Selventäkää?

Itse katson teiniäideiksi alle 18- vuotiaat, vaikka englanninkielessä vielä nineteen (19) ois teini..
Ja sitte ku oon joku 40v ni en kyllä enää sano itseäni teiniäidiksi,vaan entiseksi teiniäidiksi, tai sitte vaan kerron muille että sain lapseni 16v eli teininä :)

Ei hyvää äitiä voi laittaa tiettyihin raameihin, jokainen katsoo sen erilailla.

Teiniäidiksi/nuoriksi äideiksi luettelisin itse kaikki alle 25-vuotiaat vanhemmat. Sillä ihmisen aivothan kehittyvät yksilöllisesti sinne asti. Ja toki kehitystä tapahtuu vielä edelleen. 25-vuotias osaa suhteuttaa asioita nuorempia paremmin, hänellä on koulutus, tai ainakin viimeisiä viedään, tietenkin mahdolliset lisäkoulutukset. Hän on itsenäinen tai lähes itsenäinen ja on töissä tai ainakin työkokemusta löytyy. Hän todennäköisesti on edelleen opiskelija, joten suurta budjettia hänellä ei ole, mutta tarpeeksi kuitenkin.

Alle 25-vuotiaat elävät enemmän hetkessä ja tulevaisuutta ajatellaan usein vain lyhyen aikajakson verran. Heillä ei ole ollenkaan tai on vain vähän työkokemusta ja opiskelut ovat pahasti kesken. Hän on osittain tai täydellisesti riippuvainen vanhemmistaan ja kokee ystävyyden maailman tärkeimpänä asiana. Päihteiden käyttö ja muu epävakaa käytös ovat myös tyypillisiä alle 25-vuotiaille.

Mielestäni teiniäitiys/nuori äitiys on tavallaan aina olemassa, sillä ikäero lapsiin ei koskaan katoa. Toki vanhempi kehittyy ja lapsi auttaa siinä, mutta tavallaan ensisynnyttäjyys näkyy loppuun asti, viimeistäänkin niin, että saa itse lapsenlapsia varhain.

Hyvän äidin määritelmä mielestäni on se, että kykenee henkisesti ottamaan vastuun lapsestaan ja on valmis tekemään mitä tahansa lapsensa eteen. Lapsen täytyy olla rakastettu ja pääsääntöisesti vanhempiensa hoidossa. Vanhemman tulee kyetä ajattelemaan lapsensa etuja vaikeissakin tilanteissa. Lisäksi hyvä vanhempi miettii asioita useista eri näkökulmista ja osaa punnita tilanteiden vaikutuksen lapseen. Hyvä vanhempi turvaa lapselleen hyvän elämän mm. huolehtimalla omasta parisuhteestaan ja näinollen koko perheen hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Hyvä vanhepi osaa myös huolehtia itsestään ja taloudestaan kokonaisvaltaisesti.

Eli toisin sanoen: hyvä vanhempi saa hermostua ja väsyä tilapäisesti. Mutta jatkuva väsymys ja hermostuneisuus ovat merkkejä ongelmista. Mielestäni lapsen voi ja kuuluukin laittaa välillä hoitoon, jotta voi viettää aikaa puolison kanssa, ihan omaa aikaa tai muuten vain vähän ottaa taukoa arjesta, jotta lapsi saa hoitokokemuksia ja oppii hyväksymään uusia ihmisiä.

No ei nyt sentään kaikki, mutta poikkeus vahvistaa säännön.

Teini-ikäinen ei pohjaudu englanninkielen sanasta "teen", vaan siihen löytyvät muita tekijöitä, joista on puhuttu tällä sivustolla paljon. =)

Ja pieneksi täsmennykseksi, useimmat ihmiset tajuavat riippuvuutensa muihin ihmisiin vasta n.30 vuotiaina, kun on oma perhe ja elämä. Riippuvuus vanhempiin voi näkyä muutenkin, kuin vain että eletään vanhempien siivillä. Vanhempien tietynlainen hyväksyntä ja mielipiteet vaikuttavat ihan aikuisiin ihmisiinkin ihan huomaamatta. Nuorille vanhempien hyväksyntä merkitsee enemmän.

No en sinusta tiedä, mutta meille ainakin on opetettu, että suomessa on käytetty käsitettä "teini-ikäinen" jo kauan ennen englanninkielen rantautumista.

Vanhempien hyväksyntä on mitä useimmiten sellainen asia, johon itse ei edes kiinnitä huomiota. Vanhempien hyväksyntä ei tarkoita sitä, että jos vanhemmat eivät hyväksy poikaystävääsi niin sinun on jätettävä hänet. Tarkoitan vanhempien hyväksyntää yksilöä itseään kohtaan. Mitä useimmiten nuoret ja vähän vanhemmatkin soittavat vaikean tilanteen edessä vanhemmilleen. Vanhempien mielipiteellä on merkitystä, ja se näkyy esimerkiksi jotain tuotetta ostaessa, kun nuori alkaa miettiä "mitäköhän se vanhempi tästä sanoo, kun ostankin tämän vaihtoehdon sen edullisemman sijaan?"

Ja vanhempien ja kotiympäristön vaikutus näkyy etenkin perhettä perustaessa. Ne omien vanhempien arvot ja asenteet vaikuttavat ihan huomaamatta kasvatus tyyliin ja kurinpitoon. Esimerkiksi tutkimuksilla on todistettu että lyödyistä vanhemmista tulee usein lyöviä vanhempia. Joka kertoo lapsen vanhempien suhtautumisesta väkivaltaan, joka sittemmin siirtyy heidän lapselleen jne. Voi myös olla, että väkivaltainen lapsuus kääntää väkivaltaan suhtautumisen myös kokonaan. Jotkut lapsena väkivaltaa kohdanneet vanhemmat muistavat vain epäoikeudenmukaisuuden ja vahingon, jolloin he eivät halua siirtää sitä eteenpäin. (toisilla taas väkivaltaisuus johtuu vahingon kierrosta). Tällä samalla ilmiöllä selitetään myös teiniäitiyttä. Tällä sivustolla törmää usein väitteisiin, jossa väitetään teiniäitiyden periytyvän. Joka pohjautuu kodin arvoihin ja asenteisiin. Vanhempien näkemykset ovat olemassa, mutta niitä ei näe. Sama ilmiö pätee kaikenikäisiin vanhempiin, mutta on nuorilla huomattavampaa.