Pandunia - kokomaailmankieli

Pandunia käyttää latinalaisia kirjaimia käytännön syistä. Latinalainen kirjaimisto on maailmalla laajimmalle levinnyt. Sitä käytetään kaikilla mantereilla ja se on korvannut muita kirjoitusjärjestelmiä, kuten arabialaisen kirjoituksen Turkissa ja kiinalaisperäisen kirjoituksen Vietnamissa. Latinalaiset kirjaimet myös tunnetaan jotenkuten kaikkialla maailmassa, muita ei. Siksi se on käytännöllisin olemassa olevista vaihtoehdoista.

Olen välillä kokeillut oman kirjoitusjärjestelmänkin tekemistä. Kokeilut olivat jokseenkin lupaavia, mutta tällä hetkellä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Uusi kirjoitusjärjestelmä luultavasti koettaisiin suljettuna ja luotaantyöntävänä. Myöhemmin on mahdollista palata asiaan.

Mitään maailmankielen konferenssia ei näillä näkymin tule. Sellaiselle on aihetta vain, jos maailman kielitilanne muuttuu ratkaisevasti nykyisestä, ja se voi tapahtua vain uusien sukupolvien myötä. Ainoa asia, joka voi muuttaa tilanteen nopeasti, on helpon tekokielen nopea leviäminen. Se nostaisi kansainvälisen kielen asian maailmanlaajuiseksi keskustelun aiheeksi.

Sanaston luominen tyhjästä ei palvele mitään tarkoitusta. Se on kutakuinkin sama asia kuin alkaisi valmistaa tiiliä, vaikka ympärillä lojuu talonrakentamiseen sopivia luonnonkiviä. Siis luonnollisista kielistä voi kerätä tarvittavan aineiston, jota voi sitten muokata ja jatkaa tekokielen puitteissa. Tämä on pandunian eräs aate. Ja kun sanat kerätään maapallon joka puolelta, kukaan ei voi odottaa syntyväksi tietynlaista kieltä. Esperanton heikkous on se, että sanat on kerätty läntisistä kielistä, mutta niistä koottu kieli ei muistutakaan läntisiä kieliä ja sekös harmittaa joitakuita.

rkupsala kirjoitti:

Pandunia käyttää latinalaisia kirjaimia käytännön syistä. Latinalainen kirjaimisto on maailmalla laajimmalle levinnyt. Sitä käytetään kaikilla mantereilla ja se on korvannut muita kirjoitusjärjestelmiä, kuten arabialaisen kirjoituksen Turkissa ja kiinalaisperäisen kirjoituksen Vietnamissa. Latinalaiset kirjaimet myös tunnetaan jotenkuten kaikkialla maailmassa, muita ei. Siksi se on käytännöllisin olemassa olevista vaihtoehdoista.

Olen välillä kokeillut oman kirjoitusjärjestelmänkin tekemistä. Kokeilut olivat jokseenkin lupaavia, mutta tällä hetkellä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Uusi kirjoitusjärjestelmä luultavasti koettaisiin suljettuna ja luotaantyöntävänä. Myöhemmin on mahdollista palata asiaan.

Mitään maailmankielen konferenssia ei näillä näkymin tule. Sellaiselle on aihetta vain, jos maailman kielitilanne muuttuu ratkaisevasti nykyisestä, ja se voi tapahtua vain uusien sukupolvien myötä. Ainoa asia, joka voi muuttaa tilanteen nopeasti, on helpon tekokielen nopea leviäminen. Se nostaisi kansainvälisen kielen asian maailmanlaajuiseksi keskustelun aiheeksi.

Sanaston luominen tyhjästä ei palvele mitään tarkoitusta. Se on kutakuinkin sama asia kuin alkaisi valmistaa tiiliä, vaikka ympärillä lojuu talonrakentamiseen sopivia luonnonkiviä. Siis luonnollisista kielistä voi kerätä tarvittavan aineiston, jota voi sitten muokata ja jatkaa tekokielen puitteissa. Tämä on pandunian eräs aate. Ja kun sanat kerätään maapallon joka puolelta, kukaan ei voi odottaa syntyväksi tietynlaista kieltä. Esperanton heikkous on se, että sanat on kerätty läntisistä kielistä, mutta niistä koottu kieli ei muistutakaan läntisiä kieliä ja sekös harmittaa joitakuita.

Lue lisää

Kerroit, että valitsit latinalaiset kirjaimet niiden levinneisyyden perusteella. Mielestäsi ne tunnetaan jotenkuten kaikkialla maailmassa, muita ei. Siksi se on mielestäsi käytännöllisin olemassa olevista vaihtoehdoista. Miksi tätä täysin samaa ei voi soveltaa apukielen sanastoonkin?

Esperanton heikkous saattaa olla se, että kiinalaiselta kuluu nelinkertainen aika yhdysvaltalaiseen verrattuna opetella kieli, mutta taipuisa kielioppi ei todellakaan ole heikkous! Kuinka hyvin osaat esperantoa?

Itse suosittelen kaikille esperanton opiskelua. Se on testattu, toimivaksi todettu ja valmis. Japanilainen ja kongolainen todistetusti ymmärtävät toisiaan mainiosti sen avulla.

kiinnostunut kirjoitti:

Kerroit, että valitsit latinalaiset kirjaimet niiden levinneisyyden perusteella. Mielestäsi ne tunnetaan jotenkuten kaikkialla maailmassa, muita ei. Siksi se on mielestäsi käytännöllisin olemassa olevista vaihtoehdoista. Miksi tätä täysin samaa ei voi soveltaa apukielen sanastoonkin?

Esperanton heikkous saattaa olla se, että kiinalaiselta kuluu nelinkertainen aika yhdysvaltalaiseen verrattuna opetella kieli, mutta taipuisa kielioppi ei todellakaan ole heikkous! Kuinka hyvin osaat esperantoa?

Itse suosittelen kaikille esperanton opiskelua. Se on testattu, toimivaksi todettu ja valmis. Japanilainen ja kongolainen todistetusti ymmärtävät toisiaan mainiosti sen avulla.

Lue lisää

Samaa levinneisyyden sääntöä voi soveltaa sanastoon ja sitä pyrin tekemäänkin. Juuri sen tähden panduniassa on myös ei-läntisiä kansainvälisiä sanoja. Tämä saattaa olla uutinen sinulle, mutta Itä-Aasiassa on kiinalaisperäinen kansainvälinen sanasto, joka on levinnyt kiinan kielestä japaniin, koreaan, vietnamiin ja vähemmässä määrin myös thain kieleen ja Filippiinien ja Indonesian kieliin. Toinen suuri kansainvälinen sanasto on persialaisarabialaista alkuperää. Sen levinneisyys yltää Atlantilta Tyynelle merelle.

Esperanto ei tunne näitä sanastoja lainkaan. Se ei ole koko maailman kieli, vaan se on läntinen kieli. Minulla ei sinällään ole mitään esperantoa vastaan. Tykkään siitä. Mutta ei esperanto maailmaa enää valloita.

Mi parolas esperanton ne malbone. Ĝi estas interesa kaj bone farita lingvo, sed ĝia strukturo estas tro okcidenta laŭ mi. (Puhun esperantoa vähemmän huonosti. Se on mielenkiintoinen ja hyvin tehty kieli, mutta sen rakenne on liian läntinen minun mielestä.)

Mitä mainitsemaasi japanilaiseen ja kongolaiseen tulee, tiesitkö että japani ja kongon kieli ovat rakenteellisesti lähellä esperantoa? Molemmat nimittäin käyttävät liitteitä ja päätteitä sanojen taivuttamiseen. Alla esimerkkejä kongon kielestä, jonka sattumoisin tunnen oikein hyvin:
kunwana = taistella = batali
kinwani = taistelija = batalanto, batalisto
lunwanu = taistelu = batal(ad)o
Mu nwanaka. = Minä taistelin. = Mi batalis.

Huomannet, että kongon sanoilla on sanavartalo kuten esperantossakin, siis kongossa -nwan- ja esperantossa batal-. Sanavartalosta tulee kokonainen sana vasta etu- ja jälkiliitteiden kanssa.

Pandunia on rakenteellisesti erilainen. Se on taipumaton kuten kiinan kieli. (Puhun myös kiinaa. Vaimoni on kotoisin Kiinasta ja kotimme on kaksikielinen.) Moni sen rakenne on lähellä englantia, joka on vähemmän taivuttava kuin useimmat muut läntiset kielet (ja esperanto). Nämä kaksi, englanti ja kiina, ovat epäilemättä tällä hetkellä maailman tärkeimmät kielet.

Kiitoksia rohkaisusta! Tämä on ollut jo tähän mennessä monivuotinen projekti. Yritän tehdä kielestä sellaisen, että sitä olisi mukava opetella ja käyttää. Jos joku asia tökkii tai vastustaa, niin kertokaa ihmeessä.

Kaksitavuiset sanat ovat minustakin helpoimpia ja kauniita. Kaikista kauneimmat sanat ovat kolmitavuisia, mutta niitä on vähän.

Kiitoksia! Mieltä lämmittäviä sanoja. Toivotaan parasta!
Paljonhan tähän on aikaa mennyt. Minimalistisissa tekokielissä on sillä tavalla käänteinen logiikka, että mitä enemmän niiden kehittämiseen käytetään aikaa, sitä yksinkertaisemmiksi ne muuttuvat. Minusta pandunia on päässyt lähelle kieliopin minimiä.

Minä hurahdin esperantoon vuosituhannen vaihteessa. Samalla hurahdin kielten tekemiseen ja sillä tiellä olen yhä. Minusta yksinkertainen keinotekoinen puhekieli ratkaisisi todella tehokkaasti kansainvälisen viestinnän ongelmia. Mutta valitettavasti paljon enemmän voimavaroja käytetään kielten kääntämiseen ja tulkkaukseen kuin keinotekoisten kielten tukemiseen.

Kysymyshän ei ole siitä, valitaanko esperanto, glosa, pandunia vai joku muu yhteiseksi vieraaksi kieleksi. Juju on valita yksi ja vain yksi yhteinen kieli. Kyllä minulle esperantokin käy. Mi ŝatas ĝin malgraŭ ĉio.

Glosa on tuttu kieli. Itse en innostunut siitä, mutta sen esimuodosta, interglossasta, sitäkin enemmän. Kumpaakin vaivaa tosin kauhean jäykkä kreikkalais-latinalainen sanasto.