jr7:kan jutut on vähät siihen verrattuna mitä tapahtui kun "keinosen" polkupyörä kompanjasta tuhoutui kaatuneina ja haavoittuneina 96%.
miten toi on mahdollista.
äärnrooth paskat
just joo
15
1384
Vastaukset
- Porukkaa nääs
täydennettiin välillä. Jotkut lievemmin haavoituneet ehti palatakin.
JR 7:n tappiot olivat eritäin suuret kesälllä -44. Kun linjasta viimein päästiin oli esimerkiksi 2.K:sta jäljellä tasan yksi alkuperäinen mies.
Upseerivahvuus oli taistelujen alkaessa 110. Kokonaistappiot olivat 156. Täydennystä oli tullut kotijoukoista, Kadettikoulusta ja RUK:sta. Loppuparaatissa oli jäljellä 23 upseeria eli suunnilleen yhden pataljoonan normaali vahvuus.- just joo
jos kompanjasta kuolee ja haavoittuu 96% niin sen kompanjan halutaan jatkavan niin kaiken järjen ja ylipäätään sitä kompanjaa on vähä pakko täydentää mutta kaks miestä ei auta.
kesä -44 koska missä tämä keinosen ppk oli silloin.
hyökkäykseen ottaa osaa kaksi joukkuetta plus johtoporras se ei vielä riitä 96%
kompanjan upseeri vahvuus ei kuitenkaan ole 96% kompanjan mies vahvuudesta.
mitä helwettiä selität. - Komppaniaa on
just joo kirjoitti:
jos kompanjasta kuolee ja haavoittuu 96% niin sen kompanjan halutaan jatkavan niin kaiken järjen ja ylipäätään sitä kompanjaa on vähä pakko täydentää mutta kaks miestä ei auta.
kesä -44 koska missä tämä keinosen ppk oli silloin.
hyökkäykseen ottaa osaa kaksi joukkuetta plus johtoporras se ei vielä riitä 96%
kompanjan upseeri vahvuus ei kuitenkaan ole 96% kompanjan mies vahvuudesta.
mitä helwettiä selität.syksyyn -41 mennessä täydennetty kymmenillä miehillä. Tuo 96 % on laskettu alkuperäisistä miehistä.
Komppania kuului 7.D:n JR 9:än. Liekö säästynyt organisaatiomuutoksissa? - Kiinnostunut
Komppaniaa on kirjoitti:
syksyyn -41 mennessä täydennetty kymmenillä miehillä. Tuo 96 % on laskettu alkuperäisistä miehistä.
Komppania kuului 7.D:n JR 9:än. Liekö säästynyt organisaatiomuutoksissa?Keinosen polkupyöräkomppania taisteli ilmeisesti "liian hyvin", koska sitä alettiin lainailla sinne ja tänne hyökkäyksien painopisteisiin. Tuloksena kammottavat tappiot, eikä siitä huolimatyta mitään taukoa tai armoa. Keinonen itse tuntuu pitäneen kyllä porukastaan, mutta fanaatikkona ei ymmärtänyt tai ilmeisesti voinut rajoittaa porukan loppuunkuluttamista.
Sama juttuhan oli hyökkäysvaiheessa monissa muissakin varusmiesporukoissa, joita käytettiin "keihäänkärkinä". Verta tuhlattiin surutta, koska piti päästä eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja nuoret joukot siihen pystyivät. Siinä tuppasi sitten kohtuus unohtumaan ja joukot asetettiin kammottavaan paineeseen. Reserviläisporukat eivät tällaiseen höykytykseen joutuneet.
Olisi kiva tietää, minkälaiset tappiot esimerkiksi vuosina 1920 ja 1921 syntyneistä muodostetuissa porukoissa oli?
- Ei tuhot, tappiot
Keinosen komppaniasta ei suinkaan tuhoutunut 96%. Toki kaatuneita oli paljon , mutta pelkästään rintamalle palasi haavoittuneita Pinnan miehiä parin jalkaväkijoukkueen verran. Lisäksi osa on varmasti palvellut vielä rintaman takana B2:na ja eiköhän sotainvalideinakin kotiutettu joitakin.
Pinna lakkautettiin muiden divisioonien vastaavien osastojen tapaan hyökkäysvaiheen päätyttyä. Joukko-osastojen kokoonpano vaihteli tarpeen ja tilanteen mukaan.
Kannattaa lukea Keinosen "Taistellen takaisin", jos oikeasti kiinnostaa.- alloitaja
kiinnostaa.
kiitos kirja vinkistä. - Selvyyden vuoksi
alloitaja kirjoitti:
kiinnostaa.
kiitos kirja vinkistä."Taistellen takaisin" kertoo nimenomaan vuoden 1944 viivytys- ja torjuntataisteluista. Tällöinhän Pinnaa siis ei enää ollut, Keinonen vain hiukan sivuaa myös entisten alaistensa myöhempiä vaiheita.
Pinnan historia on erinomaisesti selostettu Keinosen teoksessa
"Kärkijoukkona Syvärille". - aaloitaja
Selvyyden vuoksi kirjoitti:
"Taistellen takaisin" kertoo nimenomaan vuoden 1944 viivytys- ja torjuntataisteluista. Tällöinhän Pinnaa siis ei enää ollut, Keinonen vain hiukan sivuaa myös entisten alaistensa myöhempiä vaiheita.
Pinnan historia on erinomaisesti selostettu Keinosen teoksessa
"Kärkijoukkona Syvärille".no niih vähä ihmettelinkin miksi kukaa selittäis muuten kuin itselle parhaaksi kompanjansa 96%:sen tuhoutumisen.
joillekin rittää että kompanjaan kyllä tuli täydennys miehiä, mutta en kuitenkaan itse ole niin akateemisesti sivistynyt että tollaisen typeryyden hyväksyisin. - salot syvärillä.
Kehoittaisin lukemaan myös Keinosen lähetin Yrjö Peltosen muistelmat:Syvärin saloilla.
- Omakehuako?
7.Divisioonan komentaja eversti A.J. Svensson myönsi reservinluutnantti Yrjö Keinoselle Saksan toisen luokan rautaristin päivämäärällä 7.12.1941. Juuri kenraalimajuriksi ylennetty Svensson luovutti rautaristin hänelle henkilökohtaisesti Pinnan taistelutehtävien vuoksi vasta tammikuun 6. päivänä 1942. Hän korosti Pinnan peräänantamatonta henkeä ja päätti puheensa:
-Pinna on ollut alistettuna eri rykmenteille ja monille pataljoonille, kaikilta olen saanut kiittäviä lausuntoja. Ansioistanne Pinnan päällikkönä ojennan Teille toisen luokan rautaristin. Tämä on ainoa divisioonamme käytettäväksi annettu rautaristi.
Pinnan taistelijoille, jotka olivat loppuun saakka mukana ja jotka palasivat haavoittumisen jälkeen palvelukseen, myönnettiin poikkeuksellisen runsaasti ylennyksiä ja kunniamerkkejä. Niinpä Yrjö Keinonen ylennettiin reservinkapteeniksi 13.1.1942. Pinnan toiminta oli Jalkaväkirykmentti 9:ssä arvioitu muutenkin niin merkittäväksi, että sen päällikölle esitettiin Mannerheim-ristiä. Seuraavassa kokonaisuudessaan rykmentin komentajan tekemä esitys Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämisestä kapteeni Yrjö Ilmari Keinoselle:
"Toiminut PPK/7. D päällikkönä ajalla 12.6.41 - 4.1.42. Komppania ottanut osaa seuraaviin taisteluihin: Vepsä, Kirkkolahti, Alalampi, Kirjavalahti, Markkula, Sarajärvi, Sortavala, Kaskana, Vasinkajoki, Soksu, Vehkaoja, Soutjärvi, Kakkorva, Ruoppo-oja, Kalajoki, Kaskesoja, Toinenjoki, Stseliki, Syväri, Pog-kusra, Posad, Tivgozero ja Gora.
Näissä taisteluissa on kapteeni Keinonen johtanut komppaniaansa erikoisella taidolla ja sitkeydellä osoittaen aina esimerkillistä rohkeutta, kestävyyttä ja uhrimieltä. Hän on luonut komppaniaansa aivan erikoisen taisteluhengen ja näin ollen komppania on päässyt usein mahdottomaltakin näyttäviin saavutuksiin. Nopeilla ja häikäilemättömillä iskuilla on kapteeni Keinosen johtama komppania saanut suurta tuhoa ja hämminkiä aikaan vihollisen keskuudessa raivaten näin tietä hitaammille joukoille.
Esityksessä on 7.Divisioonan komentaja, kenraalimajuri A.J. Svenssonin allekirjoitus sekä hänen käsinkirjoitettu lausuntonsa "Puollan". Esitys on kirjattu Päämajassa 20.3.1942.
Ylipäällikkö Mannerheim hyväksyi 8.9.42 kapteeni Yrjö Keinosen nimittämisen Vapaudenristin 2 luokan Mannerheim-ristin ritariksi. Ritarinimityksen aikana Yrjö Keinonen oli Kadettikoulussa ja sai sinne muun muassa seuraavan onnittelusähkeen: "Onnittelemme Mannerheim-ristin ritaria. Vänr. Pyykönen ja Pinnan pojat"
Onnittelusähkeen lähettäjä, Pinnassa joukkueenjohtajana toiminut vänrikki Urho Pyykönen on tätä kirjaa kirjoitettaessa 76-vuotias hyväkuntoinen Nurmeksessa asuva veteraani. Pyykönen johti ansiokkaasti joukkuettaan ja suoritti muun muassa useita erittäin menestyksellisiä koukkauksia vihollisen selustaan. Heinäkuussa 1996 hän kertoi meille Pinnan toiminnasta näin:
"Tulin nuorena vänrikkinä komppaniaan sodan jo alettua. Havaitsin heti, että joukon henki oli hyvä. Minun ei tarvinnut koskaan määrätä tunnustelijoita, aina oli vapaaehtoi-sia tähän "kuolemaantuomitun" tehtävään, jossa vain tuuri ja oma aseenkäytön nopeus saattoivat miehen haavoittumiselta tai kaatumiselta pelastaa. Missään taistelussa emme menettäneet montaa miestä. Divisioonan kärkenä etenevän Pinnan taistelujen määrä vaan oli mahdottoman suuri. Kovasta vihollisen vastarinnasta huolimatta annetut tehtävät suoritettiin aina tinkimättömästi loppuun saakka.
Erillisyksikkönä toiminut polkupyöräkomppania Pinna liitettiin 4.1.1942 prikaatinsa normaaliin organisaatioon ja Keinonen määrättiin komppanian päälliköksi. Vaikka Pinna yksikkönä oli lakkautettu, sen haavoittuneita miehiä palasi tervehtyneinä palvelukseen kahden kuukauden aikana jo siinä määrin, että Pinnan miehistä pystyttiin muodostamaan kaksi lähes täysivahvaa joukkuetta Keinosen alaisuuteen. Pinnan lakkauttamisesta on Yrjö Peltosen päiväkirjassa seuraava merkintä: "Nyt sitä ollaan sitten mosureita. Meidän jalo Pinna lakkaa olemasta." - Nooh,
Myöhemmin sama määrä varusmiehiä taisi olla komennettuna Keinosen mökille ohi kirjanpidon tekemässä pikku talkootöitä. Siitäpä Keinonen kalossin kuvaa takapuoleen saamaan. Maamme suoraselkäistä, lahjomatonta upseerikuntaa.
- Keinonen maksoi
pioneerien koulutusohjelman mukaisesta harjoitustyöstä
( betonikellari= korsu) asianmukaiset korvaukset puolustusvoimille.
Maine meni silti ja aikanaan virkakin. - Yrkkä oli
Keinonen maksoi kirjoitti:
pioneerien koulutusohjelman mukaisesta harjoitustyöstä
( betonikellari= korsu) asianmukaiset korvaukset puolustusvoimille.
Maine meni silti ja aikanaan virkakin.Surullinen tapaus kaiken kaikkiaan. Tyypillinen esimerkki mihin johtaa tehdä virkanimitys politiikan eikä pätevyyden ehdoilla. Kokemus ja pätevyys eivät riittäneet komentajan vakanssiin. Mutta eihän se ensimmäinen kerta puolustusvoimain historiassa ollut.
- Keinostelua?
Tämä on erikoinen sivusto
http://www.keinosenkellari.net/
http://www.kenraalikeinonen.fi/ - Keinosen terassi
Olis ollu ainakin kolme kertaa isompi jos ei kaks kolmasosaa rakentajista olis tapatettu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h472973Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062751- 342745
Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv392476Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.511945Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151579- 321483
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061287- 1791228
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731070