Vajaa viikko sitten Ankdamilta kysyttiin kuka on vastuussa siitä että ruotsinkielisten palveluiden äärelle on toisinaan liian pitkä matka.
Ankdam vastasi että vastuussa on yhteiskunta=me kaikki.
Kun kysyin, ovatko esimerkiksi saameleiset ja toisen polven maahanmuuttajat samoin perustein vastuussa, Ankdam suuttui ja vastasi pitkästi. Valitettavasti ketju oli poistettu kun koetin mennä jatkamaan keskustelua.
Onko Akdam mielestänne oikeassa kun sanoo että me kaikki olemme vastuussa ruotsinkielisistä palveluista? Olemmeko kaikki syyllisiä kun palvelut ei pelaa? Millä perusteilla tästä syyllisyydestä voisi anoa vapautusta? Jos muuttaa ulkomaille, jatkuuko syyllisyys esimerkiksi vuoden tai kaksi vai loppuun saakka?
Ankdam vastasi että vastuussa on yhteiskunta=me kaikki.
Kun kysyin, ovatko esimerkiksi saameleiset ja toisen polven maahanmuuttajat samoin perustein vastuussa, Ankdam suuttui ja vastasi pitkästi. Valitettavasti ketju oli poistettu kun koetin mennä jatkamaan keskustelua.
Onko Akdam mielestänne oikeassa kun sanoo että me kaikki olemme vastuussa ruotsinkielisistä palveluista? Olemmeko kaikki syyllisiä kun palvelut ei pelaa? Millä perusteilla tästä syyllisyydestä voisi anoa vapautusta? Jos muuttaa ulkomaille, jatkuuko syyllisyys esimerkiksi vuoden tai kaksi vai loppuun saakka?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä mistä palveluista puhut, koska en yleensä viitsi lukea pitkiä kirjoituksia, mutta vaikket tarkoitakaan lääkäripalveluja, niin oikeastaan näen asian näin...
Ruotsinkieliset ovat oman sanomansa mukaan terveitä ja elävät pitempään. Heille siis joudutaan maksamaan eläkettä pitempään, mutta eivät rasita terveyskeskuksia. (toisaalta, täällä mangutaan niin h.sti lääkäriä).
Koska svekkulit eivät koskaan valehtele, ja uskon heidän olevan geneettisesti tervettä kansaa (varsinkin ryssäsvekkulit) niin katson että svekkuleilla pitää olla pakkosuomi jo syntymästä lähtien, jotta ovat valmiita palvelemaan Suomessa asuvaa pääväestöä.
Logiikka piilee siinä, että melkeimpä jokainen svekkuli joutuu elämänsä aikana kohtaamaan suomalaisen (päinvastoin kuin toisinpäin vai miten sen nyt sanos) siispä on todella hyvä että svekkulit opettelevat suomenkielen ja myös se että kouluttautuvat lääkäreiksi.
Olen ollut huomaavinani keskustelun aikana ja täällähän on kerrottu, että svekkulilääkärit eivät halua palvella omalla kielellään pienillä paikkakunnilla... ja kun ei ole sairaitakaan...
Voisiko näille svekkulilääkäreille keksiä jonkun Karjalaprojektin? Siellähän on takuuvarmasti sairaita ihmisiä? Saisivat niinkuin parantaa.
Oleellinen kysymys on se, miksi täysin kaksikieliset surut vaativat palvelua virastoissa ruotsiksi, VAIKKA he muuten käyttävät kodin ulkopuolella aina suomea.