Johan Ekman syyttää Iltalehteä "kielipolitisoinnista"

Johan Ekman paheksuu mm. Iltalehteä sen "kielipolitisoinnista"
Koska Rkp-läiset eivät tule ulos keskustelemaan suomeksi, käännän tähän erään rkp-läisen kannaoton viime aikojen kielipoliittiseen keskusteluun.
Kukaan ei tätä kirjoitusta sfp.fi:n sivulta lue, eikä se pääse esiin suomenkielisessä mediassa, koska kirjoittaja ei ole tullut esiin suomenkieliseen mediaan.

Sanaa "kielipolitiikka" on käytettävä, Rkp ei voi tietenkään estää sen käyttämistä.


"Kielikiihotusta

Viime viikkojen kiihotusjahti Stefan Wallinia kohtaan oli valitettavaa. Kysymys ei nimittäin ollut (ainakaan vain) välikysymyksestä puolustusministeriä vastaan erään hänen yksittäisen toimintansa tapauksessa.
Ei, oli suurelta osin kyse myös ruotsinkielisyyden vastaisuuden nostattamisesta. Jokainen, joka on lukenut viime viikkojen iltalehtiä, voi yhtyä siihen johtopäätökseen. Samoin on hämmentävää, että Helsingin Sanomat syyttää Rkp:tä säröjen aiheuttamisesta hallitustyöskentelyyn. Särö, jos sellainen on, on aivan muiden puolueiden aiheuttama. Ei tarvitse olla mikään Macchiavelli ymmärtäkseen takana olevaa valtapolitiikkaa. Meille Rkp-läisille näyttää siltä, että keskustelutila on suomenkielisessä politiikassa kaventunut siinä mielessä, että on enemmän henkilöitä, jotka haluavat politisoida ja välineellistää niitä kysymyksiä, jotka koskevat meitä suomenruotsalaisia - ja meidän oikeuksiamme- siten, että pyrkivät kiihottamaan ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan. Perussuomalaiset ja ruotsinvastaiset voimat muissa puolueissa käyttävät hyväkseen kaikki mahdollisuudet voidakseen painaa Rkp:n nurkkaan ja pakottaa meidät käyttämään käsitettä "kielipolitiikka", kun me puolustamme ruotsinkielisen väestön oikeuksia.
Käsitettä "kielipolitiikka"han käytti ahkerimmin mm. Pentti Oinonen Dragsvik-keskustelussa – ja siten määriteltiin käsite tarkoittamaan etuoikeuksien ajamista, ei oikeuksien puolustamista. Koska suuri osa mediasta on hypännyt käyttämään ruotsinvastaista määritelmää sanasta "kielipolitiikka", ei Rkp voi käyttää sitä omissa puheenvuoroissaan, illman että nousee pienempi tai suurempi kalabaliikki. Ruotsalaissuomessa on nyt kysytty, pitäisiko Rkp:n olla suoraselkäisempi tai puolustaa paremmin ruotsinkielisten oikeuksia. Absoluttisesti, sanon minä. Samaan aikaan, on tärkeää että tuomme esiin liberalismin politiikassamme perusperiaatteena. Emme halua kiihottaa esim. niitä kovaäänisiä tahoja vastaan, tai muitakaan jotka haluavat kyseenalaistaa oikeutemme- milloin kukaan voisi väittää että Rkp vastustaisi heidän oikeuksiaan. Ei, Rkp:n pitää työskennellä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikki kohdataan ilman ennakkoluuloja ja kaikki saavat nauttia tietyistä perusoikeuksista.

Kolumni, Johan Ekman 27.3.2012

Johan Ekman, Rkp:n Helsingin piirin puheenjohtaja
julkaistu sfp.fi, 27.03.2012


("Språkhets
Senaste veckas hetsjakt på Stefan Wallin var beklämmande. Det handlade nämligen inte (åtminstone bara), om en interpellation mot en försvarsminister för hans agerande i ett enskilt fall.
Nej, det handlade till en stor del också om att vigla upp till antisvenskhet. Varenda en som läst senaste veckas kvällstidningar kan förena sig med den slutsatsen. Likaså är det förbluffande att Helsingin Sanomat beskyller Sfp för att ha förorsakat en spricka i regeringsleden. Sprickan, om en sådan uppstod, förorsakades nog av helt andra partier. Man behöver inte vara någon Macchiavelli för att förstå maktpolitiken som låg bakom. För oss inom Sfp visar diskussionen att handlingsutrymmet blivit smalare på det finska politiska fältet i den meningen, att det finns flera som vill politisera och instrumentalisera frågor som berör oss finlandssvenskar-och våra rättigheter- i syfte att hetsa mot den svenskspråkiga minoriteten. Sannfinländarna och antisvenska krafter inom andra partier utnyttjar alla möjliga lägen för att försöka tränga Sfp i ett hörn och tvinga oss att använda begreppet ”språkpolitik” då vi försvarar den svenskspråkiga befolkningens rättigheter.
Själva begreppet språkpolitik användes flitigast av just bland andra Pentti Oinonen i debatten om Dragsvik – och d