HS - Mielipide - 27.3.2012
On ilo puhua muita kieliä
"Ruotsi on osa meidän kulttuurihistoriaamme. Ruotsin kielen vastaisuus Suomessa on osoitus siitä historian puutteesta, joka kouluissa vallitsee. Suomen kieli nousi valtakieleksi Suomessa sen vuoksi, että 1800-luvun lopun ruotsinkielinen valistunut sivistyneistö alkoi muuttaa kielensä suomeksi. Heidän ansiostaan me suomalaiset saimme oman kielemme sivistyskieleksi."
Olikohan asia aivan noin? Siis suomi oli valtakieli, suomenkieliset ovat aina olleet enemmistö, mutta ruotsinkieliset eivät antaneet edes tasavertaista asemaa suomen kielelle, puhumattakaan enemmistöasemasta, jota ei ole vielä tänäkään päivänä, vaan pieni alueellinen ruotsi on edelleen tasavertainen suomen kanssa (suomi ei siis ole vieläkään valtakieli, vaikka se on aina sitä tosiasiallisesti ollut, niin kauan kuin on ollut olemassa "Suomi") . Sitten kun jostain syystä, ehkä vain vastustaakseen Venäjää, ruotsinkieliset alkoivat parantaa suomen kielen asemaa, pitäisi tästä muka olla kiitollinen ruotsinkielisille ja asia käännetään päälaelleen siten, että ruotsinkieliset antoivat suomen kielelle nykyisen aseman.
Pitäiskö USA:ssa mustien olla jotenkin erityisen kiitollisia siitä, että valkoiset eivät pidä heitä enää orjinaan. USA:n mustilla on paha aukko historian tuntemuksessaan, kun ei eivät ylistä valkoisia siitä, että valkoiset vapauttivat mustat orjuudesta. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että valkoiset olivat niitä, jotka ensin tekivät mustista orjiaan - vähän samalla tavalla, kuin ruotsinkieliset ovat aina halunneet ja haluavat edelleen tehdä suomenkielisistä ja Suomesta oman kielensä orjia.
En ole historian asiantuntija, mutta Suomalaisuuden liitolla voisi olla sanansa sanottavana HS:n mielipidekirjoitukseen. HS ei kuitenkaan julkaisisi Suomalaisuuden liitolla kirjoitusta, joten HS jättää taas viimeiseksi julkaisuksi sen mielipiteen, joka edustaa lehden omaa linjaa.
On ilo puhua muita kieliä
"Ruotsi on osa meidän kulttuurihistoriaamme. Ruotsin kielen vastaisuus Suomessa on osoitus siitä historian puutteesta, joka kouluissa vallitsee. Suomen kieli nousi valtakieleksi Suomessa sen vuoksi, että 1800-luvun lopun ruotsinkielinen valistunut sivistyneistö alkoi muuttaa kielensä suomeksi. Heidän ansiostaan me suomalaiset saimme oman kielemme sivistyskieleksi."
Olikohan asia aivan noin? Siis suomi oli valtakieli, suomenkieliset ovat aina olleet enemmistö, mutta ruotsinkieliset eivät antaneet edes tasavertaista asemaa suomen kielelle, puhumattakaan enemmistöasemasta, jota ei ole vielä tänäkään päivänä, vaan pieni alueellinen ruotsi on edelleen tasavertainen suomen kanssa (suomi ei siis ole vieläkään valtakieli, vaikka se on aina sitä tosiasiallisesti ollut, niin kauan kuin on ollut olemassa "Suomi") . Sitten kun jostain syystä, ehkä vain vastustaakseen Venäjää, ruotsinkieliset alkoivat parantaa suomen kielen asemaa, pitäisi tästä muka olla kiitollinen ruotsinkielisille ja asia käännetään päälaelleen siten, että ruotsinkieliset antoivat suomen kielelle nykyisen aseman.
Pitäiskö USA:ssa mustien olla jotenkin erityisen kiitollisia siitä, että valkoiset eivät pidä heitä enää orjinaan. USA:n mustilla on paha aukko historian tuntemuksessaan, kun ei eivät ylistä valkoisia siitä, että valkoiset vapauttivat mustat orjuudesta. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että valkoiset olivat niitä, jotka ensin tekivät mustista orjiaan - vähän samalla tavalla, kuin ruotsinkieliset ovat aina halunneet ja haluavat edelleen tehdä suomenkielisistä ja Suomesta oman kielensä orjia.
En ole historian asiantuntija, mutta Suomalaisuuden liitolla voisi olla sanansa sanottavana HS:n mielipidekirjoitukseen. HS ei kuitenkaan julkaisisi Suomalaisuuden liitolla kirjoitusta, joten HS jättää taas viimeiseksi julkaisuksi sen mielipiteen, joka edustaa lehden omaa linjaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tsaari Aleksanteri II se oli innokas korottamaan suomen kielen asemaa. Juju oli vieraannuttaa suomalaisia entisestä isännästään Ruotsista, mutta venäläistämistaktiikan sijasta nostettiin suomalaisuutta. Ruotsinkielisten suomalaistumisinto syntyi vasta myöhemmin kun paluuta Ruotsin helmaan ei enää ollut ja lopullisesti kun Nikolai II suututti venäläistämistoimillaan kaikenkieliset suomalaiset.
Suomea on puhuttu täällä paljon kauemmin kuin ruotsia
1800-luvulla syntyi aate, kansan arvostaminen. Tätä ei muisteta enää. Moni ruotsinkielinen, saksankielinen ja venäjänkielinen suomalainen koki, että he ovat täällä Suomen kansaa varten, nostaakseen kansan ja sen kielellisen perinnön siihen arvoon, joka sille kuului.
Siksi he luopuivat äidinkielistään ja lähtivät tietoisesti rakentamaan suomen kieltä. Samaan aikaan kansasta nousi suomen kieltä äidinkielelnään puhuvia mestareita (Lönnrot, Kivi).
Ne, jotka nyt puhuvat kiitollisuudenvelasta nimenomaan ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan, ovat missanneet noiden varhaisten fennomaanien ihanteet ja toiveet: vapaa suomenkielinen kansa (eivät hekään vähemmistöjä olisi kieltäneet, tietenkään).
Meillä kaikilla on erilaisia esivanhempia
- geneettisiä
- kielellisiä
- kulttuurisia
- aatteellisia
- ...
Keskivertosuomalaisella on yhteisiä geneettisiä esivanhempia niin saamelaisten, skandinaavien, virolaisten kuin venäjällä asuvien suomensukuisten kanssa. Kielelliset esivanhempamme tulevat Volgalta Viron kautta. Kulttuuriset esivanhempamme ovat osin suomenkielisiä osin ruotsinkielisiä, osin muita eurooppalaisia. Aatteellisest esivanhempamme, esikuvamme olemme usein valinneet itse vaihtelevista taustoista ja aikakausista.
Ruotsinkielisyyden hehkuttajat sivuuttavat enemmistön geneettiset ja kielelliset esivanhemmat ja painottavan kulttuurisissa esivanhemmissa vain ruotsinkielistä pientä eliittiä. He ovat valinneet myös omat aatteelliset esivanhempansa siten, että on jatkettu historiallista epäluuloa ja vastahankaa suomenkielisiä kohtaan ja suomen kielen asemaa kohtaan maan pääkielenä. Tämä verhotaan nyt merkilliseen "velkaan", jota me suomenkieliset muka kannamme ruotsinkielisiä kohtaan.
Ruotsinkieliset voisivat valita toisinkin: nähdä, että suomen kielen tilanne historiassa oli epäoikeudenmukainen, vaikka ajalle ominainen, ja että pyrkimys pitää ruotsin kieli tasaveroisena suomen kielen kanssa on peräisin tuosta epäoikeudenmukaisesta historiallisesta tilanteesta ja siitä joutaa luopua - kaikkien eduksi.
Ruotsinkieliset luonnollisesti rakastavat oman vähemmistökielensä erityisyyttä ja historiaa. Itsestään ylpeä vähemmistökulttuuri on ihan ok ja monella suomenkielisellä on jatkossakin lämpimät suhteet ruotsin kieleen.
Lainatussa kappaleessa puhuttiin "valistuneesta ruotsinkielisestä sivistyneistöstä". Unohdettiin mainita, että enemmistö oli sitä "ei-valistunutta" eli suomen kielen kovia vastustajia. Vaikka suomi oli maan ikiaikainen enemmistökieli, joka oli 1800-luvun alussa oli jo "iirin tiellä" eli vaarassa hävitä koulutuksen ja keskusten ruotsinkielisyyden vuoksi.
Voisimme oikeastaan kiittää suomen kielestä Napoleonia, sillä ilman häntä ei Aleksanteri olisi sotkeutunut Ruotsin asioihin ja ottanut siitä palkkioksi Suomea ja pannut liikkeelle tapahtumakulkua, joka antoi suomalaisuudelle mahdollisuuden.
Verkkohesarissa näyttää olevan useita kielikirjoituksia - eikä yhtään kielivapauden puolesta. Useimmat meistä ovat varmaan hesariin pettyneinä pistäneet tilaukset poikki. Voisiko joku kertoa, miten teksteihin on vastattu?
1800-luvulla muutti autonomiseen Suomeen kauppiaita kuin sopuleita - aloittivat tuolla torin laidalla.... hallintokieli oli tuolloin vielä ruotsi joten mamut valitsivat sen. Nyt näiden mamujen jälkeläiset kertovat ruotsalaisuudestaan. Mikä vitsi.
Kai te muistatte???? Ranskalais venäläisen Fazerin kahvilan. Nyt siellä istuu svekkulitanttoja, jotka nostelevat kulmakarvojaan kuullessaan muuta kuin sen itse paremmaksi uskomansa kielen. Muistaa voi myös että muutettuaan Suomeen, monikin "tarkisti" nimiensä kirjoituksen ULKOASUN, joka sopi paremmin ruotsalaisten nimien joukkoon.
" Muistaa voi myös että muutettuaan Suomeen, monikin "tarkisti" nimiensä kirjoituksen ULKOASUN, joka sopi paremmin ruotsalaisten nimien joukkoon."
Näistä monet olivat tsaarin armeijan upseereita, jotka pakkolunastivat suomalaisilta itselleen sopivia suurtiloja, niitä on vielä tänäpäivänäkin, niin Itä-Suomessa kuin muuallakin maassa. Tsaarin armeijassa palveli ruotsinkielisiä pilvin pimein, kuten myös virkamiehet olivat näitä pakkoruotsittajien esi-isiä, jotka myös saivat näitä lahjamaita palvelusta tsaarin hyväksi.