Miksei mua eti kukaan?
No, kun kerran näin on, laitanpa ite haun päälle. Haen kaikkia niitä ihmisiä, joita kukaan muu ei hae.
-tympiintynyt(kö)-
No, kun kerran näin on, laitanpa ite haun päälle. Haen kaikkia niitä ihmisiä, joita kukaan muu ei hae.
-tympiintynyt(kö)-
Vastaukset 70
Vanhimmat
Se olen sitten minä, jota etsit.
Jumankekka kuinka nopee haku! Nyt meiät molemmat on sitten löydetty!
-ei-enää-ihan-niin-tympääntynyt-
Kylläpäs on olo omenainen nyt kun on virallisesti löytynyt. Lienin pahasti hukassa, kun näin monta vuotta kesti löytää...
Oon otsikon mukaisesti varsin ylpeä itsestäin, kun sain kauan kadoksissa olleen nettilähimmäisen kaivettua kolostaan. Ja mulla on myös, jos ei nyt omenainen, niin omenaviinimäinen olo, ja se on hyvä se.
PS. Kuinkas kauan se löytäminen kesti, mulla lienee tuollaiset rapiat 40 vee...
Tuli tässä mieleeni, että jos kerta täällä haettiin minua, olinko minä sitten oikeasti etsintäkuulutettu? Olen aina haaveillut pärstäni komeilevan julisteessa, jossa sanotaan että wanted dead or alive. Ikinä ei kukaan ole minua niin paljoa kaivannut, että olisi ihan sama tulisinko sitten elävänä tahi kuolleena. Tjaah, tämä ei liene kuitenkaan ihan sama asia. Höh.
Mutta iloinen olen, jos yhdelle ihmiselle minäkin saanut aiheutettua omenaviinimäisen olon. Siihen pyritään. Minä luultavimmin teen itselleni töistä päästyäni ohraiset lähibaarin nurkassa...
P.S. Jaa se oma hukassaoloaikasi kutakuinkin kahdella.
No, perskules, ohranjyvässä tavataan!
Edesmennyt isäukkonikin, rauha hänen muistolleen, jo ammoin sanoin, että harvoin se on viina hyvää, mutta vielä harvemmin pahaa!
-mukana-
Oli se isäukkosi vaan viisas mies. On tuo omakin isipappa samaa metodia viljellyt, se vaan tekee sen salaa autotallin nurkassa tai takapihalla suuren kuusen takana. Eipä se kauas omena puusta pudonnut, ei sylje tytärkään lasiin.
Lainatakseni viisaan miehen, Tommy Tabermannin, hyvin viisaita sanoja: "Pitkän tähtäimen suunnitelmana kitata vitun pitkä kalja niin vikkelään kuin kurkku vetää."
Vaan se on tänään sellainen päivä, jottei sitä viitsisi mennä sinne pubin nurkkaan yksinään nuokkumaan. Kun ei siellä kuitenkaan siunaaman rauhaa saa. Siispä kalsarikännit olkohon päivän sana. Mahdollisuudet selviytyä huomenna töihin kasvavat tämän päätöksen myötä melkoisesti.
Ohranjyvälle terveisiä.
"Viisas mies, joka v**un keksi", sanoi entinen luokanopettajani. Pikkasen mielestäin on tuossa tarkistamisen varaa, kerron sen näin 15 vuoden yh-kokemuksella. Vaan nytpä on poikani poloinen jo "mies", 18vee, joten asiaa voisi taas alkaa pohtia uudelta kantilta.
Kalsarikännit(kin) on pop. Mulla on se etu moniin työkohtalotovereihin verrattuna, että saan tehdä töitä kotonani. Tykkään nimittäin olla kovasti munasillani, ja ikäväähän se olisi toimiston pc:n ääressä kikulisillaan olla, vaikka nätit munat onkin.
-nakusillaan-
kuiteskin. ;D
Kyllä musta olis ainaski hirveen kiva, jos tästä pistelisi joku näteillä vermeillä varustettu miekkonen juosten aika-ajoin ohi. Saisi taas muistutuksen, jotta minkäs näköiset ne semmoiset taas olivatkaan...
Laitanko digikuvan tulemaan ... =)
Mitä, eiks teillä edes oo pikkujouluja, risteilyjä tms. työkolhoosin kesken??? Kummaa porukkaa, siellähän niitä kilkuttimia näkis. Ja kilkutettavia, otaksun.
-kaamee kilkutus-
Minähän voisin vaikka ruveta keräilemään kuvia miesten kilkkutimista... Voisin tehdä niistä taidenäyttelyn ja sitten musta tulisi maailmankuulu kivestenkerääjä. Täytynee laittaa etsintäkuulutus näteistä kulkustenkuvista tuonne palstalle.
Ei maar. Se on kaffepausse ja siitä suorilla suunta kohti kotia. Kalsarit odottaa. Tai miksen minäkin kokeilisi ilman housuja. Ilmakylpyjä koko ilta... ;)
Lycka till kalsari- tai ilman-känneilles.
Jos haluut turista esim. huomenna lisää, kirjoita tähän samaan saittiin.
-mo-ro-
Tylsäähän tämä. Olisi pitänyt arvata, että se ohranjyvä kutsuu kuitenkin...
Siitäs sait, arvasin sen! Ai minkäkö? No sen ohranjyvän... =)
Sul on niin makiat jutut, että saanko muuttaa teille asumaan? Osaan käydä hiekkalaatikolla, en sylje lattioille (korkeintaan karvalankamatoille), en käytä verhoja kriittisten paikkojen pyyhkimiseen ect...
Meinaan vaan, ett meil vois olla hauskaa puuhapussien kanssa munasillaan.
-varsin tosissaan-
Mistäs sen muka arvasit, että ohranjyvään käy neidon tie? Meinasi muuten käydä pahemmin kuin huonosti sen lauantaisen työpäivän kanssa. Vaan selvisinhän siitäkin, kyl maar mä vaan olen melkonen epeli.
Jo tokkiinsa meille voi asumaan muuttaa. Kyllä sinne sekaan vielä yksi viuhahtelija mahtuu. Vaan mun karvalankamattoni jätät rauhaan, ryökäle. Verhoihin saat pyyhkiä mitä ruumiinosia hyvänsä, mikäs siinä jos tykkää sälekaihtimista...
Ei perkele. Töihin täytyy mennä. Eikä vieläkään niitä miehiä munasillaan, kaikilla vaatteet päällä. Höh...
Jaa-has, niinpä niin.
Vaikken aivan selvännäkijäksi tunnustaudukaan, niin aina mä yhden ohranjyväläistyypin tunnen. Mutta miten selvännäkijä voi nähdä humalaisen, siinä riittääkin pohdittavaa...
Ettei sulle nyt tulis liian dunkkis olo, tunnustan itekin käyneeni perjantaina kovastikin olusilla. Kävin tosin toispaikkakunnalla, mutta siellä juurihan sitä voi anonyyminä rietastella vallan tosissaan.
Laitapa työpaikkas ilmotustaululle vaatimus, jossa kaikkien miespuolisten tulisi ainakin hetkellisesti vähän viuhahdella, niin saisit sinäkin silmäs auki heti maanantaiaamusta.
-lähes munasillaan bermudoissa-
Kah, silmät sain auki jo aamukaffetauolla. Nyt onkin vaan ajan kysymys, koska ne muljahtaa takaisin kiinni. Lievää univelkaisuutta havaittavissa viikonlopun jäljiltä. Viimeisenä kolmena yönä olen vedellyt hirsiä sellaiset kymmenen tuntia. Ja kyllä sen aamulla peiliin katsoessa saikin todeta, että on tosiaan jäänyt neitokaisella kauneusunet vähille...
Pitäisi kaiketi itsekin harkita siirtymistä pois kotikaupungista, kun alkaa olut maistua. Sitä kun tulee toisinaan vedettyä sellaiset ärvelöiset, että oksat pois. Ja sitten saa hävetä sekoilujaan ja kulkea kaupunginraittia pussi päässään. Kukahan se oli taas perjantaina koko kulmakunnan kaunein ja rikkain nainen? Vaan on se hauskaa pistää miehiltä pasmat sekaisin tarjoamalla niille kierrosta kierroksen perään. Ne menee raukat niin sekaisin, etteivät enää tajua tarjota takaisin. Tosin siinä nyt ole sitten mitään hauskaa meikäläisen lompakon kannalta katsottuna... Hmph. Minä kun nyt vaan satun olemaan tällainen köyhä opiskelija ja tuhlaan vähäiset rahani mallasjuomiin ja miehiin.
Juu, mä luulen, että siihen ilmoitustaululle laitettavaan vaatimukseen tulisi kirjata jonkinsortin rajoitus siihen, ketkä saapi viuhahdella. En ihan välttämäti halua nähdä ihan joka jannua alasti. Saa pian herkkä sieluni elinikäiset traumat. Että kenties saan itse valita, tjaah, no ainakin kymmenen kaveria, joille antaisin valtuudet juosta tästä työpisteeni ohi kulkuset kilisten? Pelkkä ajatuskin saa mielen kirkastumaan. :D
Mitenkä ajattelit rajata ko. viuhahtajat? Oisko rajoittavana tekijänä koko (miehen/pikkumiehen), kunto (miehen/pikkumiehen), sosiaalinen asema, vasemman nimettömän rengas, auton merkki ja malli vaiko muuten vaan mutu-tuntuma?
Nyt taisin pistää pahan, oikein sulle =)
Aika paha, aika paha...
Se pikkuveikan koko on tietysti oleellinen asia ajatellen viuhahtamisen onnistuneisuutta, ainakin näin katselijan kannalta. Mutta koska en ole lähemmin vielä työtovereideni varustukseen tutustunut, en osaisi ihan näin suoralta kädeltä rankata miekkosia kokojärjestykseen. Tosin jos on luottaminen vanhaan sanontaan "mitä pienempi mies sitä suuremmat munat", taidan pistää äijät pituusjärjestykseen ja valkata sitten sieltä lyhimmästä päästä. Naamakertoimellahan ei tässä tilanteessa ole niin väliä, sillä tuskin minä sitä lärviä siinä tiimellyksessä ehdi katselemaan.
Tuo kuntokin on vähän siinä kiikun kaakun. Näet onhan se mukavaa katsella hyväkuntoista miestä, mutta löytyy tästäkin haittapuolensa. Jos mies on näet turhan hyvässä fyysisessä kunnossa saattaa käydä niin, että hän pinkoo viuhahduksensa sellaisella vauhdilla, ettei tällainen hidas hämäläinen ehtisi mukaan ollenkaan. Ja olisikos se sitten kivaa? :( Pikkuveikan kunto tietysti on melko suuri kriteeri, sillä mielummin niitä terhakoita vesseleitä katselee kuin nuupahtaneita nyypäleitä. Tässä tulisi myös luultavasti ottaa huomioon tilanteen aiheuttamat tunteet ko. vilauttelijalla. Että mielummin sitten niitä miehiä, jotka kenties tilanteesta jollain salaisella perverssillä tavalla nauttisivat.
Autosta viis, mutta muutama haaste saattaisi lähteä ihan mutu-tuntuntumaltakin. Tosin tämä on siitä ärsyttävä työpaikka, että melkein järjestäen on jokaisella miekkosella kahle vasemman käden nimettömässä sormessa. Mutta saapa ne muutama sinkku olla varmoja mukaan pääsystään. Niin ja onhan aina nuo kesähessut... ;)
Tai sitten järjestetään koe-esiintyminen. Siinähän se sitten selviää.
Siäpäs sen kekkasit; koe-esiintyminen! Siinä sitten syynäis enstekst miehen kokonaan, ja jos kiinnostus tai joku muu herää, ei kun tarkempaan syyniin! (Jumalauta, tätä kirjoittaa vankka heteromies eikä suinkaan mikään Micke-Daniel!!!)
Joo, syynää sä vaan ne kaverit ja kysele samalla, voinko tulla tekemään duunisi tytöille saman. Varaan etuoikeuden tuohon hommaan, olihan alkuperäisidea enempi niin kuin täältä päin lähtöisin.
Ja ollos vakuutettu, että tällä syyniukolla ei ole aviollisia, ei edes esisellaisia velvoitteita, joten mitään moraalisia estoja ei pitäisi olla. Tosin en oo turhan kranttu niiden sormustenkaan suhteen, kuten en minkään muunkaan. Oonpahan vaan mitä oon.
Ihan muuta sitten. Tykkäätkös minkälaisesta kirjallisuudesta (tylsä juttu, mut mulla ois taka-ajatus)?
-mitähän miehellä mielessä-
...mutta sulla olis aikasta vähän hommia täällä. Paikalla jotain 65 miestä ja meitä naisia tasan viisi kappaletta. Tästä syystä mä myös luulen, että siitä koe-esiintymisestä ei tulisi mitään. Jos mun pitäisi katsella putkeen kuuttakytäviittä miestä alasti, niin olisin varmaan jo puolessa välissä valmis pehmustettuun koppiin. Koko elmässäni nähnyt niin montaa miestä alasti... Hui! Että ehkä mä jätän suosiolla tämän ajatuksen. Pidetään sitten työ ja huvi erillään.
Jaa kirjallisuutta vai? Mitä se sellanen on? Lasketaanko Trendi ja Cosmopolitan? Juu ei. Olipas yllättävä veto sieltä suunnasta. Hmph, mitähän tuohon nyt vastata. Tulee luettua kuule ihan kaikkea mahdollista (ja joskus jopa mahdotonta), tällä hetkellä menossa Jan Guilloun (miten helevetissä tuo kirjoitetaan) Pahuus, sitä ennen muistaakseni joku lällärirakkausnyyhkyihanaonnellinenloppu-romaani, josta muuten tulin ihan h**vetin pahalle päälle. Olen vähän huono kestämään noita ällöonnellisia loppuja. Mutta muuten kyllä kaikkea laidasta laitaan, Aku Ankasta Dostojevskiin. Ja nyt sitten jään mielenkiinnolla odottamaan, että mitähän sillä herralla on mielessä...
...vaan hikinen hitsari.
Jaa mitäkö mielessä? No, aattelin (o-ho!) ilmoittaa, etkä ite oo tietenkään sitä huomannut, että tuossa sivun vasemmassa laidassa seisoo Kirjat & novellit -foorumi, eikös. Siel on nimimerkillä paakki joku kirjoittanut outoja Mietteitä vapaalla kaasulla. Arvaapa kuka se joku paakki on…
Ja niitä on lisää aivan saatanallis perkeleellisessä määrin erään paakin nettisivuilla, jos jotakuta kiinnostais. Sulla kun ei tuota huumoria tunnu olevan laisinkaan, niin päätin kehottaa sua lukemaan noita Mietteitä, jotta sitä huumoria ei sulla olisi vastaisuudessakaan. Sitäpä minä tässä vaan, puolihuolimattomasti.
-että sitä minä vaan-
Vai sellaisia olivat taka-ajatukset hitsarin. Vaan otinpa neuvosta vaarin (?) ja kävin puolihuolimattomasti (ja vain toisella silmällä) lukemassa mietteitä vapaalla kaasulla. Hih. Olit oikeassa, menetin loputkin vähäisestä huumorintajustani...
Toisaalta minua jäi nyt hieman vaivaamaan tämä mystinen paakki. On hällä ainakin sana hallussansa. Mahtaa olla herra hitsarin hyväkin ystävä, kun häntä nuin avoimmuudella mainostaa. Jotta sitähän tässä vaan ajattelin tiedustella, ett mistähän mahtaisi moiset kotisivut löytyä?
...vaan löytyy paljon lähempää... paljon lähempää.
Sivut on os. http://personal.inet.fi/koti/paavo.sutinen, äläkä sitten naura mulle!
-p-
The page can not be found... En ymmärrä kieliä, mutta luulen, ettei näin ilmoittava sivu kuitenkaan ollut paakin kotisivu. :(
Jaa, ei siis ystävä vaan löytyy paljon lähempää... Hmm. Toivottavasti osaat ottaa huomioon sen seikan, että olen blondi ja syön yleensä purkkaa (tosin kirjoittamisen ajaksi se pitää ottaa pois suusta, niin siis purkka, ei se). ;D
Kävin just sivuillain, ja kyl ne toimii. http://personal.inet.fi/koti/paavo.sutinen
Kokeiles uuellee.
-p-
Sainhan miekii sen toimimaan, ku ensin hieman maanittelin ja silittelin konetta hellästi ja puhuin nätisti. Kyllä se vaan aina auttaa.
Hyviä kuvia laavumajoituksesta. :D Näyttää melkolailla tutunoloiselta tunnelmalta.
Mulla menee vähintään vuosi tavaillessani nuita siun mietteitäs. Täytynee siis alkaa perehtymään. Vaan on ne mahtavia. ;)
Kiitos kehuista, niitä tarvitaan!
Juu, mietipä sitä, että jos niiden lukemiseen menee vuosi, mitenkähän kauan niitä on mahdettu kirjoittaa...
Ja se penteleen romaani on vielä kesken, ja pahasti. Uutterasti aina välillä sitä ees taas huopailen, mut kovin kiduttavan hitaasti se etenee. Käynti ohranjyvässä vois piristääääää...äh, joo, sinne!
Älä suinkaan vaivaa blondia päätäsi liikaa nuilla mietteillä. Katsele vaikka kuvia (mulla on komia poika, eiks ookin) ja kuvittele poika ja mut yhdessä baariin. Poika näet täytti tuossa justiinsa walpurinpäivänä 18vee, joten muutaman kerran on jo yhdessä käytykin. Iskän kaveri on hän.
-vaan riittääkö hulluus loppuun asti-
...mistä voi tietenkin päätellä, kuinka paljon mulla on täällä töitä... Tai kuinka ahkera työntekijä olen.
On tuo niin kovin epäreilua. Ei vie isukki minua kanssaan baariin. Tai vei se kerran, tänä kesänä Sysmän paikalliseen. Saatiin aikaan melkein kylätappelu. Toinen meistä meinasi käydä yhden jannun päälle, en sano kumpi. Ei sinänsä, että isin baariseura niin kovasti kiinnostaisi. Isin mentaliteetti on, että pullo koskenkorvaa huiviin ja kirveen avustuksella perhe pihalle hankeen. Suurinpiirtein näin. Teillä ei kenties samanlaisia lapsuudentraumoja, jos kerta vielä kavereita ja kaikkea olette. Kateellisna täällä panettelen.
Onhan se söpöinen poika, mutta niin se on isikin. ;)
Loputonta hulluutta toivotan ja kaffelan kautta kotiin suunnistan näin rankan työpäivän päätteeksi. Ohranjyvästä olen päättänyt pidättäytyä näin arkipäivisin. Tai niin no, olinhan minä siellä keskiviikkona ja perjantaina ja lauantaina, vielä eilenkin. Mutta eilen olikin pyhä, sitäpaitsi tasan viiskötä prosenttia nuista kerroista olen juonut siellä pelkkää vettä. Hyvä minä!
Kova plikka oot kehumaan, pakko myöntää. Mun ulkonäkö on kyllä päässyt nuoruusvuosista kovasti rapistumaan. Ennen oli liuhuva letti ja kapeat kasvot, nykyisellään posket pullottaa ja hiusmuoti on mallia 3 milliä hiustupsu ohimolla. Et varmaankaan usko, mutta leikkasin ite kiharat sängeksi jussina, ja selvinpäin...
Valitan, jos sulla oli sellainen hankeen-koko-perhe-perkele-lapsuus, ite en oo vastaavaa joutunut kokemaan. Selkään sain monestikin, mutta silloin olin kyllä sen ansainnut.
Mulla ja pojalla on tosi hyvät välit, vaikka olinkin 15 vuotta yh pojalleni. Mutta ehkäpä juuri sen takia ne välit on niin upeat, kukaties.
By the way, Sysmästä jos oot, ei meillä ole välimatkaa kuin reilu sata kilsaa. Yks kaunis päivä paukahdan sinne paikalliseen, perskeles. Mitäs siihen sanot!?!
-lepää hyvä ihminen kiireittes keskellä-
...sahti maistuukin. Juuret siellä ja sukua jonniinverran, mutta itse vaikutan kyseisestä paikasta pauttiarallaa 120 kilmomeetriä alaspäin tai siis eteläänpäin tai itseasiassa, kun oikein miettii niin oikeastaan vähän niinkuin vasemmalle alaviistoon elikkäs siis lounaaseen. Ja muutoinkin kehotan, että älä sinne Sysmän paikalliseen. Siellä ei saa muuta kuin riidanhaastajia kimppuunsa. Ja vaikka minäkin niin leppoisa naisihminen olen, perkele, niin vaan jouduin käsirysyyn yhden uroksen kanssa. Raukkamainen oli mies, kun kehtasi minulle alkaa. Tai siis rohkea, kyllä minä aika pelottavan näköinen ilmestyn olen. :)
Kyllä minä lepään, sitten joskus jahka kerkiän. Tässä vielä puolisen vuotta pitäisi pyöritellä koulua ja töitä tyylikkäästi molempia siihen malliin, jotta elantonsa saisi kasaan, muttei böön autti iskisi. Tällä hetkellä tilanne on vielä pahempi, kun koulun puolesta joudun tai saan, ihan miten vaan, suorittaa työharjoittelua. Nyt meneillään 19 päivän työputki. Arvaa monenako iltana yhdeksästätoista täytyy kääntyä ohranjyvän puoleen? Epäilen, että aika monta. Mutta sitten onkin viikko lomaa heinäkuun lopussa, oikein molemmista töistä yhtäaikaa. Luksusta.
Vaan mitä minä tässä ruikuttamaan. Menen syömään, se on paljon hauskempaa.
Tjaa, siis raisu mimmi nyrkit pystyssä... justjust. Mietinpä juuri missä mun naftaliinissa olevat treenivehkeet lojuu, pitäis varmaan kaivaa ne esiin.
Lounaaseen, jonnekin Hämeeseen tai Uudellemaalle ilmeisesti. Hämeenlinna saattais sattua aika liki, tai ehkä Riihimäen suunta. No enivei, tärkeintä että on ees jostain kotosin. Mun paras (lue: ainoa) kaveri väitti, ettei mulla oo syntymäpäiviä ollenkaan, koska oon kuoriutunut munasta niin kuin muutkin matelijat. Mitäpä tuohon enää osaisi lisäillä. Kallis ystävä mulla, paino sanalla kallis.
Opiskelet siis mitä? Liittynee jotenkin atk:hon, koska sulla ilmeisesti on sekä duunissa että kämpillä pc. Tai sit sulla on saatanalliset pitkät työajat.
Mee sää syömään, mää meen saunaan kattelemaan telkkarii.
-taas munasillaan!-
Oikean kaupungin kyllä mainitsit, en sano kumman. Täytyyhän sitä salaperäisen ihmisen mielikuvaa pitää yllä. Tosin mussa ole mitään salaperäiseen viittaavaakaan, olen pääosin hyvin hyvin ennalta-arvattava ihminen. Paitsi silloin kun joudun kylätappeluihin.
Saunaan katsomaan mitä? Minulla siellä tapana tuijotella omia varpaitani. Tai jos ne alkavat ärsyttää niin sitten kiuasta tai kattolautoja. Mutta että telkkaria. Olisi edes ylipäätänsä sauna. Vaan ei, kun pitää asua sellaisessa kerrostalonrähjässä pienen pienessä kopperossa. Talon yleisiin saunatiloihin en ole edes uskaltanut tutustua, pelkkä ajatuskin kauhistuttaa... Sitäpaitsi vanhempien luo "maalle" on lyhyt matka, pääsee oikeaan puilla lämmitettyyn saunaan lööpaamaan. Ja löytyy niitä saunoja jokuselta kaveriltakin, ja niitähän tulee käyttää hyväksi. Siis niitä kavereita. Ja samalla sitten niitä saunoja.
Kavereita hyväksikäytän myös halutessani työajan ulkopuolella nettiin. Itsellä on kyllä kannettava, mutta ei nettiä. Tai olisi kyllä netti, mutta ei mahdollisuutta siihen yhdistäytyä. Äh, minä noista mitään tiedä. Mutta kuitenkin. Opiskelut liittyy suurimmaksi osaksi kemiaan, jonkin verran myös biotieteisiin ja laboratoriossa päiväni vietän. Että himpun verran meni nyt veikkaus pieleen.
Oletkos muuten huomannut, että tällä meidän älyllisellä dialogillamme on ollut melkoinen suksee. Taisi tänään pärähtää rikki tuhannen kävijän raja. Tosin se olen varmaan ollut minä, joka on käynyt niistä ainakin puolet...
Ei maar. Mä olen ollut ihan pölähtänyt kahden tunnin päiväunien johdosta. Jos sitä nyt vihdoin suksisi pois täältä porukoiden nurkista (täällä hyvä ruoka --> täällä minä (niin ja täällä minun rakas rakas kasvimaa, salaattia ja porkkanaa, elämäni mahtavin kokemus, mikä taasen kertoo minun elämäni laadusta enemmän kuin riittävästi)) ja yrittäisi saada jotain järkevää aikaankin. Tai penteles, enpä tee tänäänkään yhtään mitään. Ellen sitten sinne ohranjyvään.
Toista tuhatta käyntiä, ei ihan huonosti, varsinkaan, kun tämä saitti ei ole aloitussivulla. Tarinassa on, sanoisinko, tenhovoimaa.
Esitelmä: Sauna on paikka, jossa rentoudutaan. Suomalainen mies rentoutuu kaljan ja makkaran kanssa, ja jos voi, saunoo samalla. Ja kun tähän vielä yhdistää sen perinteisimmän muodon eli teeveen katselun, alkaa homma olla puketissa. Mulla on saniteettitiloissa pieni tv, viistuumainen, jota tiirailen paskilla käydessäin, ja, ehhehe, saunan lasioven läpi suoraan lauteilta! Kun vaan tietäisit, kuinka monet lätkämatsit ja futikset on lauteilla jännitelty, oisit äimänä. Salkkareista ja Kauniista-rohkeista en puhu mitään...
Se kavereitten hyväksikäyttö pelittää, niin pitääkin. Ja muutenkin hyväksikäyttö on ihan jees, lue vaikka sieltä Mietteet-sivuilta juttu antipedofiilistä.
Eipä mullakaan ole kuin kerrostalokämppä, mutta saunallinen toki on se. Aatteles kun heti aamusella saunoo, ja duunaa päivän työt kotikonttorissa kulkusillaan. Eipä asiakas varmaankaan älyä asioivansa puhelimessa tai meilissä munasillaan olevan urpon kanssa. Yippee, olen nero!
Eipä mittään, nuku hyvin että jaksat huomenissa kaukojutustella. Pannaan huomenna kakstonnii historiaan!
-puhtaat paikat-
... on kyllä sulla. Todentotta. Mahtaisi se olla kiva katsella kauniita ja rohkeita samalla kun pynnää pöntöllä. Minun isukillani oli äitimuorin kiusaksi aina tapana Kaunareiden kiihkeimmän suutelokohtauksen aikana todeta, jotta miettisivät vähän mitä siellä röörin toisessa päässä on. Sopisi tunnelmaan...
Mä eksyin vielä kaverille iltakahveelle, kun ei tyhkä koti ja jukkapalmun seura innosta. Vaikka on se Jukka ihan mukava, ei ikinä väitä vastaan. Kaveri lueskeli meitin dialookia. Sen kommentti: "Ihan omistajiensa näköinen." Koita nyt sitäkin ymmärtää. Hauskaa sillä ainakin oli. Se pyytelee tossa sulta, viisaalta mieheltä, ohjeita elämään. Se just eroamassa viiden vuoden suhteesta. Rankkaa puuhaa. Multa, vannoutuneelta poikamiestytöltä, kun ei varmaan mitään järin filosofisistista (täh?) irtoa. Yritän vaan olla se olkapää, johon saa itkeä ja parkua ja vaikka purra, jos siltä tuntuu...
Vaan nyt täytynee tosiaan sinne kotikoloon jo kipittää. Hyviä öitä ja kaunoisia unia!
... ja pöh! Ei tällä "viisaudella" ketään auteta, mut ainahan voip yrittää. Mulla oli muuten aikoinaan muuan opettaja, joka sanoi että "Viisas mies joka vi*un keksi". Pikkasen oon eri mieltä tosta, ei se ko. värkki ainakaan mulle oo suurempaa auvoa tuonut.
Kyllä se tosiaan on mukavampi peräpään veikeästä tuubista pursotella jätöksiä ulos, kun silmien eessä telkkariruudussa touhuaa vaikka Ridge kaikkine vaimoineen tai Herra 47 rintakarvoineen. Kakkakin ikään kuin loiskahtaa iloisemmin pöntön pohjalle, kun ihmismieli nauttii samaan aikaan muhevasta mediakulttuurista.
Sun kaverilles antaisin sellaisen neuvon, että kattele vielä hiukkasen pidemmälle jos vaan mitenkään voit, sillä seitsemäs vuosi on vasta kuulemma se totuuden vuosi. Muuta neuvoa on paha antaa, kun en oikein tunne tapausta lähemmin. Rohkeutta vaan päätöksiin, piru vie!
Joo, kohta unten maille, muuten aamulla panee halla! Paniskin...
-kakkakepponen-
Prinsessa päivänsäde se täällä. Mur! En noin niinkuin yleensäkään ole mikään aamuihminen, mutta vielä vähemmän silloin, kun nukun pommiin. Ehti taas näkemään niin antoisia unikuvia siinä puhelimen torkutusajalla, että jossain välissä katsoin tarpeelliseksi sammuttaa koko herätyksen. Ja kuten yleensä, sitä sitten havahtuu itsestään siinä noin viittä minuuttia vaille kun pitäisi olla jo töissä. Ja lopputulos tämä. Tukka pystyssä, poskessa tyynynkuva, silmät sikkaralla, hampaat pesemättä. Yleisilme melko rapea. Työtoverit onneksi tajusivat olla suhteellisen hiljaa astuessani ovesta sisään vartin myöhässä. Ehkä syynä hehkeä ulkomuotoni ja murhaava katse, jonka heihin aivan alkajaisiksi loin.
Juu, mä luulen, että tämä minun ystäväni kiittää sinua tuosta neuvosta. Että jos vielä pari vuotta sinnittelisit. Enpä usko, että tämä enää mahdollista. Mutta kiitos kaunis sinulle kuitenkin puolueettomasta viisaan miehen kommentista.
Tuli sitten muuten eilen luettua ne teitin vapaat kaasutukset läpi. Ja voe tokkiinsa, että mulla oli hauskaa. Piteni taas tämän tytön elämä jonniin verran. :)
Ei pärkkele, nyt aamusumpille. Josko sitä taas lähtisi hiljalleen päivä käyntiin.
...kun kukkuu kaikki illat kavereiden riesana. Oikein sulle että myöhästyit! Nukkumaan viimeistään yheksältä, ylös ennen kukkoa, siinä sulle elämänohjeita (oon rohkea mies, tai tyhmä, tai tyhmänrohkea silläkin uhalla, että ehkä-joskus-mahdollisesti-puolivahingossa-törmättäisiin sun kylätappelijan maineestas huolimatta). Sitä paitsi ne kämmenten suojissa tirskahtelevat duunikaveris on vellihousuja, kun eivät uskalla nauraa päin (pesemättömiä) kasvoja! Sano se niille, ole nainen!
Pakko on ehkä mainita, että ite nukun ca. viis-kuus tuntii yössä, ja aina en sitäkään. Ja hyvin porskuttaa, metsässä ollaan. Ja syvällä...
Tänään on paska päivä tiedossa. Mulla on pannahisesti kesken eräs tilattu asiakastyö, eikä Access-koodi taivu nyt mitenkään haluttuun muottiin. Muutaman hetken, eli monta päivää, oon funtsannu yhtä tiettyä kohtaa, mut ei. Deadline on huomenna, eikä enää puutu kuin loput! Pjärkkele!
Koita ottaa menetetty duuniaika kiinni, mä lähen torille kaffille by min fillari. Samalla mittailen katseella helmojen pituudet myöhempää yhteydenot... ei kun arkistointia varten.
-kiikarit mukana-
Jaa. Minkäs pituisiksi tai siis minkäs lyhyisiksi siellä on jo helmat muuttuneet? Täällä vielä emäntäväki kulkee villahousut ja toppasaappaat jalassa tai ainakin tuulipuvussa ja korkokengissä, vaikkei pakkasta enää olekaan montaa astetta. Maailman muoti on täällä kova sana ja sitä seurataan suorastaan orjallisesti. Vaan niin se minäkin sitä kesää odotan, että riisuisivat miehetkin paitansa ja paljastaisivat ihanat albiinokaljamahansa...
Petkules, mielummin minäkin mennä porhaltaisin munamankelilla torikahveille kun täällä istuisin taaskin melkein tyhjän panttina. Tosin allekirjoittaneen polkupyörä on edelleenkin maailmalla johtuen siitä surullisenkuuluisasta perjantaisesta ohranjyväkeikasta. Lauantaiaamuna sutkuttelin kaatosateessa teiltä tietymättömiltä töihin (eipä ollut silloin näkyvissä lyhyitä helmoja tahi paljasta pintaa, tosin en kyllä nähnytkään juuri mitään, silmälasini olisivat kaivanneet kipeästi vinkkareita). Niin siis tämä toinen työpaikkani, se josta saa oikein palkkaakin, on ollut viimeisen kolme vuotta kaupan kassana olo (minä siis asun kassakaapissako). Sielläpä sitten istuin kassalla silmät ristissä ja vanhalta alkomahoolilta tuoksuen ja kuuntelin kärsivällisnä mummojen tarinat ja v*ttupääasiakkaiden valitukset. Työpäivän päätteeksi totesin, jotta en taida uskaltaa ottaa sitä riskiä, että lähtisin pyörällä vielä kotiin ja makaisin sen jälkeen ojassa sydänkohtauksen saaneena. Sydän löi lepotilassakin epäilemättä ainakin parisataa kertaa minuutissa. Talutin siis pyörän rauhalliseen tahtiin työpaikkani naapurissa asustavan ystävän pyöräsuojaan ja tämä ystävä sai vielä kunnian kuskata reissussa rähjääntyneen toverinsa kotiin. Ja pyörä on edelleen sillä reissulla.
Siis mitä?! Meinaatkos, että nuo ruojat työtoverini minulle nauraisivat? Eipä nuilla paljoa aihetta olisi. Jos minulla nyt hieman tukka pystyssä, niin vaatteet ainakin ehjät ja oikein päin päällä. Tuolla tehtaan puolella yksikin jannu kulkee housuissa, joiden takapuolessa on nyrkin mentävä reikä, ja T-paidassa (tai kahvi-paidassa, ihan miten herra vaan haluaa), joka on luultavasti ajalta ennen minun syntymääni ja josta on jäljellä suurin piirtein kaula-aukon resori ja osa toista hihaa. Vaikka en minä niistä housuista valita. Juuri tuossa eräänä aamuna ko. herran takana kahvijonossa seistessäni sain aitiopaikalta ihailla reiästä vilahtelevia pakaroita. Täytynee tehdä aloite, että sellaiset työhousut standardimalliksi... Sitäpaitsi ei nämä tämän lafkan naisetkaan niitä kaikiste hehkeimpiä ellejä ainakaan ihan aamutuimaan ole... (ehhehe, tiedän, että eräs nimeltämainitsematon naispuolinen työtoverini saattaa käydä päivittämässä tietonsa meidän vuoropuhelustamme, joten tämä sinulle anukseni)
Tjaah, jos taas töihin alkaisi. Enää 11 tuntia työpäivää jäljellä, halleluja!
No niin, torikaffeet latkittu ja helmat tutkailtu. Kouvolis on 22 asteinen auringonpaiste, oon hereillä usko vaan, ja hamoset sen mukaiset. Ei juurikaan maksia jos ei nyt ihan miniäkään. Sellaista kesämekon liehuntaa, napapaitaa ja piukkaa toppia. Ja torilla kun ollaan, niin totta kait tuulipukua ynnä löysää verkkaria, pöh. Parille sain annettua... eh ...monta pistettä.
Kaffissakin on sitä kuuluisaa tenhovoimaa. Siinä fillaroidessain juolahti pieneen mieleen, jotta mullahan on kuin onkin vastaus siihen älyä askarruttaneeseen koodiongelmaan. Tulin kotikoneelle ja kas! homma toimii! Hyvä kahvi, hyvä hame!
Leikkasin muuten just äsken taas siiliä lyhyemmäks, nyt se on taas yhen millin luokkaa. Vasemman ohimon päälle jätin edelleen tukistustupsun keskustelua herättämään...
Illalla ois talorakennuksen salaojien vaaitus laserilla. Pakko mennä kun lupasin, plääh.
Oot sittenkin lukenut niitä Mietteitä, tänk mii siitä. Kohta saat valmiin romaanin syyniin...
-hame korvissa oisin jos mulla sellainen olis-
Ettäs kehtoot tuolleen parjata armasta kesäkärsimystoveriasi!! Häpiä!!! =)
En mä kyllä nähny sitä tyynyn kuvaa aamul, tais olla kurttu jo silinnyt rusoposkeltais!
No olet sinä aika hehkä joka aamu.
Minä sentään yritän aina hyvät huomenet toivottaa ja mitä saan vastaan? Naama tuhannen kurtussa: "Mitäs hyvää tässä on?"
Ehkä se en olekaan minä se tämän työporukan prinsessa päivänsäde aamuisin... ;D
Tääkös on sitä kuuluisaa työpaikkademokratiaa vai mitä? Pyytäkää pomoltanne koko osaston väelle yks yhteinen liikuntapäivä, ja painukaa kehään, tatamille tai molskille päästelemään höyryjänne ulos. Toi taitaa olla vakavaa... tai sitten vaihtoestoisesti luette niitä Mietteitä niin unohdatte nuo irvailut.
Hävetkää lapsokaiset, hyi!
-puhdas pulmunen-
...näkisitpä meidän rallikilpailut. Niissä se vasta punnitaan kuka on labran valtias. Mennään toimistotuoleilla ympäri huonetta niin maan perkuleesti. Kiilaaminen, töniminen, törmääminen ja hihassa roikkuminen sallittua. Heikompihermoisia hirvittää. Ihana ihminen tuo töikamuli. Ilman sen olemassaoloa ei täällä varmaan kestäisi olla.
Eikä me mihinkään liikuntapäiville päästä, kun ei olla talon vakituista väkeä. Toinen on kesähessu, korjaan superhessu, ja minä vaan palkaton orja. Me ollaan täällä sitä varten, että on edes joku kehissä silloin kun muut on niillä urheilupäivillä. Ei oo reilua ei.
Tuli tuossa mieleeni, että taidanpa perustaa isona vissytehtaan. Sen verran tullut harjoitusta, kun olen täällä tutkinut hiilidioksidinäytteiden makua pulputtamalla niitä veteen. Tai sitten voisin samantien alkaa tekemään valmista kossuvissyä. Että pulputtaisi sitä hiilidioksidikaasua suoraan koskenkorvaan niin sitä ei tarvitsisi suotta laimentaa millään ja silti tulisi raikkaan hapokas maku. Paitsi että ne mun omatekemät vissyt maistuu aina ihan kuselle. Tai siis en oo kyllä ikinä maistanut, mutta juuri sille voisin kuvitella virtsan maistuvan. Yök! Niin että ehkä mun kossuvissyni ei menisi järin hyvin kaupaksi... Täytynee jatkaa ideointia.
-Luovuuden tulvasta toipuen-
Juu, kyä se näin o, ettei tiälä seleväpäesenä pyssyis iliman tuota kossuvissyilijjää. Mitä oes työpäevä iliman rallikilipaalua? Tae muutenniivaa vehtoomista ja ähröömistä!?? Hihittelykin on pirskatin mukavaa (ainakin noille pojille naureskelu, ne kun ei ite hymyä huulilleen saa, ni meidän hyperhessujen tarvii sit hekotel niittenkin osuus, että pysyy huvin määrä vakiona!)=) =) =)
...siitä. Kyllä meistä jomman kumman täytyy joskus edes näyttää siltä, että jotain täällä tehtäisiin. Ja koska sä saat palkkaa toisin kuin eräät (en ole katkera, mutta kuitenkin), niin tsupi tsupi! :D
Juu, neiti Saarinen täällä kiittää ja kuittaa tästäkin mukavasta päivästä ja lähtee kiitämään kaffilan kautta kohti vaihtoestoista työpaikkaansa.
Iloista iltaa salaisten ojien kanssa!
...koodien osalta. Eli nyt atk-hommat hittoon, ja keskittymään iltaiseen raksaduuniin. Mitens teillä, vieläkö sota jatkuu?
-ohranjyväänkö tieni vie-
... tulla ihan yhtäaikaa. ;D
O-Ho! Plikka perskules!
-nolona-
Ehhehe ehhehe, herra on tuttavallinen. Ei syytä nolouteen. Sattuuhan näitä. ;)
Lienen saanut edellispäivien kirjoittelusta jonkin sortin henkisen trauman. Tänään olen jopa oikein panostanut ulkoiseen olemukseen (ei kiitos kommentteja aiheesta, per(s)!). Tukka on laitettu, ripset taivutettu ynnä ripsiräpsyä laitettu, reksonaa kainalossa ja poskipunaakin sipaisin tyynynkuvien päälle. Kyllä nyt kelpoo. Ihan tilipäivän kunniaksi joutui koristautumaan. Vaikka mitä helvetin juhlimista siinä nyt on, että pieni summa tulee tilille ja katoaa sieltä samantien erinäisiin saataviaan vaativiin yrityksiin. Pentele. Sitäpaitsi taas oli niin fiksuja laskuja maksettavana, että morjensta pöytään vaan. Kiitin ja kumarsin itseäni maksaessani sen toissaviikonloppuisen tupperveera-laskun. Niin tupperveera on vähän kuin tupperware, mutta myy hieman erilaisia tuotteita... Pienessä, tai ei nyt ehkä ihan niin pienessäkään sievässä tuli tädiltä sitten tilattua jos jonkin moista vimputinta, ja lasku oli sen mukainen. Vaan kenties tilaamistani tuotteista on sitten iloa sen rahan edestä...
Jaa. Nyt kun mä kerrankin olen näin kovin hehkeänä työpaikalla, voisin sen kunniaksi oikein tehdäkin niitä töitä.
Mites Paapan raksahommat? Tuliko hyvä salainen oja?
Tunnustaudutko Mietteiden mukaiseksi vaihtoestoiseksi? Khym, tjaa, mielenkiintoista...
Täytyypä kysellä sun duunikavereiltas, onko asia todella näin. Enpä sitten liene turhaan tuota em. juttua Mietteisiin kirjoittanut =)
Kuulin äsken todella järkyttävän suru-uutisen urheilurintamalta: joku Viren on kuulema kaatunut kympillä jossain Münchenissä! Käviköhän sille pahasti?
-aamupissiä otsikossa-
Jepulis, kyllä tuo neitonen on täällä työympäristössä NIIIIN kiltti, rauhallinen ja siveä, että rajumpia hirvittää! Ohranjyväiltojen jälkeiset tarinat kyllä kertovat muuta... =) Eli neitonen kuuluu siihen ensimmäiseen luokkaan vaihtareis. Siitä toisesta suuntauksesta todettakoon, että kyllä se ymmärtää antaa jos kerran antaa ymmärtääkin!! (kai, ei ole omakohtaisia kokemuksia tarjota tästä asiasta, perustan oletukseni neitokaisen omiin kommentteihin ja luotto on vahva, miksi tuo miulle sontaa jauhais!!)
Ja tänään on tosiaan räpsyä ripsissä...!
Ei maar, trukki kutsuu, mutta ensin pässeilemään!
with all my ... t: per(s)
Kiitos vaan Per(s) tästäkin kommentista. En nyt sitten tiedä ottaako tämän kaiken kohteliaisuutena vaiko minä. Tuntuu, että minua pantaisiin nyt halvalla. Tai siis... Tuosta Per(see)n kommentista vaan voi saada sellaisen kuvan, että itse töpseli-tuija se täällä. Vaan ei se nyt ihan niinkään ole. Kyllä se niin on, etten ikinä koskaan milloinkaan anna ymmärtää jos en ymmärrä antaa. Annan kaiketi ymmärtää sitten melko harvoin... Ainakin viime aikoina. Nyyh. Enkästä sitäpaitsi turvaudu migreeniin. Nuha lähtee nussimalla, sama pätee päänsärkyyn. Että näin...
Nyt kun tää keskustelu siirtyi perimmäisten kysymysten äärelle, tumppaan (en tumputa) tähän suoran lainauksen Veikko Huovisen Lampaansyöjistä. Siinä Sepe ja Valtteri keskustelevat urosmaisesti pienessä hönössä:
S: Mitä mieltä olet pimpusta? Penni ajatuksistasi.
V: Pimppuko? Yleisesti ottaenko? No, minun mielestäni se on hyvin rakastettava instituutio.
S: Niin minustakin. Rakastan sitä syvästi. Ja kunnioitan kans.
V: Minä myös kunnioitan.
S: Mielestäni se on hyvin kaunis.
V: Niin on minunkin mielestäni. Ei ole penis yhtä kaunis.
S: Ei olekaan. Mutta peniksestä lähtee tehotippa.
V: Ja tehotippa saa aikaan kasvupaketin.
S: Tarkoitatko vauvelia?
V: Jep! Pimpussa on tenhovoimaa.
S: Niin on! Oikein teki Luoja, kun sen loi.
V: Siinä teki Luoja viisaan teon.
...
V: Luuletko että Luoja on suunnitellut pimppua paperille? Onkohan se nauranut suunnitellessaan?
S: Ei ole nauranut. Ei se virkatehtävissä naura, mitä nyt sitten kotona rommimukin ääressä. Ja on se voinut lehtiön nurkkaan vähän luonnostella.
V: Millimetripaperilleko? Onkohan harppia ja laskutikkua käyttänyt?
S: Eiköhän vaan ole vapaalla kädellä piirtänyt. Niinpä tulos onkin tuore. Viiva elää.
V: Viiva elää!
Ihan vaan tarkentaakseni huomautan, etten suinkaan täällä mistään puutteista kärsi...
-Lampaansyöjä-
Nyt kun tää keskustelu siirtyi perimmäisten kysymysten äärelle, tumppaan (en tumputa) tähän suoran lainauksen Veikko Huovisen Lampaansyöjistä. Siinä Sepe ja Valtteri keskustelevat urosmaisesti pienessä hönössä:
S: Mitä mieltä olet pimpusta? Penni ajatuksistasi.
V: Pimppuko? Yleisesti ottaenko? No, minun mielestäni se on hyvin rakastettava instituutio.
S: Niin minustakin. Rakastan sitä syvästi. Ja kunnioitan kans.
V: Minä myös kunnioitan.
S: Mielestäni se on hyvin kaunis.
V: Niin on minunkin mielestäni. Ei ole penis yhtä kaunis.
S: Ei olekaan. Mutta peniksestä lähtee tehotippa.
V: Ja tehotippa saa aikaan kasvupaketin.
S: Tarkoitatko vauvelia?
V: Jep! Pimpussa on tenhovoimaa.
S: Niin on! Oikein teki Luoja, kun sen loi.
V: Siinä teki Luoja viisaan teon.
...
V: Luuletko että Luoja on suunnitellut pimppua paperille? Onkohan se nauranut suunnitellessaan?
S: Ei ole nauranut. Ei se virkatehtävissä naura, mitä nyt sitten kotona rommimukin ääressä. Ja on se voinut lehtiön nurkkaan vähän luonnostella.
V: Millimetripaperilleko? Onkohan harppia ja laskutikkua käyttänyt?
S: Eiköhän vaan ole vapaalla kädellä piirtänyt. Niinpä tulos onkin tuore. Viiva elää.
V: Viiva elää!
Ihan vaan tarkentaakseni huomautan, etten suinkaan täällä mistään puutteista kärsi...
-Lampaansyöjä-
Oli niin hyvä lainaus, että päätin tumputtaa (?) sen kaks kertaa...
-hyvä miä-
No niinpäs olikin vallan mainio tumputus! Ihan wanhaa hymyttääpi! =)
Ja kuuleppas neiti X, sä mikään töspelitupu ole! Villi, vapaa ja vallaton, niinkuin NUORENA pitääkin olla!
...tuo NUORENA? Alkaa syyllisyys painaa...
Pensselssonin Mietteistä löytyy opettava tarina Antipedofiili, se olisi hyvä itse kunkin lukea. Saattaa simmut avautua, vaikkei niitä tiedä edes sulkeneensa...
Ei perskules, tunnen olevani tällaisia keskusteluja käyvänä varsin keskeneräinen poikanen, vaikka olenkin nelikymppinen, ja pari piirua päällekin. Mutta eihän se ikä, vaan ... niin, mikä?
-ymmällään-
luku vaan mielentila!!! Kunhan tuota teiniä hitusen kiusin...hih! =) Mä oon ainaski ikusesti kuustoista tai kakstoista tai... jotain!
Vanha saapi olla, mutta unohdetaan ne joutavat aikuishömpötykset. Aikuisilla on tylsää!!!
Meillä ei, vai mitä rallikamu? Koskas otetaan taas kisa? =@)
Ei henkilökohtainen ehdotus, huomautan.
Firmanne tänne kirjoittelevilla henkilöillä tuntuu olevan niin ratkiriemukasta, että ehdotan vastaavan kirjoitussession läpikäymistä koko laitoksenne väelle. Jotta väki pääsisi oikeaan kirjoitusfiilikseen, ehdotan lisäksi Pensselssonin Mietteiden (maksettu mainos) pakollista läpikäymistä aina johtoporrasta myöden. Olisi mielenkiintoista seurata yhtiönne kannattavuuslukujen heilahtelua ja pörssitietoja.
Jos ehdotelmani menee läpi, harkitsen vakavasti firmanne pörssiosakkeiden hankkimista.
-toinen käsi jo pankin ovella-
... vaan se suuri... kröhöm. Ala-asteikäisenä kirjoiteltiin, hih hih, tyttöjen kanssa salaisia kirjevihkoja ja sinne kirjoiteltiin, hih hih, pojista. No sieltä kuitenkin jäänyt mieleen sellainen jonkun keksimä hieno ajatus, että
Ei se ikä
ei se näkö
ei se koko
vaan se suuri rakkaus.
Kyllä maar oli herkkää touhu silloin polvenkorkuisena. Vaikken minä kyllä kuunaan ole niin pieni ollutkaan.
Härrekuud, minä kun hetken hyväuskoisena analysoin typpisäiliötä niin eikös täällä sillä välin ole käyty kiivasta keskustelua, tumputusta ja kaikkea. Ei sellaisesta halua jäädä paitsi hän.
Yhdyn meitin wanhan luuskan (ja pöh) kommenttiin, että hyvä tumputus oli tuo. Osui suorastaan asian ytimeen. Tosin kuka nainen kehtaa tunnustaa, että oma värkki, saati sitten jonkun toisen, olisi mitenkään erityisen kaunis?.. Ja se hänen kommenttinsa minun nuoruudestani ja teiniydestäni (prkl, saat kohta dimetyylisulfidit naamalles!) taisi olla vaan katkeraa ja kitkerää kettuilua. Ehkä meidän Per(s) haluaisi olla yhtä nuori ja vitaali ja viriili kuin allekirjoittanut. :D Vaikka se on kyllä mieleltään todellakin sitä kaksitoistakesäisen luokkaa... Ja tällaisia me olemme hengitettyämme kaasuja päivät pitkät.
P.S. Per(s): Rallikamulla pukkaa nyt vähän keikkaa. Epäilen, että tänään menee meikäläisellä vähän enemmän kuin timma överiin (?).
... söi mun viestini?! Tunnustakaa!
Penteles, kun niin hienosti riimittelin ja sinne meni taivahan tuuliin sekin.
Niin ei se ikä, vaan se suuri... kröhöm. Ala-asteikäisenä tyttöjen kesken pidettiin kirjevihkoa, jonne sitten kirjattiin kulloisetkin ihastuksen kohteet ja muut salaiset asiat. Sieltä on mieleeni jäänyt jonkun nimeltämainitsemattoman viisaat sanat:
Ei se ikä,
ei se näkö,
ei se koko,
vaan se suuri rakkaus!
Kyl maar meillä oli herkkää ja hellää jo silloin...
Yhtyäkseni edelliseen puhujaan (ei kovin mielellään) totean, että olipas todellakin hyvä tumputus. Ja vielä oikein tupla-tumputus. Bravo! Kyllä noin painava asia kannattaakin sanoa kahteen kertaan. Mutta tässäpä vain jäin pienessä mielessäni pohtimaan, että kehtaako kukaan nainen tunnustaa pitävänsä omaa, saatika sitten kenenkään toisen värkkiä erityisen kauniina?..
Nuo wanhan luuskan kommentit allekirjoittaneen nuoruudesta ja teiniydestä (prkl Per(s), saat kohta dimetyylisulfidit naamallesi!) kuitattakoot katkeruutena ja kitkeryytenä. Taitaa olla vaan kateellinen, kun minä olen niin nuori ja vitaali ja viriili ja viaton (yksi adjektiiveista ei kuulu joukkoon, en sano mikä). Päädyn toteamaan, että se kaksitoista on enemmänkin lähellä totuutta kuin se kuusitoista. =)
Koita paappaseni ymmärtää meitä. Me täällä päivät pitkät kaasuissa hillutaan.
P.S. Per(s): Ei taida joutaa hömpötin tänään rallisioihin. Keikkaa pukkaa, keikkaa pukkaa. Taitaa mennä meikäläisellä vähän enemmänkin kuin timma överiin (?) tänään...
Se miun viestini olikin mennyt alareunan taakse piiloon... Oho ja hupsistakeikkaa...
Lukekaa nyt sitten kahteen kertaan ja naurakaa partaanne tekniikan ihmelapselle. :(
Jumantsukka, taiettii tehä ainakii piirikunnalliin rekordi viestiinvastaamisen suhteen. Jos mun silmät ei ihan miälettömäst harita, meil on ainakin lähihistorian suurin määrä vastauksia tällä palstalla. Joillain on ehkä lukijoita enemmän, mutta rekordi mikä rekordi! Ylpeitä saamme olla kaikki, olla kaikki, kaikki.
Teillä kun on noita urheilu-, känni-, kännissäurheilu- tai muita hulluja kokemuksia, pistäkääs vähän tarinaa niistä tänne. Tää pyyntö siks, että näin aloittelevana kirjoittajana haluun lukea mahdollisimman monta erilaista kommelusta, jotka on tosielämässä sattunut. Saatan ottaa niistä vinkkejä mahdollista tulevaa romskuani varten, luvallanne tietysti.
-kiitollinen oisin jos saisin-
Orotas, mää mietin asiaa ruokatunnin ajan ja pistän sitten kootut kommellukset matkaan.
-Jos haluu saada, on pakko antaa-
Oon tänä aamuna (ke 14.7) kirjoittanut tälle palstalle monta juttua, jotka eivät tule näkyviin ollenkaan, tai jos tulevat, niin kamalalla viiveellä. Onkohan täällä jokin yläraja vastauksille?
-jälleen ymmällään-
Mitäs jos otettais ihan uusi keskustelu. Nuita viimeisimpiä juttuja on niin kauhian vaikea saada näkyviin...
...aloitetaan vaan uus jutska. Paina sää asian emäntänä uutta stoorii, mää sit seurailen. Oiskohan tuo sun "höpötin" niin kuin täkynä meille muille.
Tuosta höpöttimestä tulee mieleen hömpötin, josta taas lirputin, ja siitä luonnollisesti lärpytin, pätpätin, päristin jne jne.
-ihan jotain muuta taas mielessä-
Petkules!
On siellä nyt uusi keskustelu. Kaikki keskustelut - sivulla näkyy, etsintäkuulutuksissa ei.
Mitähän sillä nyt sitten taas onkaan mielessä. Höpöttimen yhteyden hömpöttimeen ja lirputtimeen ja lärpyttimeen kyllä ymmärrän, mutta että pätpätin ja päristinkin vielä...