Yleisimpiä argumentteja tekoälyn mahdollisuuksia vastaan on se, että kone osaa toimia vain niin kuin se on ohjelmointu toimimaan. Olioparadigmalla toimivan tekoälyn tulisi osata kahdenlaisia tehtäviä:
1. Tunnistaa valmiiden luokkien olioita, eli tietää onko jokin tietty rakenne maailmassa eläin, auto vai tsunami.
2. Osata muodostaa itse kyseisiä luokkia, eli antaa nimi samankaltaisena toistuville rakenteille maailmassa.
Olioparadigmaan ei riitä että omaksuu väitteen, että:
- jos jokin on karvainen ja sanoo "mau", se on kissa.
...vaan pitäisi oppia myös muodostamaan taulukko kaikkien eläinten sanomisista.
Lapsille on tapana opettaa tuon taulukon olemassaolo pienenä. Niin kauan kun ihminen on konetta viisaampi niin se opettaa vastaavasti luokat koneelle, ja koneen pitää siis oppia muodostamaan luokkia jota se voisi olla ihmistä älykkäämpi/viisaampi.
Tekoälyn "itseohjelmointi"
5
319
Vastaukset
"Yleisimpiä argumentteja tekoälyn mahdollisuuksia vastaan on se, että kone osaa toimia vain niin kuin se on ohjelmointu toimimaan."
Pitää paikkansa, tätä epämääräistä ilmaisua käytetään. Hyvin usein ilmaisun käyttäjä itse ymmärtää asian niin, että järjestelmän ohjelmoijan on erityisesti poissulkevasti varauduttava kaikkiin tilanteisiin, joihin järjestelmä voi joutua. MIstä tahansa uudesta tilanteesta, joka ei ole juolahtanut ohjelmoijan mieleen, järjestelmä ei selviäisi.Tämäkin on epäselvä ilmaus. Ajatellaan klassista shakkiohjelmaa. Eihän siinä ohjelmoija voi mitenkään ottaa huomioon jokaista pelilaudan tilannetta. Toinen esimerkki olisi vaikka GPS-navigaattori, joka etsi reittivaihtoehtoja.
Kaikki tekoäly perustuu jonkinlaiseen hakutoiminnallisuuteen, mutta niin perustuu biologinenkin äly.
Tyypillinen AI-vasta-argumentoija ei osaa tehdä eroa ohjelmiston "kovakoodatun" toiminnallisuuden ja enemmän tai vähemmän dynaamisiin datarakenteisiin perustuvan toinnallisuuden välillä. Viimeksimainittujen käyttö mahdollistaa oppimisen ja opettamisen.
Toinen tavallinen vasta-argumentti tekoälyn laadulle on se, että "luovuus" on tekoälylle mahdotonta: se väitteen mukaan löytää samaan ongelmaan aina saman ratkaisun. Toisaalta jokaisen ohjelmointia opiskelevan ensimmäisiä harjoituksia on leikkiä satunnaisluvuilla. Tähän joku voisi sanoa, että ohjelmien satunnaisluvut ovat näennäissatunnaislukuja: sama sarja toistuu aina. No näin ei vaan ole enään. Aika usein satunnaislukugeneraattorin siemenluku haetaan jostain aidon satunnaisesta lähteestä, esim. tietoverkon viiveistä tai kellonajasta.
On tietysti muitakin argumentteja...
Minä väittäisin, että tekoälyn mahdollisuuksien suurin hidaste on rahan puute. Jos yleisen tekoälyn kehittämiseen käytettäisiin samanalaisia resulsseja kuin esim mobiililaitteistojen käyttöjärjestelmien kehittämiseen, yleinen tekoäly olisi jo täällä. Nyt puuhastelu on resulssien suhteen harrastelijatasoista. Osaamista kyllä löytyy: monilla näistä harrastelijoista on professorin virka, mutta ei määrärahoja heitä eniten kiinnostavaan haasteeseen."Tyypillinen AI-vasta-argumentoija ei osaa tehdä eroa ohjelmiston "kovakoodatun" toiminnallisuuden ja enemmän tai vähemmän dynaamisiin datarakenteisiin perustuvan toinnallisuuden välillä."
Mutta eikö älyä pitäisi arvoida sen mukaan kuinka hyvin tekoäly muodostaa tietoa, eli ohjelmoi mieleensä selkeitä rakenteita? Vasta-argumentoija puuttuu helposti siihen kun ei heti selkiä missä muodossa kone näkee ympäristön.
Tietysti mielen sisällöstä on vaikea puhua jos tekoälyä ei saa itse puhumaan. Kun koneelta puuttuu se yläontologia, ja muu korkeakulttuuri joka auttaisi sivistyneessä kommunikoinnissa ihmisen kanssa.
Yleensäkin tietotekniikassa kokonaiskuva on huono monessa asiassa ja tapahtuu paljon ennustamatonta. Esim. graafinen käyttöjärjestelmä tuli paljolti puun takaa, heti kun koneen resurssit mahdollistivat sen. Samoin kännyköiden käyttöjärjestelmät. Uutuudet ovat hauskoja, mutta kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa.
Siis vaikka tekoälyä ei saavuteta niin emergenssi pitää huolen siitä että yllätyksiä tulee kuitenkin. Tarvitaan vaan perhosen siiven isku ja maailma muuttuu. Siksi esim. demotapahtumissa 4k demot ovat nyt pääosassa. 10 vuotta sitten oli 64k demot, ja 20 vuotta sitten oli merkittäviä demoja, jotka olivat monta megatavua.knw kirjoitti:
"Tyypillinen AI-vasta-argumentoija ei osaa tehdä eroa ohjelmiston "kovakoodatun" toiminnallisuuden ja enemmän tai vähemmän dynaamisiin datarakenteisiin perustuvan toinnallisuuden välillä."
Mutta eikö älyä pitäisi arvoida sen mukaan kuinka hyvin tekoäly muodostaa tietoa, eli ohjelmoi mieleensä selkeitä rakenteita? Vasta-argumentoija puuttuu helposti siihen kun ei heti selkiä missä muodossa kone näkee ympäristön.
Tietysti mielen sisällöstä on vaikea puhua jos tekoälyä ei saa itse puhumaan. Kun koneelta puuttuu se yläontologia, ja muu korkeakulttuuri joka auttaisi sivistyneessä kommunikoinnissa ihmisen kanssa.
Yleensäkin tietotekniikassa kokonaiskuva on huono monessa asiassa ja tapahtuu paljon ennustamatonta. Esim. graafinen käyttöjärjestelmä tuli paljolti puun takaa, heti kun koneen resurssit mahdollistivat sen. Samoin kännyköiden käyttöjärjestelmät. Uutuudet ovat hauskoja, mutta kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa.
Siis vaikka tekoälyä ei saavuteta niin emergenssi pitää huolen siitä että yllätyksiä tulee kuitenkin. Tarvitaan vaan perhosen siiven isku ja maailma muuttuu. Siksi esim. demotapahtumissa 4k demot ovat nyt pääosassa. 10 vuotta sitten oli 64k demot, ja 20 vuotta sitten oli merkittäviä demoja, jotka olivat monta megatavua."Mutta eikö älyä pitäisi arvoida sen mukaan kuinka hyvin tekoäly muodostaa tietoa, eli ohjelmoi mieleensä selkeitä rakenteita?"
Jep. Juuri tämä on tärkein piirre, jossa tekoäly eroaa muista ohjelmistoista. Siksi kirjoitinkin:
"Viimeksimainittujen käyttö mahdollistaa oppimisen ja opettamisen."
"Tietysti mielen sisällöstä on vaikea puhua jos tekoälyä ei saa itse puhumaan. Kun koneelta puuttuu se yläontologia, ja muu korkeakulttuuri joka auttaisi sivistyneessä kommunikoinnissa ihmisen kanssa."
Jep. Juuri siksi minä ole omissa puuhailussani ottamassa SUMO- ja MILO-ontologiat käyttöön, samoin kuin jatkossa myös ACE-kielen.
http://www.ontologyportal.org/
http://attempto.ifi.uzh.ch/site/Yusa kirjoitti:
"Mutta eikö älyä pitäisi arvoida sen mukaan kuinka hyvin tekoäly muodostaa tietoa, eli ohjelmoi mieleensä selkeitä rakenteita?"
Jep. Juuri tämä on tärkein piirre, jossa tekoäly eroaa muista ohjelmistoista. Siksi kirjoitinkin:
"Viimeksimainittujen käyttö mahdollistaa oppimisen ja opettamisen."
"Tietysti mielen sisällöstä on vaikea puhua jos tekoälyä ei saa itse puhumaan. Kun koneelta puuttuu se yläontologia, ja muu korkeakulttuuri joka auttaisi sivistyneessä kommunikoinnissa ihmisen kanssa."
Jep. Juuri siksi minä ole omissa puuhailussani ottamassa SUMO- ja MILO-ontologiat käyttöön, samoin kuin jatkossa myös ACE-kielen.
http://www.ontologyportal.org/
http://attempto.ifi.uzh.ch/site/OK. En näe mitään estettä sille ettei tekoäly voisi keskustella - kunhan ihmisillä riittää osaamista sen kulttuurin kanssa. Ja sen sovittamisessa tietokoneisiin (tarpeen vaatiessa laitteistoon kajoamalla).
Voimala-ohjelmassa joku ihmetteli, että kun robotti ei osaa "edes" pukea vaatteita ylleen. Mutta on vaikeaa arvioida pukemisen ja puhumisen vaatimustasojen eroa. Osaavatko esim. simpanssit laittaa vaatteita ylleen? Tuskin ihan pienellä harjoituksella.
Itse olen onnistunut toisaalta suunnittelemaan luonnollisella kielellä laajoja ohjelmia, jotka haluaisin toteuttaa, ja toisaalta toteuttamaan (pöytäkoneelle) melko yksinkertaisia ohjelmia. Tuo välimaasto, eli että toteuttaisin suunnittelemani ohjelmat, tuntuu vaativan jo yleistä tekoälyä.
Siksi olenkin alkanut toteuttamaan myös kännykkä-appsien kokoisia ohjelmia, joissa monimutkaisuudesta ei ole tule ongelmaa. Ilman yleistä tekoälyä pienet sovellukset ovat mielestäni erittäin tarpeellisia. Yksi sovellukseni on seurannut koko talven auringon ja kuun tilaa ja ilmoittanut aina kun aurinko on laskemassa. Silloin olen käynyt ulkona ja sillä tavalla luulen vähentäväni kaamosmasennusta. Voin sulkea sovelluksen kesäksi, koska se ei vuorovaikuta minkään muun prosessin kanssa.
Yleisen tekoälyn tullessa tuollaisten minisovellusten tekeminen onnistuu tekoälyltä itseltään, joten sovelluskoodarin leipä ei varmaan erityisen pitkä ole, mutta nykytilanteessa appsit voisi olla lääke esim. varsinaisen tekoälyn kehittämiseen, ei pelkästään Angry Birds-pelaamiseen.knw kirjoitti:
OK. En näe mitään estettä sille ettei tekoäly voisi keskustella - kunhan ihmisillä riittää osaamista sen kulttuurin kanssa. Ja sen sovittamisessa tietokoneisiin (tarpeen vaatiessa laitteistoon kajoamalla).
Voimala-ohjelmassa joku ihmetteli, että kun robotti ei osaa "edes" pukea vaatteita ylleen. Mutta on vaikeaa arvioida pukemisen ja puhumisen vaatimustasojen eroa. Osaavatko esim. simpanssit laittaa vaatteita ylleen? Tuskin ihan pienellä harjoituksella.
Itse olen onnistunut toisaalta suunnittelemaan luonnollisella kielellä laajoja ohjelmia, jotka haluaisin toteuttaa, ja toisaalta toteuttamaan (pöytäkoneelle) melko yksinkertaisia ohjelmia. Tuo välimaasto, eli että toteuttaisin suunnittelemani ohjelmat, tuntuu vaativan jo yleistä tekoälyä.
Siksi olenkin alkanut toteuttamaan myös kännykkä-appsien kokoisia ohjelmia, joissa monimutkaisuudesta ei ole tule ongelmaa. Ilman yleistä tekoälyä pienet sovellukset ovat mielestäni erittäin tarpeellisia. Yksi sovellukseni on seurannut koko talven auringon ja kuun tilaa ja ilmoittanut aina kun aurinko on laskemassa. Silloin olen käynyt ulkona ja sillä tavalla luulen vähentäväni kaamosmasennusta. Voin sulkea sovelluksen kesäksi, koska se ei vuorovaikuta minkään muun prosessin kanssa.
Yleisen tekoälyn tullessa tuollaisten minisovellusten tekeminen onnistuu tekoälyltä itseltään, joten sovelluskoodarin leipä ei varmaan erityisen pitkä ole, mutta nykytilanteessa appsit voisi olla lääke esim. varsinaisen tekoälyn kehittämiseen, ei pelkästään Angry Birds-pelaamiseen.No hyvä. Kerron hieman tavoitteistani.
Olen toteuttamassa ohjelmistopakettia, joka yhdessä Linuxin ja Willow Garagen ROS-paketin kanssa muodostaisi perustan älykkäälle robotille. Sen taso olisi "heikko yleinen tekoäly": yleinen, mutta kaukana keskiverto ihmisen toimintakyvystä. Silti siis erittäin sovellettavissa ja hyödynnettävissä oleva.
Se perustuisi kolmen jo toteutetun asian yhdistelmälle:
1. SUMO- ja MILO-ontologiat.
2. Edellisiä käyttävä inferenssikone ja muistijärjestelmä
3. Deap learning -ei-symbolinen järjestelmä konenäön ja kuloaistin toteuttamiseksi. Tämä kolmas osa toteuttaa "symbol grounding" vaatimuksen edellisille.
Nämä kaikki ovat jo jossakin muodossa olemassa, mutta ainakaan vapaasti imuroitavissa niiden integroitua yhdistelmää ole tullut silmiin. Olen päätellyt, että perinteistä ohjelmointia on "suhteellisen kohtuullisesti", koska valmista koodia ja ontologioita löytyy. Paljon enemmän on yksityiskohtien viilaamista, ontologioiden laajentamista ja opetusmenetelmien ja ympäristöjen kehittämistä. Neljänneksi käytettävyystekijäksi voisi lopulta ottaa ACE-kielen: Attempto Controlled English, kuten jo edellä kerroin.
Jalat maassa, tarkoitus on edetä syklisesti pienin askelin. Ensimmäinen versio on valmistumassa alkukesästä. Näyttää ihan hyvältä. Mutta asteittain paranevia kehityskierroksia tulee useita kymmeniä seuraaville vuosille. Aidosti (muttei lopullisesti) valmista voi odotella ehkä 2014. Koitan kerätä kehitysryhmää. Kiinnostusta on ollut. Ehkä tulee lisää, kunhan minulla on demottavaa.
Vapauduin juuri oravanpyörästä, yli 30v ura sulautettujen järjestelmien kehityksen parissa on takana. Nyt teen sitä, minkä koen mielekkääksi. Olen opiskellut ja kerännyt tietoa tähän hommaan yli 20v ajan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1079033
- 936860
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon666615Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345561Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665213- 553561
- 503395
- 513172
- 562952
Mikko "Peltsi" Peltola teki tv-sarjan Osmo-poikansa kanssa - Downin syndrooma tuo lisäväriä
Mikko "Peltsi" Peltola ja hänen 12-vuotias poikansa Osmo karistavat kaupungin pölyt jaloistaan ja suunnistavat tv:ssä ko552937