Haluaisin oppia sanomaan hei, kiitos, näkemiin jne. Olisi mukavaa tervehtiä ja osata kohteliaisuudet paikallisella kielellä. Tärkeintä olisi tietää miten ne lausutaan, kirjoitusasusta viis.
Opettakaa joku viisas vähän eestikeeltä minulle
Paula
355523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kiitos = AITÄH
Hei = TERE (toimii tullessa ja lähtiessä)
Jos noista olis vähän apua. Nuo ovat siis niin miten ne lausutaan
EI toimi lähtiessä :)
Virallisesti mutta käytännössä "hyväksyvät " sanan TERE ihan hyvin. Onko sitten vieraskoreutta?? en tiedä
Viron kirjoitusasu poikkeaa suomalaisesta. Toisinsanoen sanojen ääntäminen poikkeaa suomalaisesta. Kovat konsonantit k,p,t kahdentuvat. Joten "aitäh" sana lausutaan, niin että t on hieman pidempi kuin suomessa. Tosin eroa on vaikea joskus havaita, koska eivät eestiläisetkään ole aina niin tarkkoja asian suhteen, koska he puhuvat niin nopeasti.
Huom! Turun murteessa äännetään k,p,t samalla tavalla kuin eestissä.
Hyvästeltäessä voi sanoa (suluissa ääntämisasu):
"Head aega!" (heat aega) näkemiin
"Head päeva!" (heat päeva) näkemiin
"Head ööd!" (heat ööt) hyvää yötä
"Nägemiseni!" (näkemiseni)näkemiin, oik. näkemisiin
"Kohtumiseni!" tapaamisiin
"Hei!" hei
"Tsau!" hei
"Nägemist!" (näkemist) hei vai, hei sitten
Pärnussa on Kuninga ja Väike-Sepa. Ja mun nimi on Tupli bois.
Moi
meneppä googleen ja kirjoita viro info ja klikkaa ylin rivi niin pääset viron sivuille, ja siellä vasemmalla lukee TULOSTA SANAKIRJA Klikkaa siitä niin siinä on tärkeitä ja hyviä lauseita suomennettu.
Eesti keele on suomeksi viron kieli.
"eesti keele" on suomeksi "viron kielen", eli se on genetiivi.
"eesti keel" on nominatiivissa eli tarkoittaa "viron kieli".
"eestin kieli" on aivan yhtä oikeaa suomea kuin "viron kieli", joten sitä voi käyttää.
kielitoimiston mukaan on parempi sanoa 'Viro' ja 'viron kieli'
Muistakaan että saksalaiset olivat ennen Baltiassa, ja omistivat kaiken maan & uimarannat.
Siksi viron kilessä käytetään bitte sanan sijasta palun sanaa, kuten englannissa käytetään please sanaa.
Tästä erottaa ns " poron " suomalaisesta, joten itse saatte päättää mihin ryhmään haluatte kuulua.
tänän on myös kiitos
tänav on katu
noor on nuori
roheline on vihreä
saa aru on ymmärrän
en saa aru on en ymmärrä
asub on sijaita / ei siis asua suomeksi
kus asub on missä sijaitsee
HALPA on huono
" tämä on klassikko, miksi suomalaiset ovat pilanneet maineensa "... kaikki on aina niin halpaa...
suomalaisten mielestä Eestissä ?
"saa aru" tarkoittaa "ymmärrä" eli se on käskymuoto!
"saan aru" tai "ma saan aru" tarkoittaa "ymmärrän"
"en saa aru" ei ole eestin kieltä ollenkaan!
pitäisi olla "ei saa aru" tai oik. "ma ei saa aru", joka tarkoittaa "en ymmärrä".
"halb" ((halp (l-äänne liudentuu)tarkoittaa "huono, paha, ruma"
"halpa" ei oikeastaan ole eestiä, koska se kuuluisi kirjoittaa "halba" - huonoa, pahaa, rumaa. "halba" kylläkin lausutaan (halpa)
eestin kieltä ei lausuta niin kuin kirjoitetaan, sillä k, p ja t -kirjaimet kahdentuvat. Vastaavasti g lausutaan k:na, b lausutaan p:nä ja d lausutaan t:nä. Mati lausutaan Matti ja Kadri lausutaan Katri. Eestin kielessä on myös liedentumia: esim. kaksi peräkkäistä l-kirjainta lausutaan kieli edessä (esim. kell). Ö-kirjainta muistuttava õ lausutaan niin, että kielen asento on sama kuin u-kirjainta lausuttaessa ja huulten asento on sama kuin e:tä lausuttaessa - helppoa eikö totta!
Tervehdykset:
Terve = tere, (virallisemmin tervist)
Hyvää huomenta, päivää, iltaa = tere hommikust, päevast, õhtust
Kiitos = aitäh (harvemmin: tänan)
Olkaa hyvä = palun (käytetään kuten englannin please-sanaa)
Näkemiin = nägemist tai head aega
Hyvää ruokahalua = head isu (vanhahtava: jätku leiba eli leipä jatkukoon)
Kippis = terviseks
Kuis menee = kuidas läheb (kuidas käsi käib)
Ihan hyvin menee = pole viga (tarkoittaa myös "ei se mitään")
Kysymyksiä
-ko, -kö = kas. Kas te oskate soome keelt? = Osaatteko suomea?
Kuka = kes
Missä = kus
Mikä, mitä = mis
Suosittelen osallistumista kielikurssille, saat matkoistasi irti PALJON enemmän!
Kannattaa opetella viron kieltä.
Kaksoihinnottelu loppuu heti, kun tietää että mitä asiat oikeasti maksaa.
Helsinki on viroksi Helsingi, mutta huom. genetiivissä Helsingin Jokerit onkin taas viroksi Helsinkin Jokerit.
Kannattaa olla tarkkana g:n ja k:n kanssa ;)
Kannattaa todella olla tarkkana g:n ja k:n kanssa. "Helsingi" lausutaan (helsinki) ja "Helsinkin Jokerit" lausutaan (helsinkkin jokerit).
Tavalliselle turistille on tärkeämpää oikea ääntäminen kuin kirjoitusasu.
nimissä kannattaa huomioida, että jos suomenkielessä tulee -maa loppu, niin vironkielessä sitä ei tule ja päinvastoin, esim:
suomeksi Saksa - viroksi Saksamaa
Thaimaa - Tai
rohkem ei hetkel tule meelde ;)
Missä on vielä tuplahinnat ?
Kyllä kuulopuheiden mukaan takseissa turisteja höynäytetään. Minkään taksifirman hinnoilla ei eestin kielen taitoinen saa kulumaan Tallinnassa yli 100 kroonia. Paitsi jos ajelee VIP-taksilla tai Jaguaarilla. Taksin hinta normaalimatkoilla on 45-58 kroonia (vähän pidemmällä matkalla 75-80 kroonia).
Kyllä taksimatkojen hinnat pääsääntöisesti Tallinnassakin riippuu ajetun matkan pituudesta (kilometreissä ja minuuteissa) eikä puhutusta kielestä. Suosituimmilla yhtiöillä ilman kusetusta kyyti Nõmmelle (joka on kaupunginosa Etelä-Tallinnassa) maksaa herkästi yli satasen. Kannattaa sivusilmällä vilkaista auton matkamittaria lähtiessä ja arvioida matkan pituutta. Pitää tietysti muistaa, että liikennevaloissa / ruuhkassa seistessä pyörii aika-, ei kilometriveloitus, joten pelkästään ajetut kilometrit eivät riitä oikean taksan päättelyyn. Epäselvissä tilanteissa kannattaa pyytää kuitti, nykyisin printteri on pakollinen kaikissa takseissa.
...että eestin kielen taitoinen ei käy turistipaikoissa. Tiedän sen hyvin omasta käyttäytymisestä. Paljon mieluummin menee sinne missä kuulee eestin kieltä ja jossa sikäläiset itsekin käyvät.
Vain turisti viitsii maksaa keskinkertaisesta palvelusta sellaisia summia mitä Raekoja platsilla pyydetään ja esim. oluesta 50 kroonia.
Joten 50 prosentin säästö on lähes varma. Kyse ei tietenkään ole kaksoishinnoittelusta. Mutta varmaa on myös se, että talviaikana Raekojallakin on halvempaa. Eli siinä mielessä kaksoishinnoittelu toimii. Kesämenyy on aivan eri hintainen kuin talvimenyy.
Tallinnan taksit huijaa kyllä suomalaisia, ainakin itse tähän kyllästyneenä en maksa törkeää ylihintaa: tässä joitain tapahtuneita:
Ajettiin taksilla satamasta Citymarketilta Vabaduse Väljakille, kuski ei käyttänyt mittaria, kun päästiin perille ehdotin hinnaksi 60EEK, joka mielestäni riittää matkaan, ehkä vähän extraa mutta oli ihan mukava kuski, ja kuski oli tyytyväinen, minä myös.
Oli tarkoitus mennä taksilla satamasta Tallinnan Stockmanille. Merekeskuksen kohdalla mittari näytti jo 60EEK, sanoin että on aika kallista kun lähtöpaikka näkyy vielä, ja mittarisi käy ylikierroksilla. Taksikuski sanoi että selvä, kyyti on ilmainen, ja kiertoajelu sisältyy hintaan, jätti meidät Stockkalle ja kaasutti pois. En sitten tiedä /viitsinyt kysyä mitä tällä kiertoajelulla tarkoitti...
Mentiin Linnahallilta Rataskaevu-kadulle, ei käyttänyt mittaria ja tarjosin 55EEK, kun ei ollut kuin isoja seteleitä, mutta ei mukamas riittänyt, perusteli että ei tule toimeen ja ei kannata ajaa.Sanoin että soita vaikka politsai paikalle ja poistuttiin taksista. Ei ne taksit voi tehdä mitään.
Mittari kannattaa vaatia päälle. Jo ennen taksiin nousemista kannattaa ehdottomasti tarkistaa hinnasto takaoven lasista. Kannattaa huomata eri hintavaihtoehdot, esimerkiksi matkustajamäärän vaikutus jne.
Lähtökohtaisesti alle 5 hengen kuormalla kilometrihinta ei voi ylittää 7 kruunua (vajaa puoli euroa) sujuvassa liikenteessä (ei ruuhkassa seisomista). Kannattaa tarkkailla matkamittaria! Etukäteen sopiminen ei kannata, ellei kyseessä ole pitkä kierros (tunteja) tai siirtyminen toiseen kaupunkiin. Silloin hintana voisi olla vaikkapa 150 kruunua tunti tai 5 kruunua kilometri.
Kun paikalliset ratikalla maksaa eek 10, riippumatta matkan pituudesta.
Opetelkaa hyvä hyssykät käyttämään paikallisia kulkuneivuja, ja jättäkää muutama drinkki laivalla ottamatta.
Tallinna on vieläkin edullinen kaupunki, mutta kaikki ns palvelijat ovat kiinnostuneita tyhjentämään teidän " in no time ".
CCCP ajalaa jopa suomalaisten kanssa seurusteleminen oli kiellettyä, joten tämä varmasti ottaa muutaman sukupolven Viron päässä.
Sehän olis kivaa jos kello 4 yöllä ratikat kulkisi tai ei olisi tavaraa 20kg/per matkustaja....
Ratikat kulkevat vain päivällä.
Niihin ei kannata ottaa koko omaisuuttaan mukaan, ennekuin on tottunut kulkemaan ovista.
Lipun leimaaminen on myös suomalaisille vaikeaa, sillä se perustuu ihan toiseen tekniikkaan mitä Suomessa.
Monille maalta tulleille ratikat aivät ole myöskään kovin tuttuja, ja siten pari kierrosta voi ajaa vain totutellakseen pysäkkien sijaintiin.
Muuttohommat on hyvä hoitaa vuokraautolla...
Mitä ihminen kantaa 20kg säkkejä klo 04.00 yöllä, ja sanoo olevansa LOMALLA.
Täytyy myöntää että panee joskus miettimään, että mitä erikoista virolaiset näkevät meissä ?
Valitettavasti moni suomalainen ei ole ikinä ajanut ratikalla, missään.
Turussa niitä ei enään ole... ja Tampereen hanke on jäissä rahapulan takia.
Nämä ratikat ovat muuten Tsekeissä rakennettu, ja on tunnettua Skoda laatua. Eli ihan samoja kuin Prahassa.
Suomalaiset ajavat omalla autolla, ja jos ei niin sitten ei mennä ollenkaan...
Tulkaa nyt järkiinne hyvät hyssykät.
Intourist aikoja kavataan.
Silloin rahalla sai vastinetta, ja kaikki toimi todella hyvin.
Lähes kaikki olivat kiinnostuneita ansaitsemaan muutaman ylimääräisen dollarin.
Nyt pitää aina vaihtaa... ja on paljon kalliimpaa.
Ruokalistoissa on eri hinnat.
Paikallisille on n 50 % edullisempaa, kun vertaat hintoja.
viro infosta.
http://www.viroinfo.com/
sieltä löytyy suppea sanakirja suomi/viro
Miten Tallinnassa on nykyään niin kallista ?
Onko palkat nousseet CCCP ajoista 50 kertaisiksi ?
sitä mieltä, että kysyntä määrää hinnat myös Virossa (ei palkat). Virolaisilla on mielestäni enemmän ostohaluja kuin todellista ostovoimaa (tietysti on sitäkin). Tarkoitan tällä sitä, että virolainen ei mielellään säästä vaan laittaa kaikki rahat kiertoon ja ostaa heti mitä tarvitsee tai haluaa muuten. Tämän voi havaita supermarketeissa yms. ja sen vuoksi monet kauppaketjut ovat hanakoita perustamaan filiaaleja ym. Viroon. Hintataso voidaan pitää korkealla koska kysyntää on. Virolainen haluaa shoppailla jne.. Tämä on tietenkin vain oma vaatimaton mielipiteeni.
Ei ehkä 50 kertaisiksi, vaan 50 vuotta ovat joutuneet odottamaan.
Kansaa pidettiin kuin " kukkaa kämmenellä ",
mutta tavaraa ei ollut kaupoissa juuri mitään.