suurin joukkopako oli suomenruotsalaista yksiköistä.sodan aikana,nämä poikansa loikanneet svenska isännät loivat lain, evakkokarjalaisia ei voi hyväksyä asuttamaan svenskatalande folkes land.
kun suomi taisteli 1944 itsenäisyydestään
fy fan
673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suurin osa karkureista oli suomenkielisiä, myös prosentuaalisesti. Siis 1994 kun Suomi taisteli itsenäisyydestään. Mitä fyfan siis halusikaan kertoa?
Munsalan soutajat on surullisen kuuluisa joukko liukaspohjaisista veneistään.
Suurin osa karkureista oli suomenkielisiä, myös prosentuaalisesti väestöryhmään suhteutettuna. Mitäs fyfan halusi kertoa?
Kerroin vain totuuden joka ei pala tulessakaan.
Ja totuushan on se että sSuurin osa karkureista oli suomenkielisiä, myös prosentuaalisesti väestöryhmään suhteutettuna. Kiitos.
Sota, vaikka koskee isovanhempiani, on edelleen trauma meille suomalaisille.
Tiedän, että isoäitini 17-vuotias sulhanen karkasi sodasta, tuomittiin kuolemaan karkuruudesta, palautettiin kuitenkin rintamalle - eikä sitä liittoa sitten koskaan siunattu kirkossa. Näitä tarinoita ei pidä mennä tuomitsemaan.
Jos osalla suomenruotsalaisista olikin niin vahvat siteet Ruotsiin, että pojat sinne lähtivät, emme me jälkipolvet saa tätäkään moittia. Sillekin on syynsä. Sitä suurempaa kunnioitusta tulee tuntea ruotsinkielisten sankarivainajien haudoilla - he kokivat jopa niin suurta sitoutumista Suomeen, että vaikka pako olisi ollut mahdollinen, he eivät lähteneet.
Karjalaisten asuttaminen oli hieno työ suomalaisilta. Menetetyn Karjalan arvet ovat vieläkin olemassa. Toisaalta onneksi karjalaisten iloista elämänasennetta tuli levitettyä ympäri maan.
Ymmärrän, että ruotsinkielisten asenne karjalaisiin tuntuu kovalta, mutta tietysti kielitaistelu oli silloin kovaa. Myöhemmin ruotsinkielisille maille tarvittiin työvoimaa ja sitä tuli, suomenkielisenä.
Nyt ollaan sitten tässä, vapaassa maassa, jossa tarvitaan kielivapautta.