Minä erosin kirkosta vähän yli 30 vuotta sitten. Se on yksi niistä harvoista elämäni isoista päätöksistä, jota en ole koskaan eläissäni sekuntiakaan katunut viimeisen 30:n vuoden aikana. Päivä päivältä olen vain tullut vakuuttuneemmaksi siitä, että päätös oli ehdottoman oikea.
Mitään en ole eron vuoksi menettänyt enkä mistään jäänyt osattomaksi - paitsi erittäin ahdasmielisestä suvaitsemattomuudesta ja taikauskoisesta typeryydestä. Ja niistä minä jään paitsi oikein mielelläni.
Mitään en ole eron vuoksi menettänyt enkä mistään jäänyt osattomaksi - paitsi erittäin ahdasmielisestä suvaitsemattomuudesta ja taikauskoisesta typeryydestä. Ja niistä minä jään paitsi oikein mielelläni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minusta kuulostaa tosi hullulta, että joku kuuluu kirkkoon ja vielä maksaa siitä kuulumisestaan.
erotus, verotus
erottu on!
Lähtökohdan tulisi olla se että jos ei keksi hyviä perusteita liittyä seurakuntaan, niin silloin ei pidä kuulua siihen.
Nyt asia on vielä toistaiseksi vähän toisin päin, joutuu keksimään syyn erota.
Ei ole ketään kohtaan oikein että seurakunnissa on oppeihin uskomattomia jäseniä, paitsi tietysti kirkon talouden kannalta on etuna pitää veropohjana myös pakanoita.