Yritystukia on tuhat erilaista. Valtion verorahoista maksetaan yritystukia 3 miljardia euroa vuodessa verotuet (2 miljardia). Kehysriihessä korotettiin arvonlisäveroa. Työttömyysturvasta leikataan.
Yritysten saamia tukia korotettiin 300 miljoonaa euroa. Keksittiin uusi tukimuoto "kasvuyritysten tuki" tuhannen entisen lisäksi.
Yritysten saamat suorat raha-tuet eivät ole ainoita tukia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaavat ELY-keskukset päättävät yhdessä kuntapäättäjien kanssa "Hyvä Veli" periaatteella esim. kaavoitus- ja tonttipolitiikasta - edulliset tontit HV:lle.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Hallintomenot ovat 358 miljonaa. Pitäähän tukia jakavia virkamiehiä olla ja niitähän on tuhansittain.
Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistysmistuki on 820,3 miljoonaa, siitä tutkimuksen ja kehittämisen ja innovoinnin tuki 431 miljoonaa.
Yritysten koulutus- ja erityistoimet sekä työllistäminen 485,4 miljonaa.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 591,4 miljoonaa.
Eniten veronmaksajien rahaa yritystukina ovat saaneet
- Nokia (Suomeen kotouttamisen vuoksi)
- Metso
- UPM
Eniten yritystukia saaneet ovat jakeneet suurimmat osingot ja suurimmat palkat ja bonukset johtajilleen.
Esim. Nokian Elopin kokonaistulot vodelta 2010 olivat 6,6 miljoonaa euroa (optiot ja osakepalkkiot mukaan lukien).
Tukia jakavat Työ- ja elinkeinoministeriön alaisina esim. Tekes, Finnvera ja Teollisuussijoitus. Jokaisella tuella (tuhannella) on oma hallinnoiti - eikä tukien päällekkäisyyksiä tai vaikutuksia tiedetä.
Kun tukihakemus on opittu täyttämään ja virkamiehet ovat tulleet tutuiksi, rahantulo jatkuu vuodesta toiseen ja tarpeellisuus jää tarkistamatta.
Elinkeinoministerinä toimii kokoomuksen Jyri Häkämies. Uusin yritystuki on 300 miljoonan "kasvuyritysten tuki", vaikka tälle vuodelle on budjetoitu 3 miljardin tuet.
Yritysten saama energiatuki on tänä vuonna yhteensä 236,6 miljoonaa euroa, josta energiatuki (sähköveroluokka II) on 127,2 miljoonaa ja uusiutuvan energian tuki yrityksille 97,8 miljoonaa.
Maa- ja metsätalousyrittäjien tukia jaetaan vuosittain suunnilleen saman verran eli 3 miljardia euroa. Tukimuotoja on yli 200 erilaista. Kokoomuksen ja kepun harjoittama sulle-mulle-politiikka on kehittänyt Sumeen suunnattoman tukiverkoston kepulaisille ja kokoomuslaisille yrittäjille. Isoille yrityksille, jotka eivät edes tukea tarvitsisi.
Samaan aikaan, kun verorahoista miljardit menevät tukiaisian yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille, on leikattu sosiaaliturvasta. Perusturva on jätetty 1990-luvun jälkeiselle tasolle. Sadan euron korotus perusturvaan ei riitä jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.
Verokertymästä miljardit jaetaan yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille.
Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin
2000 ja 2009:
Luonnolliset henkilöt maksaneet veroja 2009 yht. 24.245 milj. €
eli 84,8 % (2000: 73,7 %)
- palkansaajat maksoivat veroja 2009: 17.237 milj. € eli 60,3 %
(2000: 51,7 %)
Palkansaajien verotus on koventunut 8,6 %.
- maatilatalouden harjoittajat maksoivat veroja 2009: 1.257 milj. € eli 4,4 %
(2000: 1,9 %).
Yhteisöt maksaneet veroja 2009 yht. 4.253 milj. € eli 15,2 % (2000: 26,3 %)
- osakeyhtiöt maksoivat veroja 2009: 4.110 € eli 14,4 % (2000: 25,2 %)
Osakeyhtiöiden verotus vähentynyt 10,8 %.
Vaikka yritysverotus on vähentynyt samaan aikaan kun yritystuet ovat lisääntyneet (yli 1000 eri tukea 300 eri tukitaholta), niin kokoomus vaatii yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla.
Tutkijan mukaan yritystuet ovat turhaa haaskausta. Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan tehnyt Anu Tokia sanoo, että 70 % TUESTA ON TURHAA.
Kaksi kolmaosaa Tokilan tutkimista tukihankkeista oli sellaisia, etä ne olisivat toteutuneet ilman julkista rahaa.
Kun pääasiassa palkansaajilta kerätty verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluihin ja yritysten ja maataloudenharjoittajien saamiin tukiin. Kun ulkomailta on otettu velkaa yli 80 miljardia euroa ja kun velkaa ei enää voida ottaa lisääm niin hallitus päätti leikata työttömyysturvasta ja korottaa arvonlisäveroa.
Yritysten saamista turhista tuista, joita on yli tuhat, ei tingitty mutta päätettiin antaa yrityksille uusi 300 miljoonan tuki.
Yritysten saamia tukia korotettiin 300 miljoonaa euroa. Keksittiin uusi tukimuoto "kasvuyritysten tuki" tuhannen entisen lisäksi.
Yritysten saamat suorat raha-tuet eivät ole ainoita tukia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaavat ELY-keskukset päättävät yhdessä kuntapäättäjien kanssa "Hyvä Veli" periaatteella esim. kaavoitus- ja tonttipolitiikasta - edulliset tontit HV:lle.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Hallintomenot ovat 358 miljonaa. Pitäähän tukia jakavia virkamiehiä olla ja niitähän on tuhansittain.
Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistysmistuki on 820,3 miljoonaa, siitä tutkimuksen ja kehittämisen ja innovoinnin tuki 431 miljoonaa.
Yritysten koulutus- ja erityistoimet sekä työllistäminen 485,4 miljonaa.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 591,4 miljoonaa.
Eniten veronmaksajien rahaa yritystukina ovat saaneet
- Nokia (Suomeen kotouttamisen vuoksi)
- Metso
- UPM
Eniten yritystukia saaneet ovat jakeneet suurimmat osingot ja suurimmat palkat ja bonukset johtajilleen.
Esim. Nokian Elopin kokonaistulot vodelta 2010 olivat 6,6 miljoonaa euroa (optiot ja osakepalkkiot mukaan lukien).
Tukia jakavat Työ- ja elinkeinoministeriön alaisina esim. Tekes, Finnvera ja Teollisuussijoitus. Jokaisella tuella (tuhannella) on oma hallinnoiti - eikä tukien päällekkäisyyksiä tai vaikutuksia tiedetä.
Kun tukihakemus on opittu täyttämään ja virkamiehet ovat tulleet tutuiksi, rahantulo jatkuu vuodesta toiseen ja tarpeellisuus jää tarkistamatta.
Elinkeinoministerinä toimii kokoomuksen Jyri Häkämies. Uusin yritystuki on 300 miljoonan "kasvuyritysten tuki", vaikka tälle vuodelle on budjetoitu 3 miljardin tuet.
Yritysten saama energiatuki on tänä vuonna yhteensä 236,6 miljoonaa euroa, josta energiatuki (sähköveroluokka II) on 127,2 miljoonaa ja uusiutuvan energian tuki yrityksille 97,8 miljoonaa.
Maa- ja metsätalousyrittäjien tukia jaetaan vuosittain suunnilleen saman verran eli 3 miljardia euroa. Tukimuotoja on yli 200 erilaista. Kokoomuksen ja kepun harjoittama sulle-mulle-politiikka on kehittänyt Sumeen suunnattoman tukiverkoston kepulaisille ja kokoomuslaisille yrittäjille. Isoille yrityksille, jotka eivät edes tukea tarvitsisi.
Samaan aikaan, kun verorahoista miljardit menevät tukiaisian yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille, on leikattu sosiaaliturvasta. Perusturva on jätetty 1990-luvun jälkeiselle tasolle. Sadan euron korotus perusturvaan ei riitä jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.
Verokertymästä miljardit jaetaan yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille.
Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin
2000 ja 2009:
Luonnolliset henkilöt maksaneet veroja 2009 yht. 24.245 milj. €
eli 84,8 % (2000: 73,7 %)
- palkansaajat maksoivat veroja 2009: 17.237 milj. € eli 60,3 %
(2000: 51,7 %)
Palkansaajien verotus on koventunut 8,6 %.
- maatilatalouden harjoittajat maksoivat veroja 2009: 1.257 milj. € eli 4,4 %
(2000: 1,9 %).
Yhteisöt maksaneet veroja 2009 yht. 4.253 milj. € eli 15,2 % (2000: 26,3 %)
- osakeyhtiöt maksoivat veroja 2009: 4.110 € eli 14,4 % (2000: 25,2 %)
Osakeyhtiöiden verotus vähentynyt 10,8 %.
Vaikka yritysverotus on vähentynyt samaan aikaan kun yritystuet ovat lisääntyneet (yli 1000 eri tukea 300 eri tukitaholta), niin kokoomus vaatii yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla.
Tutkijan mukaan yritystuet ovat turhaa haaskausta. Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan tehnyt Anu Tokia sanoo, että 70 % TUESTA ON TURHAA.
Kaksi kolmaosaa Tokilan tutkimista tukihankkeista oli sellaisia, etä ne olisivat toteutuneet ilman julkista rahaa.
Kun pääasiassa palkansaajilta kerätty verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluihin ja yritysten ja maataloudenharjoittajien saamiin tukiin. Kun ulkomailta on otettu velkaa yli 80 miljardia euroa ja kun velkaa ei enää voida ottaa lisääm niin hallitus päätti leikata työttömyysturvasta ja korottaa arvonlisäveroa.
Yritysten saamista turhista tuista, joita on yli tuhat, ei tingitty mutta päätettiin antaa yrityksille uusi 300 miljoonan tuki.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt Stupp rupeaa tukemaan romaniyrittäjiä kupari-yms:n kaupoissa ja rahan keräämisessä
No , kuvitellaan, että valtio on yritys, jota on huonosti hoidettu ja vaikka johtoa ja hallitusta on vaihdettu, ei asia näytä korjaantuvan.Kansalaiset ovat työntekijöitä, jotka saavat kaiken maksaa. Johto järjestää bonukset itselleen ja velaksi tietenkin, tappiolla kun ollaan. Bonuksia ei työntekijöille ( lue kansalaisille) riitä. Mutta kestääkö tämä yritys/ valtio ja kuinka kauan. Työpaikatkin ovat siirtyneet ulkomaille yritysmyynin kautta. Ennen pitkää EU syö ja liittää itseensä pysyvästi. Johto siirtyy sitten kokonaan tuonne Brysseliin. Mitä on jäljellä. Ei muuta kuin jokaisen oma minä, joka haluaa sinnikkäästi pysyä Suomessa ja suomalaisena.
No, ei ihan loogista ollut ajatteluni, mutta jotenkin tuohon suuntaan tätä yritystä, Suomea, on johdettu.
Siitä maksetaan sikahintaa bensasta!
Jos pitää yrittäjiä tukea, pitää tukea nimenomaan yksinyrittäjiä; tukea markkinointiin, tuotteiden myyntipaikkojen luomiseen, tuotteiden kehittämiseen, työntekijän palkkaamiseen, vientiin apua ym.
Suomalaisen työn arvostamista pitäisi nostaa ja saada siten suomalaisille työtä. Pitäisi luoda organisaatio, joka kokonaisvaltaisesti auttaisi yksinyrittäjiä saamaan tuotteitaan maailmalle. Tämä avaisi monelle suomalaiselle työtä ja siten hyvinvointia kaikille suomalaisille.
Aivan. Nykyisin yritystuet menevät yksille ja samoille yrityksille. Vanhan kaavan mukaan. Työllistävät pienyritykset jäävät näppejään nuolemaan.
Esimerkkinä Nokia menestyksen vuosinaan. Se sai yritystukia suunnilleen saman verran kuin maksoi veroja. Eräs syy, miksi se pysyi Suomessa. Miksi tämänkaltaisille yrityksille maksetaan vielä tukia? Tuethan solahtavat suoraan osaakkeenomistajien taskuihin.
Mielenkiintoinen mulkkaus surkuhupaisuudessaan koko Suomen yhteiskunta. Enää ei naureta. Maataloustuista oli riivatun kiistat joskus. SDP ja Kokoomus kumppaneineen mulkkasivat ne rahat sitten (suur)yrityksille. Yhteiskunnan ei pidä missään tapauksessa toimia tukien varassa. Kuitenkin mieluummin nuokin rahat näin pienviljelijöitten kuin nyt suursijoittajien kourissa. Mutta aika mielenkiintoista tosiaan, että nämä suuryritykset ovat niitä paapottavampia. Jotenkin voisi ajatella, että yhteiskunnan kuuluisi olla hyödyllisesti toimiva. Nyt se toimii ahneesti. Ja kansa tottelee joka 'taidekompromissit'. Joko kansa on sitten s..tanan tyhmä, kun menee retkuun taikka jotakin on 'vähän' vinossa, olisikohan molemmat!? Mielenkiintoista, mielenkiintoista ...
Valtio kurssittaa työttömiä MOL:in kautta,suurin osa kurssitettavista omaa jo jonkin ammatin.Kursseissa on noin 1/3-1/2 ns. työharjoittelua (ilmaista työnantajille) !
Siellä sitten tehdään töitä kelan peruspäivärahalla,ja meitä on noin.40.000 tuhatta vuodessa jotka ovat työharjoittelussa.
Muutamat yritykset käyttävät härskisti hyväkseen työttömiä,lupaavat töitä jos olet ahkera.Mutta kun harjoitteluaika loppuu kas siitä työpaikasta ei enään ole puhettakaan ! Näitä firmoja on mm. matkailualalla ja teollisuuden piirissä.
Härskiä työttömien hyväksi käyttöä,näin tehdään tulosta ja yhteiskunta maksaa kaiken.
Varokaa luottamasta näihin katteettomiin lupauksiin työttömät !
Todelliset tukikupparit....:
Yritystuet tappavat talouden
Valtion yritystuet ovat hämmästyttävän suuri miljardipotti.
Valtio maksaa suoria yritystukia 600 miljoonaa euroa. Takaukset, lainat, korkotuet ja sijoitukset nostavat summan pariin miljardiin euroon. Henkitoreissaan olevat kunnat maksavat nekin yrityksille 100–300 miljoonaa euroa innovaatiotukiaisina.
Verotuet teollisuudelle ja elinkeinoille olivat viime vuonna 3,6 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: oman asunnon myyntivoiton verovapaus ”vei valtiolta” 1,2 miljardia euroa.
Ja vieläkin puuttuu jotakin: maa- ja metsätalouselinkeinolle maksettavat tuet voi rinnastaa yritystukiin, niin ponnekkaasti maataloustuottajat ovat profiloituneet yrittäjiksi.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article546676.ece
Whalroos/Herlin ja muut isorikkaat "viljelijät" vetävät satojentuhansien eurojen tuen harrasteluistaan, ja tämä maksatetaan veronmaksajilla.
Maataloustuet ovat Kekkosen aikainen jäänne josta on hyvä luopua ajoissa.
Maalla ei ole enään pienviljelijöitä on vain suurtilojen omistajia jotka rahastavat härskisti yhteskuntaamme, aloitus/lopetus tukia risupaketti laki kyllä kepulaiset ovat saaneet hyvät oltavat MTK jäsenistölle.