Saksalainen Q-Cells yhtiö oli muutama vuosi sitten maailman suurin aurinkokennojen valmistaja. Vuonna 2007 yhtiön pörssiarvo oli lähes kahdeksan miljardia euroa.
Vuonna 2011 Q-Cells -yhtiön tappiot nousivat 846 miljoonaan euroon. Nyt yhtiön pörssiarvo on 35 miljoonaa euroa ja osakkeen arvo yhdeksän senttiä. Tänään yhtiö jätti konkurssihakemuksen Dessaun käräjäoikeuteen.
Q-Cells on jo neljäs suuri aurinkoenergiatekniikan valmistaja, joka menee konkurssiin lyhyen ajan sisällä, kertoo saksalainen Spiegel Online –verkkolehti. Solarhybrid, Solar Millennium ja Solon saivat nyt seuraa. Myös usea pienempi valmistaja joutui maaliskuussa maksykyvyttömäksi.
Miljarditukiaiset veltostuttivat
Pääsyynä konkurssiaaltoon pidetään paitsi aasialaista hintakilpailua myös yritysten tuudittautumista miljarditukiaisiin, joita osavaltiot ja liittovaltio ovat maksaneet aurinkoenergiatuotannolle vuosikausia.
Yritykset panostivat teknologian kehittämiseen, mutta unohtivat kustannustehokkuuden ja markkinoiden nopean muuttumisen. Esimerkiksi teknisesti melko yksinkertaista aurinkokennojen tuotantoa laajennettiin Saksassa, ja vasta viime aikoina alettiin siirtää sitä Aasian halvempien tuotantokustannusten maihin.
Aurinkokennojen hinnat tippuivat Spiegel Onlinen mukaan pelkästään viime vuonna 30 -40 prosenttia ja saman kehityksen arvioidaan jatkuvan tänäkin vuonna. Lisäksi Saksan liittohallitus päätti helmikuussa leikata aurinkoenergialle suunnattuja tukiaisia 20 – 30 prosenttia.
Vuonna 2011 Q-Cells -yhtiön tappiot nousivat 846 miljoonaan euroon. Nyt yhtiön pörssiarvo on 35 miljoonaa euroa ja osakkeen arvo yhdeksän senttiä. Tänään yhtiö jätti konkurssihakemuksen Dessaun käräjäoikeuteen.
Q-Cells on jo neljäs suuri aurinkoenergiatekniikan valmistaja, joka menee konkurssiin lyhyen ajan sisällä, kertoo saksalainen Spiegel Online –verkkolehti. Solarhybrid, Solar Millennium ja Solon saivat nyt seuraa. Myös usea pienempi valmistaja joutui maaliskuussa maksykyvyttömäksi.
Miljarditukiaiset veltostuttivat
Pääsyynä konkurssiaaltoon pidetään paitsi aasialaista hintakilpailua myös yritysten tuudittautumista miljarditukiaisiin, joita osavaltiot ja liittovaltio ovat maksaneet aurinkoenergiatuotannolle vuosikausia.
Yritykset panostivat teknologian kehittämiseen, mutta unohtivat kustannustehokkuuden ja markkinoiden nopean muuttumisen. Esimerkiksi teknisesti melko yksinkertaista aurinkokennojen tuotantoa laajennettiin Saksassa, ja vasta viime aikoina alettiin siirtää sitä Aasian halvempien tuotantokustannusten maihin.
Aurinkokennojen hinnat tippuivat Spiegel Onlinen mukaan pelkästään viime vuonna 30 -40 prosenttia ja saman kehityksen arvioidaan jatkuvan tänäkin vuonna. Lisäksi Saksan liittohallitus päätti helmikuussa leikata aurinkoenergialle suunnattuja tukiaisia 20 – 30 prosenttia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/pari vuotta sitten maailman suurin tanaan nurin konkurssiaalto iskee saksan aurinkoenergiaan/a796608
Suomessakin pitäisi lintsareiden jo lopettaa, yhden pysähdyksen taktiikalla. Ruotsalaiset voisivat jo alkaa opetella tulemaan omillaan toimeen, eikä kerjätä kaikkea suomalaisilta.
Kokoomus tukee kaikkia ruotsalaisten kerjuuprojekteja, ja esim. kokoomuksessa toimiva rkp:n etäpesäke Kimmo Sasi on säännöllisesti esittämässä eduskunnassa uusia avustuksia folktingelille, ruotsalaisten leikkikansankäräjille, jonka varapuheenjohtajana hän on itse toiminut pitkään.
Suomessa on kolme kansanedustuslaitosta. Ahvenanmaalla on Landsting, ruotsinkielisille on Folkting ja koko maalle on Eduskunta.
Kaikki ne saavat rahaa valtion budjetista ja voivat vaikuttaa maan asioihin. Folkting ja Landsting ovat yksikielisiä , ruotsinkielisiä. Niihin ei pääse edes ehdokkaaksi jos ei osaa ruotsia ja niissä saa käyttää ainostaan ruotsia. Pirkanmaalainen ruotsinkieliseksi käätynyt Sasi on Folktingetin varapuheenjohtaja
Eduskunta on ainoa joka on kaksikielinen, joten siellä saa käyttää myös suomea. Eduskunta on ainoa johon suomenkielinen pääsee myös ehdokkaaksi.
On suomalaiset vellipöksyjä ja paljon on vikaa Suomen maassa.