Mikähän on maantiepyöräilyn teho kunnon kohotuksessa (hapenottokyvyn kehittäminen) jos sitä vertaa esim. hiihtoon ja juoksuun? Eli saako siinä sykkeen helposti ylös ja sen pidettyä helposti ylhäällä verrattuna hiihtoon ja juoksuun? Tarkoitus olisi tehdä treenejä joiden keskisyke on väh. siellä 155-160 lyönnin hujakoilla. Ei ole entistä kokemusta maantiepyöristä ja tarkoitus olisi ostaa sellainen kun vaan tietäisi miten tehokas kuntoilumuoto se on.
Onkohan muuten maantiepyöriin saatavissa lokasuojia? Voisivat olla ihan mukava varuste kun sattuu olevaan märempi keli. Ja suosituksia hinta-laatusuhteeltaan kohtuu hyvistä maantiepyöristä otetaan vastaan.
Onkohan muuten maantiepyöriin saatavissa lokasuojia? Voisivat olla ihan mukava varuste kun sattuu olevaan märempi keli. Ja suosituksia hinta-laatusuhteeltaan kohtuu hyvistä maantiepyöristä otetaan vastaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sykkeen saa ylös pyörittämällä kampia nopeammin ja/tai vaihtamalla isomman vaihteen. Henkilökohtainen maksimisyke on yläraja.
Edellä sanottu pätee kaikille pyörätyypeille, joissa on vaihteet ja mahdollisuus valita riittävän suuri välitys.
Lokasuojat: guuglaa SKS Raceblade.
Velskolantielle vaan polkemaan. Löytyy sellaisia ylämäkiä että varmaan nousee syke.
"Eli saako siinä sykkeen helposti ylös ja sen pidettyä helposti ylhäällä verrattuna hiihtoon ja juoksuun?"
Sykkeen saa helposti ylös, mutta sen pitäminen siellä riippuu, kuten hiihdossa, kuntoilian fyysisitä kyvyistä. Alkuun moni kovakuntoinenkin vetää jalat hapoille ja sitä rataa kaikki ähtee pikkuhiljaa menemään päin ...tua.
Ensialkuun siis lyhyempiä lenkkejä tuntuman ja tekniikan opettelun merkeissä. Nostaa tempoa pikkuhiljaa, siten että vaikkapa tunnin lenkillä ensin 20min lämmitellen ja tekniikkaan keskittyen, sitten 10-20 min vauhdikasta ja loppuun taas hissukseen. Nopeasti tuntuma tulee sellaiseksi että voit aloittaa tekemään myös pitkiä pk lenkkejä ja sitä kautta ihan kuntopyöräilyyn joka on parhaimmillaan pitkäkestoista vaihtelevatempoista intervallitreeniä kuten hiihtokin, mutta maisema vaihtuu vilkkaammin ja on siksi esimerkiksi rullahiihtoa mukavampaa (omp).
Pyöräilyn lisäksi suosittelen salilla käyntiä ainakin pari kertaa viikossa. Suositeltavaa se on tosin kuntohiihtäjillekki, mutta ei yhtä tärkeää kuin pyöräilijöille.
Pyörävinkeistä senverran, että mietit millaisilla teillä ja keleillä ajelet ja että onko tarkoitus vetää vain lyhyitä kovavauhtisia lenkkejä (lyhyt= alle 1,5h). Sen jälkeen menet asiantuntevaan pyöräliikkeeseen funtsimaan sinulle sopivinta pyörätyyppiä joka tod näk on crossari, puhdas maantiepyörä tai hybrideistä ns. fitnespyörä.
Sykkeen saa pidettyä, kun tekniikka on kohdallaan. Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi hiihdossa. Mietityttää vain tuo sykealua. Minkä lajon oheistreeniksi pyöräily on tulossa? Teet PK:t jolloin muulla?
Pyöräilystä ilmestyi juuri hyvä yleiskirja: Pyöräilijän kunto-opas (Järvimäki, Otava). Vähän vanhempi hyvä alan perusteos on Pyöräilijän käsikirja (readme.fi).
Ensimmäinen iso valinta on, oletko menossa maantielle vai maastoon? Pyörävalinta on aivan erilainen. Ei ole olemassa pyörätyyppiä, joka soveltuu molempiin. Tunnen maantiepyörät paremmin, joten muutama sana niistä.
Suositeltava pyörä on aika paljon makukysymys. Itse aloitin aikoinani uudestaan 1000€ hintaluokasta, mutta huomasin nopeasti, että se ei ole sitä mitä vaadin liikuntavälineeltä. Hintaluokasta 1500 - 2500€ saa jo ihan kelvollisia menopeljä. Keskihintainen maantiepyörä on kaiketi jossain 2500 - 3500€.
Kaikilta isoilta (Cervélo, Specialized, Bianchi, LOOK, TREK, Cannondale, Lapierre (myydään Nishikinä Suomessa), Marin jne sekä monelta pieneltä merkiltä saa hyviä pyöriä. Tuollaiseen käyttöön ei kananta ottaa mitään kisakireää pyörää, ennemmin sellainen lenkkipyörä. Esimerkiksi Spessun Roubaix tai joku Bianchin C2C malleista.
Oma lukunsa ovat sitten pienet italialaiset merkit, kuten Milani ja Tommasini. Varsinkin niiden teräsrunkoiset pyörät ovat hienoja.
Perustarvikkeisiin menee pyörän lisäksi 300 - 500€. Hanki sykemittariisi kadenssipodi tai jos sitä ei saa, niin sellainen nopeusmittari, joka näyttää kadenssin. Alussa on helpoista saada tekniikka kohdalleen seuraamalla kadenssia (90-100rpm).
En kyllä ikinä ostaisi alkajaisiksi maantiepyörää 2500 eurolla , kun esimerkiksi fillaritorilla se hintaisen saa käytettynä 500 eurolla. esim ilmoitus Myydään vuonna 2012 ostettu hyvin huollettu ja hyväkuntoinen Wilier la Triestina alumiinipyörä Campagnolo Veloce -osasarjalla ja Ambrosion kiekoilla. Tavallisella retkipyörällä ei vaan jalat jaksa pyörittää raskassoutuista kampea.
"Ensimmäinen iso valinta on, oletko menossa maantielle vai maastoon? Pyörävalinta on aivan erilainen. Ei ole olemassa pyörätyyppiä, joka soveltuu molempiin."
Höpö höpö. Vaikka maantiepyörä on toivoton maastossa, niin maastopyörällä voi vallan hyvin kuntoilla myös maantiellä. 29er on jopa varsin hyvä maantiellä ja kaikki halveksimasi hybridit ovat mainioita lenkkeilypyöriä helpossa maastossa. Parempia kuin CC. Maantiekisoissa ja yhteislenkeillä näillä jää pahasti jalkoihin, mutta sykkeen pystyy pitämään ylhäällä ja hyvin pystyykin kunhan tekniikka on kunnossa.
Aloittajan viestissä kuitenkin kysyttiin maantiepyöräilystä, joten maasturit ja yleis/kaupunki hybridit voinee syrjäyttää.
Maantiepyörissäkään ei kannata tuijottaa hintaa, tyyliin kuinka hyvillä spekseillä saa tiettyyn hintaan pyörän. Lenkkeilyyn kelpaavat maantiepyörätkin ovat järkiään kompromisseja. Siitä millaisia ominaisuuksia kannattaa painottaa pyörässä ei voi kukaan sanoa ennenkun on se lenkkeilyn aloittanut. Toinen tykkää vähän rauhallisemmin käyttäytyvästä kun toisille kiihtyvyys ja ylämäkeen meneminen. Sen vuoksi kannattaa ehkä aloituspyöräksi katsella huokempaa tai korkeintaan keskitasoa oleva harjoituspyörää. Myös niitä voi tuunata mielesekseen kunhan rungon geometria on kohdallaan. Lyhyille lenkeille spinning-tyyliseen treeniin sopii hyvin ns. fitnespyörä jne.. joten edelleen: ammattitaisoisen myyjän juttusille ja mielummin viidessä kuin kahdessa liikkeessä.
Maantiellä pyöräille keskisyke tahtoo jäädä liian alas, että harjoittelusta tulisi ns.kehittävää.
Maantiepyörällä lenkkien pituus tulisi olla useita tunteja. Tietysti, jos jaksaa pitää yllä ylämäkeen tai vastatuuleen kovaa tempoa, voi sykkeet hetkellisesti nousta esimjuoksun tai hiihdon tasolle.
Olen hiihtäny, juossut sekä pyöräillyt paljon, joten tiedän kokemuksesta miten sykkeet käyttäytyvät ja kunto nousee.
Ammattipyöräilijät ovat terästä ja juoksevat tarvittaessa erittäin kovaa esim puolimaratonin. Ovat myössilmin nähden erittäin kapeita vartaloltaan, mutta ei pidä luulla että tuollainen tilanne saavutetaan tunnin päivittäisellä pyöräilyllä.
Hiihdon tai juoksun osalta samaan kuntoon pääsee alle puolella pyöräilyn harjoitustuntimäärästä
Hapenottokyvyssä parhaat suoriutujat ovat hiihtäjät, juoksijat ja pyöräilijät.
Hiihto nyt on täysin voide- ja välineurheilua. Siinä lajissa vielä pystyy huilimaan alamäessä. Sama koskee pyöräilyä. Lisäksi peesi hyöty vielä suurempi kuin hiihdossa. Uinti on taas täysin tekniikkalaji. Juoksuun taas vaikuttaa suuresti oma paino.
Uimareita ei ole VO2Max-listalla lainkaan. Uimareilla apuvälineet ovat uimahousut/-puku ja astmapiippu. Myös norjalaisilla hiihtäjillä on astmapiippu.
Sykelukemat eivät ole verrannollisia eri lajeissa.
Siis mitä kettua? Keskisyke 160? Nyt ei taida olla ihan homma hallinnassa. Ei edes kilpailussa ole tuollaisia lukuja. Maantiepyöräily on kestävyyslaji.
Aina lenkille lähtiessä kannattaa olla asenne: Lähden 100 kilsan lenkille.
Tällöin asenne on kestävyyslajiin sopiva. Ensimmäinen 30 kilsaa on lämmittelyä. Sen jälkeen fiiliksen mukaan tehonlisäystä. Ja se keskisyke jossain 110 paikkeilla.
100km pyörällä nyt on linnunlaulua. Sen ajelee helposti kolmeen tuntiin.
Jotkut ajelevat, toiset eivät.
Sykehän on iästä ja lajista kiinni, kestävyyslajejakin on monenlaisia.
Nuorilla kestävyyshiihtäjillä keskisyke 50 km lenkeillä 160 - 170 ja maksimit yli 190, suorituksen kesto on 2 - 3 tuntia. Vastaavanlaisessa suorituksessa nuorilla pyöräilijöillä keskisyke on 130 - 160, ja maksimi tietenkin sama kuin hiihdossakin. Pyöräilijöillä treenikaudella pulssi voi olla niinkin alhainen kuin 100 - 130, hiihdossa harvoin noin alhainen.
Juoksussa pulssi on yleisesti korkeampi kuin pyöräillessä, ja pulssin säätäminen vaikeampaa. Suorassa vertailussa juoksu tarvitsee 5 - 15 lyöntiä korkeamman keskisykkeen kuin pyöräily vastaavassa TEHO-suoritteessa.
Kun ikää tulee lisää, hapenottokyky huononee ja maksimipulssi laskee.
Jos mies ei pysty 100km ajamaan yksin kelissä kuin kelissä alle kolmeen tuntiin niin.....hyi
Itse vaihdoin maantiepyörän Helkaman Jääkäriin. Kevyellä maantiepyörällä ajaminen ei antanut kunnon vastusta eikä maantiepyörällä saanut enää kuntoa kovemmaksi.
Sähkövaihtajien nakse ja spandexmiesten ähinä on musiikkia korville kun pyyhkäisee jääkärillä telaketjun ohitse 🤗
Vitsit vitsinä.
Itse tykkään maasturista pk-seudulla. Suorat on lyhyitä ja kelvit ryppyisiä.
Kevytkulkuisella ja hankalasti hallittavalla pyörällä (=lue nakkirenkailla) pyöräily on lähinnä yhtä kiihdyttelyä ja rullausta. Lähinnä jotain intervalliharjoittelua.
Pyöräilykunto ja kunto paranee parhaiten pyörällä jolla pääsee pyörittämään pitkiä pätkiä, vaikka sitten Jääkärillä.