampia autetaan nykyään paljon enemmän kuin aikaisemmin, esim. 70-luvulla kun itse kävin koulua. Nykyään on kouluissa erityisopettajia, kouluavustajia jne. jotka voivat auttaa hitaammin oppivia. Mutta jostain syystä hyvin monet vanhemmat vastustavat henkeen ja vereen lapsen siirtämistä eritysiluokalle, pienryhmään tms. ja haluaisivat aina pitää lapsen ns. normaaliluokassa. Eli usein koulu haluaisi auttaa mutta vanhemmat vastustavat koska ovat sitä mieltä että lapsessa ei ole mitään vikaa. Eikä olekaan, vaan ainoastaan siinä että hän ei opi välttämättä samalla tavalla kuin muut. Ja siihen voidaan saada apua pienryhmässä tai muissa tukitoimissa jos niitä vain halutaan käyttää.
Myös vanhemmat voivat tukea kotona lapsen oppimista monella tavalla. Oma esimerkki lukemisen tärkeydessä, asioiden seuraamisessa jne. on lapselle hyvänä tukena. Voi käydä kirjastossa, lukea lapselle, tutkia yhdessä tietokirjoja jne. Erilaiset pelit ja leikit kehittävät matemaattisia taitoja ja voivat opettaa monia asioita. Ei kaikkea siis tarvitse jättää koulun varaan.