Kepulainen arvomaailma

Kepulaisten ydintukiryhmä on varmaan mainitsemistasi syistä tukemassa Kepua. Heillä on selkeä henkilökohtainen motiivi eli halu päästä nauttimaan yhteisten ponnistusten tuottoa ilman omaa vastiketta. Kepu edustaa suurmaanomistajien etua, Suomen mitassa suurmaanomistajien. Pienviljelijäväestönhän Kepu hylkäsi jo pian sotien jälkeen, minkä tuloksena syntyi sitten Vennamon johtaman pientalonpoikien puolue eli myöhemmin SMP, joka on myös persujen ponnahduslauta.

Kepulla on kuitenkin edelleen varsin paljon kannatusta yli niiden, jotka saavat välitöntä taloudellista hyötyö tukiessaan Kepua. Itse asiassa suurin kannatus tulee niiltä, jotka itse asiassa ovat kärsineet eniten kepulaisuudesta eli syrjäseutujen vähäosaisempi väki. Heille Kepu on saanut myytyä konservatiivisen kulttuuripentöaatteensa eli heimokuluttuurin. Sen vuoksi nytkin pitäjä- ja kylärakkaus kukoistaa, kun tulee puheeksi kuntarakenteen muuttaminen. Siinä kepulaisuus ammentaa muutosvastarinnasta ja konservatiivisesta heimokulttuurista. Juuri tällä tavoinhan takapajuisuudesta on niin vaikea päästä eroon kehitysmaissakin. Ihmiset ovat juurtuneet takapajuisuuteen ja heidät on manipuloitu niin, että he pitävät osattomuutta ja köyhyyttä suoranaisena hyveenä. Tästä päästää vähitellen eroon vain pitkäaikaisen koulutuksen avulla. Kun ihmiset ovat riittävän koulutettuja, he ymmärtävät jättää entisen elämän taakseen lopullisesti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepulaisten ydintukiryhmä on varmaan mainitsemistasi syistä tukemassa Kepua. Heillä on selkeä henkilökohtainen motiivi eli halu päästä nauttimaan yhteisten ponnistusten tuottoa ilman omaa vastiketta. Kepu edustaa suurmaanomistajien etua, Suomen mitassa suurmaanomistajien. Pienviljelijäväestönhän Kepu hylkäsi jo pian sotien jälkeen, minkä tuloksena syntyi sitten Vennamon johtaman pientalonpoikien puolue eli myöhemmin SMP, joka on myös persujen ponnahduslauta.

Kepulla on kuitenkin edelleen varsin paljon kannatusta yli niiden, jotka saavat välitöntä taloudellista hyötyö tukiessaan Kepua. Itse asiassa suurin kannatus tulee niiltä, jotka itse asiassa ovat kärsineet eniten kepulaisuudesta eli syrjäseutujen vähäosaisempi väki. Heille Kepu on saanut myytyä konservatiivisen kulttuuripentöaatteensa eli heimokuluttuurin. Sen vuoksi nytkin pitäjä- ja kylärakkaus kukoistaa, kun tulee puheeksi kuntarakenteen muuttaminen. Siinä kepulaisuus ammentaa muutosvastarinnasta ja konservatiivisesta heimokulttuurista. Juuri tällä tavoinhan takapajuisuudesta on niin vaikea päästä eroon kehitysmaissakin. Ihmiset ovat juurtuneet takapajuisuuteen ja heidät on manipuloitu niin, että he pitävät osattomuutta ja köyhyyttä suoranaisena hyveenä. Tästä päästää vähitellen eroon vain pitkäaikaisen koulutuksen avulla. Kun ihmiset ovat riittävän koulutettuja, he ymmärtävät jättää entisen elämän taakseen lopullisesti.

Lue lisää

Maalaisliitto-kepu on vain MTK:n poliittinen uloke, ellei umpisuoli. Kepun tavoite on talikoida loppumattomasti, lisänntyvästi ja määrättömästi veronmaksajien rahaa tukiaisjärjestelmien, hallinnon, jopa ulkopolitiikan kautta.

Kuten sanot, suurmaanomistajien etu on vastakkainen pienviljelijöiden kanssa. Heidät, eli usein sodan jälkeen aseutetut siirtolaiset ja veteraanit, ajettiin maasta 1960- ja 1970-luvuilla. Ökyisännät kykenivät kasvattamaan omistustaan ja tukiaisiaan pienviljelijöiden kustannuksella. MTK on tarttunut loisen kuristusotteella valtiovallasta kepun ja MMM-hallinnon sekä kuntien kautta.

Luihua on, että lehdistössä ja TV.ssä jne pidetään yllä mielikuvia pienviljelijän emännästä, joka menee lypsämään kahta lehmäänsä. Sellaista ei enää tapahdu. Propagandan tarkoistus on peitellä suurmaanomistajien ja yritysten useiden miljardien eurojen vastikkeettomia maataloustukiaisia.

Tukiaiset ovat niin sikamaisen suuret, että jopa agraarisosialistinen miljardööri Nalle W. ilkeää ottaa niitä vastaan, vaikka kertoo "vastustavansa valtion tukiaisia".

Aivan! Kepu mollaa yrittäjiä ja erityisesti kokoomuslaisia. Tästä hyvä esimerkki on Väyrynen.

Nimimerkkisi kertoo kaiken.

Kulttuuri ja talous eivät sekoitu kirjoituksessani, koska tarkoitus onkin kertoa, että kulttuuriset valinnat - tai pikemminkin niissä tiukasti pysyminen - vaikuttavat talouteen. Kun kulttuuri suosii maatalousvaltaisuutta perinteiden tai ideologian vuoksi, valtio jää valtioiden välisessä kilpajuoksussa jälkeen. Hyviä esimerkkejä jälkeenjääneisyydestä ovat monet kehitysmaat. Joissakin tapauksissa kyse on ollut ideologisesta valinnasta (mm. Pol Potin Kamputsea ja Pohjois-Korea). Pol Pot on paras esimerkki, koska hän uskoi vain maatalouteen ja maaseutu-elämään ja halusi tuhota kaiken kaupunkielämän. Uskonnoista erityisesti islam on nykyisin kehityksen jarru, mutta myös kristillisissä liikkeissä on ollut vastaavia.

Tässä ei ole kyse mistään porvarillisesta taantumuksesta. Sikäli kuin porvarillisuuteen on liittynyt liberalismia, se ei ole kovin taantumuksellista vaan päinvastoin uudistushakuista. Vasemmistopropagandan taantumuksellisuus oli tässä kohdin osin perusteetonta.

Punikeille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että ihmisten pitää syödä suunnilleen joka päivä. Ja myös se, että suomalaisten rukavalion ja hinnan määräävät kesko ja S-ryhmä.

Vasureiden liiketoimethan menivät kaikki konkkaan.

elanto...... kirjoitti:

Punikeille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että ihmisten pitää syödä suunnilleen joka päivä. Ja myös se, että suomalaisten rukavalion ja hinnan määräävät kesko ja S-ryhmä.

Vasureiden liiketoimethan menivät kaikki konkkaan.

Lue lisää

Sitähän tässä on pitkään ihmetelty miksi agraarisosialistinen talikko-komukka tunkee perheen ruokapöytään ? Suomalainen perhe ei saa ruokarauhaa kun MTK nostaa hintaa, kuppaa perhettä, alentaa heidän ansioitaan, tuhoaa luontoa ja muutenkin vaikeutta säälistä elämää.

elanto...... kirjoitti:

Punikeille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että ihmisten pitää syödä suunnilleen joka päivä. Ja myös se, että suomalaisten rukavalion ja hinnan määräävät kesko ja S-ryhmä.

Vasureiden liiketoimethan menivät kaikki konkkaan.

Lue lisää

Paljonko ruoan hinta nousisi jos lopetettaisiin kaikki maataloustuet ?

Omavaraisuus ruoan tuotannossa on myytti, jolla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

richarddokins kirjoitti:

Paljonko ruoan hinta nousisi jos lopetettaisiin kaikki maataloustuet ?

Omavaraisuus ruoan tuotannossa on myytti, jolla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Lipposen sinipunahallituksella oli kahdeksan vuotta aikaa lopettaa maatalous tuet. Miksiköhän sitä ei silloin tehty?

elanto...... kirjoitti:

Punikeille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että ihmisten pitää syödä suunnilleen joka päivä. Ja myös se, että suomalaisten rukavalion ja hinnan määräävät kesko ja S-ryhmä.

Vasureiden liiketoimethan menivät kaikki konkkaan.

Lue lisää

Demarien markkinatalous oli sitä, että STS pankkiin säästäneiden mummojen rahoilla paikattiin Sunkvistin percettä!

richarddokins kirjoitti:

Paljonko ruoan hinta nousisi jos lopetettaisiin kaikki maataloustuet ?

Omavaraisuus ruoan tuotannossa on myytti, jolla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Mitä luulisit venäläisten tai kiinalaisten syöttävän sinulle? Ja millä hinnalla?

Jaahas, taas on tullut kirjoitettua vastoin parempaa tietoa. Mielipidepankin kirjoituksessa oli aivan oikein käsitetty, kulttuuri, arvot ja politiikka. Politiikka perustuu aina arvoihin ja usein sen pohjalla on kulttuurilliset arvot, täysin postmoderninkulttuurin pohjautuvalla politiikanteolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Kun keskustellaan yhteiskunnallisilla käsitteillä, silloin niiden määrittely on ensi arvoisen tärkeä, muuten kirjoituksesta tulee lähinnä vain huulenheiton omaista höpinää, kuten viestistäsi on nähtävissä. Liberalismi on1700-luvun valistusaatteista lähtöisin oleva poliittinen ja historiallinen aatejärjestelmä. Liberalismi on aatesuunta joka kannattaa, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista liikkumavaraa. Liberalistisia suuntia on nykyisin varsin paljon, mutta nämä oikeudet ja niiden puolustaminen ovat tärkeitä, ellei näitä arvo tunnusta, silloin ei ole liberaalisti.

Keskustalaisten väittäminen liberaaleja arvoja puolustavaksi on aika kaukana totuudesta, varsinkin jos puolueen käytännön politiikkaa tarkastelee. Tasa-arvoisuus on liberaaliarvo, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että valtion tuin pyritään yllä pitämään rakenteita, jotka ovat markkinataloudelle vieraita. Rakennerahastojen tarkoituksena on lisätä yrittäjyyttä ja luoda markkinatalousehtoisia toimintoja alueille, joissa niitä ei vielä ole. Pyrkimyksenä ei ole Keskustan tapainen vanhojen rakenteiden sementointi. Tarkoitus ei siis ole tuottaa palveluja syrjäseutujen asukkaille, vaan antaa heille mahdollisuuksia tulla toimeen omillaan, jos markkinaehtoisesti onnistutaan tuotantoa luomaan.

Keskustan pyrkimys Suomessa on ollut jatkuva maataloustukien lisäys, tämä toiminta on nostanut maatalousmaan hinnat niin korkealle, ettei tämä yritystoiminta ole avoin vapaalle kilpailulle, puolue on kaavoituspolitiikallaan aiheuttanut kauppojen keskittymisen -vastoin markkinatalouden perussääntöjä, puolue on varsin vahvasti tukenut metsätaloutta, joka on jo rakenteensa vuoksi vailla kansallista kilpailua jne... Voisi sanoa, että Keskustapuolue on varsin konservatiivinen ja arvomaailmaltaan kapitalismia tukeva. Mikäli aatehistoriaan on lainkaan tutustunut, silloin ymmärtää kommunismin olevan Keskustapuolueen poliittistaekulttuuria lähempänä kuin liberalismin.

niinpa.niin kirjoitti:

Jaahas, taas on tullut kirjoitettua vastoin parempaa tietoa. Mielipidepankin kirjoituksessa oli aivan oikein käsitetty, kulttuuri, arvot ja politiikka. Politiikka perustuu aina arvoihin ja usein sen pohjalla on kulttuurilliset arvot, täysin postmoderninkulttuurin pohjautuvalla politiikanteolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Kun keskustellaan yhteiskunnallisilla käsitteillä, silloin niiden määrittely on ensi arvoisen tärkeä, muuten kirjoituksesta tulee lähinnä vain huulenheiton omaista höpinää, kuten viestistäsi on nähtävissä. Liberalismi on1700-luvun valistusaatteista lähtöisin oleva poliittinen ja historiallinen aatejärjestelmä. Liberalismi on aatesuunta joka kannattaa, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista liikkumavaraa. Liberalistisia suuntia on nykyisin varsin paljon, mutta nämä oikeudet ja niiden puolustaminen ovat tärkeitä, ellei näitä arvo tunnusta, silloin ei ole liberaalisti.

Keskustalaisten väittäminen liberaaleja arvoja puolustavaksi on aika kaukana totuudesta, varsinkin jos puolueen käytännön politiikkaa tarkastelee. Tasa-arvoisuus on liberaaliarvo, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että valtion tuin pyritään yllä pitämään rakenteita, jotka ovat markkinataloudelle vieraita. Rakennerahastojen tarkoituksena on lisätä yrittäjyyttä ja luoda markkinatalousehtoisia toimintoja alueille, joissa niitä ei vielä ole. Pyrkimyksenä ei ole Keskustan tapainen vanhojen rakenteiden sementointi. Tarkoitus ei siis ole tuottaa palveluja syrjäseutujen asukkaille, vaan antaa heille mahdollisuuksia tulla toimeen omillaan, jos markkinaehtoisesti onnistutaan tuotantoa luomaan.

Keskustan pyrkimys Suomessa on ollut jatkuva maataloustukien lisäys, tämä toiminta on nostanut maatalousmaan hinnat niin korkealle, ettei tämä yritystoiminta ole avoin vapaalle kilpailulle, puolue on kaavoituspolitiikallaan aiheuttanut kauppojen keskittymisen -vastoin markkinatalouden perussääntöjä, puolue on varsin vahvasti tukenut metsätaloutta, joka on jo rakenteensa vuoksi vailla kansallista kilpailua jne... Voisi sanoa, että Keskustapuolue on varsin konservatiivinen ja arvomaailmaltaan kapitalismia tukeva. Mikäli aatehistoriaan on lainkaan tutustunut, silloin ymmärtää kommunismin olevan Keskustapuolueen poliittistaekulttuuria lähempänä kuin liberalismin.

Lue lisää

Jälleen on maksulliset palstapaskuridemarit oikein joukolla ryömineet koloistaan.
Näytää vähän siltä, että nuo toverit kirjoittavat samasta kommuunista, istuen nenät vastakkain.
Muistakaapa toverit se seikka, että maataloustuet ovat demareiden aikaansaannosta.
Olen sanonut jo sen sata eri kertaa, että eu-on johdattamasa meitäkin takaisin 1700-luvulle. Mutta siihen ei kyllä nuo luettelemasi aatteet kuulu, vaan pelkkä orjuus ja kurjuus, jopa "ollinkin kurjuus"

Keskustalaisuus se on tulossa hyvä toveri. Demarit ovat samaa ryhmää kokkareiden kanssa. Ne ovat kuin kaksi kauppiasveljestä, jotka muka ovat riidoissa keskenään, ja vuoron perään toinen tekee tarjouksen, jolloin asiakkaat ryntäävät hänen puotiinsa, ja taas viikon päästä toinen tekee muka huipputarjouksen, joka on parempi kuin tuon toisen veljen, ja taas asiakkat ryntäävät sinne.
Kuitenkin nuo tavarat ovat noiden veljesten yhteisestä varastosta, ja he jakavat aina illan tullen saadut rahat keskenään, ja nauravat asiakkaiden tyhmyydelle.
Noinhan ne pelaa ja kusettaa kansaammekin. Demutoverit, ja kokkariveljet.
Toki he sitten säilövät nuo rahat RKP:n pankkiirientaakse ja ulkomaille omille viiteryhmilleen, josta sitten ottavat ne käyttöönsä. Yhteiskunnan pahin syöpä on kaksinaamainen "demariyhteisö".
Tänään tuli taas hyvä esimerkki demujen Ilmarisesta, kuinka se ulkoistaa seuraavaksi lentäjämme.
Koko demarikööri on yhtä rosvosakkia, joka on ensin nusassut työläisten rahat, ja siten se jättää heidät oman onnensa nojaan kaikenmaailman mafioosojensa orjiksi.

Aina kun kääntää pankin jutut päälaelleen on totuus siinä, kuten olemme demuista huomannet mm. vaalilupausten kohdalla.

Tällä kertaa vastaamisen vaiva jäi varsin vähälle, koska nimimerkki "Niinpä niin" on kirjoittanut niin erinmomaisesti asiasta, ettei minulle ole oikeastaan siihen mitään lisäämistä eikä muuttamista. Kiitos siis hänelle kerrassaan loistavasta pohdiskelusta.

Perusaisa on tosiaan se, ettei yksin tasa-arvon levittämispyrkimys tuo niitä hyviä asioita, joiden uskot sen tuovan, jos rakenne on virheellinen. Reaalisosialistiset järjestelmät pyrkiväy nekin julistuksen tasolla tasa-arvoon, mutta kaatuivat onnettomiin rakenteisiin. Markkinatalous kykeni tuottamaan paljon enemmän halvemmilla kustannuksilla ja jakamaan sitä hyvää kokonaisuudessaan tasapuolisemmin kaikille kuin reaalisosialismi, joka jakoi tasapuolisesti lähinnä köyhyyttä. Tästä samasta on pienemmässä mitassa kyse myös kepulaisuudessa. Suomi ei vaan yksinkertaisesti elä mistään Kainuusta ja sen korpielinkeinoista. Sen vuoksi rakennetta on muutettava tinkimättä silti yhdenvertaisuustavoitteesta.

Suomi olisi jäänyt kokonaan teollistumatta, jos olisi pidetty kiinni kepulaisesta tasa-arvon levittämismallista.

niinpa.niin kirjoitti:

Jaahas, taas on tullut kirjoitettua vastoin parempaa tietoa. Mielipidepankin kirjoituksessa oli aivan oikein käsitetty, kulttuuri, arvot ja politiikka. Politiikka perustuu aina arvoihin ja usein sen pohjalla on kulttuurilliset arvot, täysin postmoderninkulttuurin pohjautuvalla politiikanteolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Kun keskustellaan yhteiskunnallisilla käsitteillä, silloin niiden määrittely on ensi arvoisen tärkeä, muuten kirjoituksesta tulee lähinnä vain huulenheiton omaista höpinää, kuten viestistäsi on nähtävissä. Liberalismi on1700-luvun valistusaatteista lähtöisin oleva poliittinen ja historiallinen aatejärjestelmä. Liberalismi on aatesuunta joka kannattaa, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista liikkumavaraa. Liberalistisia suuntia on nykyisin varsin paljon, mutta nämä oikeudet ja niiden puolustaminen ovat tärkeitä, ellei näitä arvo tunnusta, silloin ei ole liberaalisti.

Keskustalaisten väittäminen liberaaleja arvoja puolustavaksi on aika kaukana totuudesta, varsinkin jos puolueen käytännön politiikkaa tarkastelee. Tasa-arvoisuus on liberaaliarvo, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että valtion tuin pyritään yllä pitämään rakenteita, jotka ovat markkinataloudelle vieraita. Rakennerahastojen tarkoituksena on lisätä yrittäjyyttä ja luoda markkinatalousehtoisia toimintoja alueille, joissa niitä ei vielä ole. Pyrkimyksenä ei ole Keskustan tapainen vanhojen rakenteiden sementointi. Tarkoitus ei siis ole tuottaa palveluja syrjäseutujen asukkaille, vaan antaa heille mahdollisuuksia tulla toimeen omillaan, jos markkinaehtoisesti onnistutaan tuotantoa luomaan.

Keskustan pyrkimys Suomessa on ollut jatkuva maataloustukien lisäys, tämä toiminta on nostanut maatalousmaan hinnat niin korkealle, ettei tämä yritystoiminta ole avoin vapaalle kilpailulle, puolue on kaavoituspolitiikallaan aiheuttanut kauppojen keskittymisen -vastoin markkinatalouden perussääntöjä, puolue on varsin vahvasti tukenut metsätaloutta, joka on jo rakenteensa vuoksi vailla kansallista kilpailua jne... Voisi sanoa, että Keskustapuolue on varsin konservatiivinen ja arvomaailmaltaan kapitalismia tukeva. Mikäli aatehistoriaan on lainkaan tutustunut, silloin ymmärtää kommunismin olevan Keskustapuolueen poliittistaekulttuuria lähempänä kuin liberalismin.

Lue lisää

Nuo 1700-luvun tavoitteet ovat kylläkin käytännössä kaikki toteutuneet eurooppalaisissa demokratioissa, vaikka esimerkiksi vasemmistopuolueet pyrkivätkin jarruttamaan yhteiskunnallisten palvelujen yksityistämistä ja Helsingissä muun muassa paikallisliikenne on käsittääkseni yhä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Rakennerahastoista sinulla on varsin yksipuolinen käsitys. Kyllä ne myöntävät varoja myös julkisten palvelujen järjestämiseen kohteissa, joista yksityinen pääoma ei ole kiinnostunut. Esimerkiksi tällä palstalla keskusteltuun kuituverkkojen rakentamiseen syrjäseuduille sekä tutkimustoimintaan ja alueiden vetovoimaedellytysten parantamiseen.

Keskustan pyrkimyksenä ei ole ollut aikoihin maataloustukien lisääminen, vaan nykyisessä tilanteessa niiden ennalla pitäminen. Kaavoituspolitiikka ei juuri keskustaa koske, koska alueilla, joissa puolue on määräävässä asemassa, ei ole kaavoituskiistoja. Sitä paitsi, jos viittaat muutaman vuoden takaiseen Ideapark-kiistaan, silloinhan keskustaa arvosteltiin nimenomaan siitä, että puolue on hajottamassa kaupan rakennetta Uudellamaalla, ei keskittämässä. Jan Vapaavuoren mielestä kaikki maakunnan kaupat olisi keskitettävä Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Metsätalousväitettäsi en ymmärrä.

Jos tutustut nykyajan liberalismi-käsitteeseen, huomaat että nimenomaan liberalismi samaistetaan kapitalismia tukevaksi aatteeksi. Liberaalit eivät halua taloudessa asettaa mitään rajoja vahvojen oikeuksille. Keskusta on aina tukenut pienyrittäjyyttä, joka on vastakkainen arvo kapitalismille. Siinä mielessä keskusta ei ole liberaali puolue minunkaan mielestäni.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tällä kertaa vastaamisen vaiva jäi varsin vähälle, koska nimimerkki "Niinpä niin" on kirjoittanut niin erinmomaisesti asiasta, ettei minulle ole oikeastaan siihen mitään lisäämistä eikä muuttamista. Kiitos siis hänelle kerrassaan loistavasta pohdiskelusta.

Perusaisa on tosiaan se, ettei yksin tasa-arvon levittämispyrkimys tuo niitä hyviä asioita, joiden uskot sen tuovan, jos rakenne on virheellinen. Reaalisosialistiset järjestelmät pyrkiväy nekin julistuksen tasolla tasa-arvoon, mutta kaatuivat onnettomiin rakenteisiin. Markkinatalous kykeni tuottamaan paljon enemmän halvemmilla kustannuksilla ja jakamaan sitä hyvää kokonaisuudessaan tasapuolisemmin kaikille kuin reaalisosialismi, joka jakoi tasapuolisesti lähinnä köyhyyttä. Tästä samasta on pienemmässä mitassa kyse myös kepulaisuudessa. Suomi ei vaan yksinkertaisesti elä mistään Kainuusta ja sen korpielinkeinoista. Sen vuoksi rakennetta on muutettava tinkimättä silti yhdenvertaisuustavoitteesta.

Suomi olisi jäänyt kokonaan teollistumatta, jos olisi pidetty kiinni kepulaisesta tasa-arvon levittämismallista.

Lue lisää

Mikähän se sinun kuvittelemasi kepulainen tasa-arvon levittämismalli on?

Käytännön kepulaisen tasa-arvon levittämismallin jäljiltä meillä on sellaisia teollisuuslaitoksia kuin Outokummun Tornion terästehdas, Rautaruukin Raahen tehtaat jne. Nehän syntuivät Kekkosen myötävaikutuksella alueille, joilla ei aiempaa teollista perinnettä ollut. Pyrittiin saamaan työtä alueille joita koetteli maatalouden rakennemuutoksen (koneellistumisen) aikaansaama työttömyys.

Eikä Kainuun korpielinkeinoissa ole mitään aliarvioitavaa. Aikanaan tervan poltto levitti vaurautta Kainuusta läpi koko pohjoisen pohjanmaan, samaa tekee nyt alueen kaivannaisteollisuus, korvesta ne mineraalitkin on kaivettava. Eikä metsäteollisuuskaan ole vielä tästä maasta hävinnyt vaan tuo aikamoisen siivun vientituloistamme. Korvessa se kasvaa puuraaka-ainekin.

Helsinkiläisen on helppo sortua harhaan, että toinen toistensa paitoja pesemällä syntyy vaurautta. Todellinen uusi vauraus, aitoa lisäarvoa (=vientituloja tuovaa) tuottava syntyy siellä missä on teollisuutta. Vientiteollisuutta. Sitä ei ole Helsingissä kuin nimeksi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Nuo 1700-luvun tavoitteet ovat kylläkin käytännössä kaikki toteutuneet eurooppalaisissa demokratioissa, vaikka esimerkiksi vasemmistopuolueet pyrkivätkin jarruttamaan yhteiskunnallisten palvelujen yksityistämistä ja Helsingissä muun muassa paikallisliikenne on käsittääkseni yhä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Rakennerahastoista sinulla on varsin yksipuolinen käsitys. Kyllä ne myöntävät varoja myös julkisten palvelujen järjestämiseen kohteissa, joista yksityinen pääoma ei ole kiinnostunut. Esimerkiksi tällä palstalla keskusteltuun kuituverkkojen rakentamiseen syrjäseuduille sekä tutkimustoimintaan ja alueiden vetovoimaedellytysten parantamiseen.

Keskustan pyrkimyksenä ei ole ollut aikoihin maataloustukien lisääminen, vaan nykyisessä tilanteessa niiden ennalla pitäminen. Kaavoituspolitiikka ei juuri keskustaa koske, koska alueilla, joissa puolue on määräävässä asemassa, ei ole kaavoituskiistoja. Sitä paitsi, jos viittaat muutaman vuoden takaiseen Ideapark-kiistaan, silloinhan keskustaa arvosteltiin nimenomaan siitä, että puolue on hajottamassa kaupan rakennetta Uudellamaalla, ei keskittämässä. Jan Vapaavuoren mielestä kaikki maakunnan kaupat olisi keskitettävä Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Metsätalousväitettäsi en ymmärrä.

Jos tutustut nykyajan liberalismi-käsitteeseen, huomaat että nimenomaan liberalismi samaistetaan kapitalismia tukevaksi aatteeksi. Liberaalit eivät halua taloudessa asettaa mitään rajoja vahvojen oikeuksille. Keskusta on aina tukenut pienyrittäjyyttä, joka on vastakkainen arvo kapitalismille. Siinä mielessä keskusta ei ole liberaali puolue minunkaan mielestäni.

Lue lisää

Rakennerahastojen tarkoitus on tukea yritystoimintaa, sen vuoksi ne on perustettu. Mikäli julkista palvelua ei ole, silloin yritystoiminta ei onnistu, ei ainakaan järkevillä volyymeillä. Toki rakennerahastojen avulla tuotetuista palveluista hyötyvät myös asukkaat, se ei ole kuitenkaan niiden päätarkoitus.

Keskustapuolueen tarkoituksena on ollut ja on, maataloustukien lisääminen. Puolue ehdottaa varsin mittavasti erilaisten tukimuotojen kehittämistä, muistammehan surullisen kuuluisan: Tuki että eläimiä hoidetaan säällisesti.

Kaavoitus ei ole Keskustan alueilla ongelma, koska puolueella voidaan katsoa olevan monopolin. Tuloksena on syövän lailla leviävät ABC-huoltamot ja keskittyneet kauppapalvelut -Kesko ja Sok. Ideapark-kiistan lähtökohta oli idealistinen, ei pidä luoda palveluja sinne, jossa keskittymä tappaa lähikauppapalvelut ja joissa ei ole luontaisesti asiakaspohjaa. Metsäteollisuus on ollut valtiovallan suojeluksessa jo Kekkosen ajoista lähtien ja koska metsäpolitiikka on vahvasti Keskustapuolueen (MTK) hallinnassa, Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla tuhottiin, koska raakalaineidenhinta, vailla vapaata kilpailua, nousi liian korkealle. Valtion tukien avulla, saadaan muutenkin markkinoilta kilpailu poistetuksi.

Helsingin liikennelaitos on olemassa, mutta linjat kilpailutetaan.

Liberalismi mielletään kapitalismia tukevaksi aatteeksi, mutta silloin ei oikein tätä käsitettä ymmärretä. Liberalismi perustuu vapaaseen kilpailuun, joka on kapitalismille vielä vieraampaa kuin kommunismi. Keskusta tuki pienyrittäjyydelle ei ole ollut koskaan kovinkaan suurta, puolue on toiminut varsin vahvasti pienyrittäjyyttä vastaan. Suomen lainsäädäntö on täynnä ongelmallisia kohtia, joihin yrittäjä törmää. Suomessa pitkään jatkuneen keskustalisen politiikan vuoksi, ei juuri kasvuyrityksiä synny. Valtion tuet eivät ole suunnattu järkevästi ja innovaatiosuutta ei osata tukea. Suomalaiset patentit kannattaa myydä ulkomaisille yrittäjille. Pienyrittäjyyttä ei tarvitse varsinaisesti tukea jos se muuten mahdollistetaan, näinhän ei täällä tapahdu.

niinpa.niin kirjoitti:

Jaahas, taas on tullut kirjoitettua vastoin parempaa tietoa. Mielipidepankin kirjoituksessa oli aivan oikein käsitetty, kulttuuri, arvot ja politiikka. Politiikka perustuu aina arvoihin ja usein sen pohjalla on kulttuurilliset arvot, täysin postmoderninkulttuurin pohjautuvalla politiikanteolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Kun keskustellaan yhteiskunnallisilla käsitteillä, silloin niiden määrittely on ensi arvoisen tärkeä, muuten kirjoituksesta tulee lähinnä vain huulenheiton omaista höpinää, kuten viestistäsi on nähtävissä. Liberalismi on1700-luvun valistusaatteista lähtöisin oleva poliittinen ja historiallinen aatejärjestelmä. Liberalismi on aatesuunta joka kannattaa, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista liikkumavaraa. Liberalistisia suuntia on nykyisin varsin paljon, mutta nämä oikeudet ja niiden puolustaminen ovat tärkeitä, ellei näitä arvo tunnusta, silloin ei ole liberaalisti.

Keskustalaisten väittäminen liberaaleja arvoja puolustavaksi on aika kaukana totuudesta, varsinkin jos puolueen käytännön politiikkaa tarkastelee. Tasa-arvoisuus on liberaaliarvo, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että valtion tuin pyritään yllä pitämään rakenteita, jotka ovat markkinataloudelle vieraita. Rakennerahastojen tarkoituksena on lisätä yrittäjyyttä ja luoda markkinatalousehtoisia toimintoja alueille, joissa niitä ei vielä ole. Pyrkimyksenä ei ole Keskustan tapainen vanhojen rakenteiden sementointi. Tarkoitus ei siis ole tuottaa palveluja syrjäseutujen asukkaille, vaan antaa heille mahdollisuuksia tulla toimeen omillaan, jos markkinaehtoisesti onnistutaan tuotantoa luomaan.

Keskustan pyrkimys Suomessa on ollut jatkuva maataloustukien lisäys, tämä toiminta on nostanut maatalousmaan hinnat niin korkealle, ettei tämä yritystoiminta ole avoin vapaalle kilpailulle, puolue on kaavoituspolitiikallaan aiheuttanut kauppojen keskittymisen -vastoin markkinatalouden perussääntöjä, puolue on varsin vahvasti tukenut metsätaloutta, joka on jo rakenteensa vuoksi vailla kansallista kilpailua jne... Voisi sanoa, että Keskustapuolue on varsin konservatiivinen ja arvomaailmaltaan kapitalismia tukeva. Mikäli aatehistoriaan on lainkaan tutustunut, silloin ymmärtää kommunismin olevan Keskustapuolueen poliittistaekulttuuria lähempänä kuin liberalismin.

Lue lisää

Aatehistorian, siis aatteen historian valossa keskustalaisuudella ja kommunismilla on yhtäläisyyksiä. Kommunismin/sosialismin käytännön sovelluksilla ja keskustalaisuudella ei sitten olekkaan.

Punainen aate syntyi kun köyhät (maaseudun kaikki asukkaat, kaupunkien työläiset) kokivat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi valtakuntien keskuksissa vaikuttavan taloudellisen, poliittisen ja hallinnolisen eliitin toimesta. Kun valta ja omaisuudet keskittyivät näihin valtakuntien keskuksiin harvojen käsiin eivätkä jakautuneet tasa-arvoisesti kaikille, aate sai tuulta siipiensä alle. Haluttiin tasa-arvoisempaa kohtelua, vaurauden jakamista tasaisesti kaikille, riippumatta siitä missä asemassa on tai missä asuu. Aatteen mukaan kaikilla tuli olla tasavertaiset oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, työntekoon ja vaurauden tuli jakautua kaikille.

Keskusta-aatteessa on paljon samaa. Tasavertaisuuden vaatimus. Oikeutus kaikille koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin. Jne. Kaikkialla valtakunnassa.

Yksi merkittävä ero toki on. Suhtautuminen omistukseen. Keskustalaisuus pohjaa vahvaan oikeuteen itsenäisestä yksityisomistuksesta. Mutta ei Keskustassa yhteisomistustakaan kammota silloin kun se perustuu vapaaehtoisuuteen, siitä osoituksena Pellervolainen osuustoiminta. Joka muuten on selvinnyt läpi itsenäisyytemme toisin kuin sosialistien osuustoiminta. Sosialimi taas lähtee pakkokollektivisoinnista. Vielä niin myöhään kuin 1975 SDP vaati merkittävimpien teollisuuslaitostemme, pankkien jne ottamista valtion haltuun, sosialisointia.

Luettelit liberalismin kannattamia aisioita, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia.

Voinet kertoa mitä noista Keskusta ei kannata.

Sosialimihan rajoittaa jo aatteena ja eritoten todellisena toteutumana yhdistymisvapautta (edes itsenäistä ammattiyhdistystä ei sallita), elinkeinovapautta, sananvapautta, liikkumisen vapautta, uskonnonvapautta ja yksityisen omistuksen vapautta. Silti sosialimia pidetään liberaalina aatteena. Näin sitä käsitteillä hämätään. Ja sinä olet näemmä niitä helposti hämättäviä

niinpa.niin kirjoitti:

Rakennerahastojen tarkoitus on tukea yritystoimintaa, sen vuoksi ne on perustettu. Mikäli julkista palvelua ei ole, silloin yritystoiminta ei onnistu, ei ainakaan järkevillä volyymeillä. Toki rakennerahastojen avulla tuotetuista palveluista hyötyvät myös asukkaat, se ei ole kuitenkaan niiden päätarkoitus.

Keskustapuolueen tarkoituksena on ollut ja on, maataloustukien lisääminen. Puolue ehdottaa varsin mittavasti erilaisten tukimuotojen kehittämistä, muistammehan surullisen kuuluisan: Tuki että eläimiä hoidetaan säällisesti.

Kaavoitus ei ole Keskustan alueilla ongelma, koska puolueella voidaan katsoa olevan monopolin. Tuloksena on syövän lailla leviävät ABC-huoltamot ja keskittyneet kauppapalvelut -Kesko ja Sok. Ideapark-kiistan lähtökohta oli idealistinen, ei pidä luoda palveluja sinne, jossa keskittymä tappaa lähikauppapalvelut ja joissa ei ole luontaisesti asiakaspohjaa. Metsäteollisuus on ollut valtiovallan suojeluksessa jo Kekkosen ajoista lähtien ja koska metsäpolitiikka on vahvasti Keskustapuolueen (MTK) hallinnassa, Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla tuhottiin, koska raakalaineidenhinta, vailla vapaata kilpailua, nousi liian korkealle. Valtion tukien avulla, saadaan muutenkin markkinoilta kilpailu poistetuksi.

Helsingin liikennelaitos on olemassa, mutta linjat kilpailutetaan.

Liberalismi mielletään kapitalismia tukevaksi aatteeksi, mutta silloin ei oikein tätä käsitettä ymmärretä. Liberalismi perustuu vapaaseen kilpailuun, joka on kapitalismille vielä vieraampaa kuin kommunismi. Keskusta tuki pienyrittäjyydelle ei ole ollut koskaan kovinkaan suurta, puolue on toiminut varsin vahvasti pienyrittäjyyttä vastaan. Suomen lainsäädäntö on täynnä ongelmallisia kohtia, joihin yrittäjä törmää. Suomessa pitkään jatkuneen keskustalisen politiikan vuoksi, ei juuri kasvuyrityksiä synny. Valtion tuet eivät ole suunnattu järkevästi ja innovaatiosuutta ei osata tukea. Suomalaiset patentit kannattaa myydä ulkomaisille yrittäjille. Pienyrittäjyyttä ei tarvitse varsinaisesti tukea jos se muuten mahdollistetaan, näinhän ei täällä tapahdu.

Lue lisää

Et ole lainkaan selvillä ainakaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Tutustu siihen vaikkapa netin kautta. EAKR on se elin, jonka kautta aluepoliittiset tuet nykyään Suomessakin jaetaan:

"EAKR on Euroopan aluekehitysrahasto, joka myöntää rahoitusta eri alueiden välisten kehityserojen sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseksi. Erityisesti se tähtää alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_aluekehitysrahasto

EAKR:n omilta sivuilta:

"Lähtökohtana on edistää taloudellista ja sosiaalista koheesiota korjaamalla keskeisintä alueellista epätasapainoa ja osallistumalla alueiden kehittämiseen ja uudistamiseen siten, että varmistetaan toimien yhteisvaikutus muiden rakennerahastojen tukitoimien kanssa."

"Aluekehitystä koskevan tehtävänsä täyttämiseksi EAKR osallistuu seuraavien toimenpiteiden rahoittamiseen:

- tuottavat investoinnit, joilla voidaan luoda tai säilyttää pysyviä työpaikkoja;
- infrastruktuuri-investoinnit, jotka myötävaikuttavat tavoite 1 -alueiden kehitykseen, rakenteelliseen sopeutumiseen ja työpaikkojen luomiseen tai säilyttämiseen. Lisäksi EAKR osallistuu kaikilla tukikelpoisilla alueilla taantuvien talous- ja teollisuusalueiden, rappeutuneiden kaupunkialueiden, maaseutualueiden ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistamiseen, elvyttämiseen, yhteyksien parantamiseen ja kunnostamiseen. Investoinneilla voidaan tukea myös liikenteen, televiestinnän ja energian alan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä tavoite 1 -alueilla;
- alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen toimenpitein, jotka tukevat paikallisia kehittämis- ja työllistämisaloitteita sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Näihin kuuluvat tuki yrityspalveluille, teknologian siirron rahoittaminen, rahoitusvälineiden kehittäminen, suora investointituki, paikallisten infrastruktuurien perustaminen ja tuki lähipalveluja tuottaville rakenteille;
- tavoitteen 1 mukaiset koulutus- ja terveydenhuoltoalan investoinnit.

Toimenpiteillä tuetaan erityisesti tuotantoympäristön kehittämistä, tutkimusta ja teknologista kehittämistä, tietoyhteiskunnan kehittämistä, ympäristön suojelua ja parantamista, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa työelämässä sekä rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä."

jne...

http://europa.eu/legislation_summaries/employment_and_social_policy/job_creation_measures/l60015_fi.htm

Että sen sortin yritystoimintaa.

niinpa.niin kirjoitti:

Rakennerahastojen tarkoitus on tukea yritystoimintaa, sen vuoksi ne on perustettu. Mikäli julkista palvelua ei ole, silloin yritystoiminta ei onnistu, ei ainakaan järkevillä volyymeillä. Toki rakennerahastojen avulla tuotetuista palveluista hyötyvät myös asukkaat, se ei ole kuitenkaan niiden päätarkoitus.

Keskustapuolueen tarkoituksena on ollut ja on, maataloustukien lisääminen. Puolue ehdottaa varsin mittavasti erilaisten tukimuotojen kehittämistä, muistammehan surullisen kuuluisan: Tuki että eläimiä hoidetaan säällisesti.

Kaavoitus ei ole Keskustan alueilla ongelma, koska puolueella voidaan katsoa olevan monopolin. Tuloksena on syövän lailla leviävät ABC-huoltamot ja keskittyneet kauppapalvelut -Kesko ja Sok. Ideapark-kiistan lähtökohta oli idealistinen, ei pidä luoda palveluja sinne, jossa keskittymä tappaa lähikauppapalvelut ja joissa ei ole luontaisesti asiakaspohjaa. Metsäteollisuus on ollut valtiovallan suojeluksessa jo Kekkosen ajoista lähtien ja koska metsäpolitiikka on vahvasti Keskustapuolueen (MTK) hallinnassa, Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla tuhottiin, koska raakalaineidenhinta, vailla vapaata kilpailua, nousi liian korkealle. Valtion tukien avulla, saadaan muutenkin markkinoilta kilpailu poistetuksi.

Helsingin liikennelaitos on olemassa, mutta linjat kilpailutetaan.

Liberalismi mielletään kapitalismia tukevaksi aatteeksi, mutta silloin ei oikein tätä käsitettä ymmärretä. Liberalismi perustuu vapaaseen kilpailuun, joka on kapitalismille vielä vieraampaa kuin kommunismi. Keskusta tuki pienyrittäjyydelle ei ole ollut koskaan kovinkaan suurta, puolue on toiminut varsin vahvasti pienyrittäjyyttä vastaan. Suomen lainsäädäntö on täynnä ongelmallisia kohtia, joihin yrittäjä törmää. Suomessa pitkään jatkuneen keskustalisen politiikan vuoksi, ei juuri kasvuyrityksiä synny. Valtion tuet eivät ole suunnattu järkevästi ja innovaatiosuutta ei osata tukea. Suomalaiset patentit kannattaa myydä ulkomaisille yrittäjille. Pienyrittäjyyttä ei tarvitse varsinaisesti tukea jos se muuten mahdollistetaan, näinhän ei täällä tapahdu.

Lue lisää

Kaavoitus ei ole keskustan ydinkannatusalueilla ongelma, koska tonteista ei juurikaan kilpailla. Päinvastoin useimmissa kunnissa pistetään kädet ristiin, kun kunnan hankkimille teollisuustonttimaille ylipäätään saadaan uusia yrityksiä. Maatahan riittää kaavoitettavaksi eli jos yrityksiä vain on tulossa, sitä ollaan valmiita hankkimaan lisää hyviltä paikoilta.

Ideaparkin osalta olet todellakin idealisti, et liberaali. Kyllä yrittäjällä pitää olla itse oikeus päättää, mihin haluaa kaupan rakentaa. Asiakkaat pääsevät sinne omalla autolla - vapaassa yhteiskunnassa poliitikkojen ei tule rajoittaa ihmisten kulkemisia. Lähikaupoista ei tässä Ideapark-casessa ollut missään vaiheessa kysymys, vaan siitä, että se olisi kilpaillut asiakkaista Helsingin, Vantaan ja Espoon kauppakeskusten kanssa.

Puhut myös ristiriitaisesti, kun samassa lauseessa ensin sanot Ideaparkin tappavan lähikaupat ja sitten sanot, ettei siellä ole asiakaspohjaa. Jos siellä ei ole asiakkaita, tietysti myös lähikaupat kuolevat. Tosiasiassa lähikaupoilla ja suurmarketeilla on täysin erilaiset asiakaspohjat. Ovat olleet erilaisia jo 1980-luvulta saakka.

Keskustan ydinkannatusalueet ovat pienyritysvaltaisia ja myös puolueen ohjelma on pienyritysystävällinen. Tässä suhteessa se on perinteisesti eronnut suuresti sosialidemokraateista, jotka ovat kaupunkilaistaustaisina suosineet suurteollisuutta. Suurteollisuuden työväki on myös kuulunut perinteisesti ay-liikkeeseen, mikä sekin on vahvistanut SDP:n suurteollisuusystävällisyyttä.

Mitähän tarkoitat kirjoitti:

Mikähän se sinun kuvittelemasi kepulainen tasa-arvon levittämismalli on?

Käytännön kepulaisen tasa-arvon levittämismallin jäljiltä meillä on sellaisia teollisuuslaitoksia kuin Outokummun Tornion terästehdas, Rautaruukin Raahen tehtaat jne. Nehän syntuivät Kekkosen myötävaikutuksella alueille, joilla ei aiempaa teollista perinnettä ollut. Pyrittiin saamaan työtä alueille joita koetteli maatalouden rakennemuutoksen (koneellistumisen) aikaansaama työttömyys.

Eikä Kainuun korpielinkeinoissa ole mitään aliarvioitavaa. Aikanaan tervan poltto levitti vaurautta Kainuusta läpi koko pohjoisen pohjanmaan, samaa tekee nyt alueen kaivannaisteollisuus, korvesta ne mineraalitkin on kaivettava. Eikä metsäteollisuuskaan ole vielä tästä maasta hävinnyt vaan tuo aikamoisen siivun vientituloistamme. Korvessa se kasvaa puuraaka-ainekin.

Helsinkiläisen on helppo sortua harhaan, että toinen toistensa paitoja pesemällä syntyy vaurautta. Todellinen uusi vauraus, aitoa lisäarvoa (=vientituloja tuovaa) tuottava syntyy siellä missä on teollisuutta. Vientiteollisuutta. Sitä ei ole Helsingissä kuin nimeksi.

Lue lisää

Kepulainen tasa-arvon levittämismalli perustuu maantieteeseen, se on alueellinen. Se lähtee siitä, että kerran asutettu maa-alue on jotenkin ikuisesti samassa tilassa pysyväksi tarkoitettu. Näin vaikka historiasta on monen maan kohdalla nähtävissä, että taloudelliset realiteetit liikuttelevat ihmisiä paikasta toiseen ilman tällaista pysyvyyden harhaa.

Unohdit mainita Kemijärven sellutehtaan ja monen muunkin paikkakunnan paperitehtaat. Siis ne lakkautetut. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamista oli vahvasti puolustamassa myös kepulainen pääministeri Matti Vanhanen. Riski siitä, että näin käy, on suuri, kun on pelattu vain yhden kortin varaan. Suuremmilla teollisuuspaikkakunnilla on elibkeinojen kirjoa, mikä ei sorruta hetkessä koko kuntaa ahdinkoon, jos talo sortuu. Hyvä esimerkki on vaikkapa sielä Raahen lähistöllä sijaitseva Vihannin kunta, jota kriisikunnaksi nyt nimitetään. Kriisiytyminen johtuu siitä, että kaivotoiminta on kunnassa aikapäiviä sitten loppunut ja mitään muuta ei ole keksitty tilalle.

Aikansa kutakin. Tervapoltto oli tärkeää vielä 1700-luvulla ja sen jälkeenkin jonkun aikaa. Mutta sen varaan ei voi enää rakentaa. Tätä ei siis kepulainen taida myöntää vieläkään. Eri alueilla on järkevä asuttaa niin paljon asukkaita kuin alueen taloudellinen kantokyky kestää, ei enempää eikä vähempää. Kainuun metät ja kaivokset ovat ihan hyvä asia, mutta eivät nekään ole vaan elättäneet alueen asujamistoa, kun sitä on vuosien varrella sieltä poistunut ja työttömyys on ollut maan korkeinta.

Ei tässä kannata asettaa Helsinkiä ja muuta Suomea vastakkain. Pääkaupunkiseudun työpaikkaomavaraisuus on joka tapauksessa maan suurinta. Vientiteollisuutta mahtuu kyllä joukkoon. Ei se, että savupiippujen määrä on vuosien mittaan vähentynyt, tarkoita suinkaan vientiteollisuuden puuttumista.

Vertailua pitää tehdä sen sijaan sillä asenteella, onko taloudellista toimintaa esim. pohjoisessa järkevä pyrkiä keskittämään vieläkin enemmän rannikolle, Ouluun, Tornioon, Raaheen jne. Ongelmat kasvavat nimittäin potenssissa kolmeen, mitä kauemmas rannikosta itäänpäin mennään. Jo hyvinkin lähellä sitä rannikkoa, mistä kertoo edellä mainittu Vihannin kunta. Näitä tällaisia joutokuntia on maassa hyvin paljon. Niissä ei ole nimeksikään taloudellista toimintaa. Vain pelkkää tukitaloutta ja kunnan töitä. Veronmaksukin on levitetty oman kunnan ulkopuolisille.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kaavoitus ei ole keskustan ydinkannatusalueilla ongelma, koska tonteista ei juurikaan kilpailla. Päinvastoin useimmissa kunnissa pistetään kädet ristiin, kun kunnan hankkimille teollisuustonttimaille ylipäätään saadaan uusia yrityksiä. Maatahan riittää kaavoitettavaksi eli jos yrityksiä vain on tulossa, sitä ollaan valmiita hankkimaan lisää hyviltä paikoilta.

Ideaparkin osalta olet todellakin idealisti, et liberaali. Kyllä yrittäjällä pitää olla itse oikeus päättää, mihin haluaa kaupan rakentaa. Asiakkaat pääsevät sinne omalla autolla - vapaassa yhteiskunnassa poliitikkojen ei tule rajoittaa ihmisten kulkemisia. Lähikaupoista ei tässä Ideapark-casessa ollut missään vaiheessa kysymys, vaan siitä, että se olisi kilpaillut asiakkaista Helsingin, Vantaan ja Espoon kauppakeskusten kanssa.

Puhut myös ristiriitaisesti, kun samassa lauseessa ensin sanot Ideaparkin tappavan lähikaupat ja sitten sanot, ettei siellä ole asiakaspohjaa. Jos siellä ei ole asiakkaita, tietysti myös lähikaupat kuolevat. Tosiasiassa lähikaupoilla ja suurmarketeilla on täysin erilaiset asiakaspohjat. Ovat olleet erilaisia jo 1980-luvulta saakka.

Keskustan ydinkannatusalueet ovat pienyritysvaltaisia ja myös puolueen ohjelma on pienyritysystävällinen. Tässä suhteessa se on perinteisesti eronnut suuresti sosialidemokraateista, jotka ovat kaupunkilaistaustaisina suosineet suurteollisuutta. Suurteollisuuden työväki on myös kuulunut perinteisesti ay-liikkeeseen, mikä sekin on vahvistanut SDP:n suurteollisuusystävällisyyttä.

Lue lisää

Ideapark ei olisi kilpaillut pääkaupunkiseudun yritysten kanssa siinä mielessä, ettei ainakaan kellekään pääkaupunkiseudulla asuvalle olisi tullut mieleen lähteä ostoksille kymmenien kilometrien päähän, kun kauppoja on ylenmäärin lähempänäkin. Vihdin Ideaparkin idea oli koota Vihdin tapaisten haja-asutusalueiden ja samanmoisten ympäristökuntia väkeä yhteen ostospaikkaan. Siinä on hieman samaa kuin Kempeellä sijaitsevassa Zeppelinissä, joka on alkuhuuman jälkeen jo selvästi hiipumassa ja osoittaa tällaisen rakentamisen järjettömyyden.

Ideaparkissa oli koko ajan kyse lähikaupoista. Ne pelkäsivät asiakaskuntansa menettämisen puolesta. Lisäksi kyse oli siitä, että autoa vailla olevat vanhukset jäisivät ilman palveluja. Edelleen kyse on ympäristöhaitoista eli siitä, että jossain korvessa sijaitsevaan kauppakeskukseen pitää ajaa suhteellisen pitkä matka autolla. Pääkaupunkiseudun kauppakeskuksista monet ovat juna- ja metoryhteyden ulottuvilla. Vapaa-Vuoren perustelut olivat paljossa ympäristöpoliittisia.

Vapaassakin yhteiskunnassa ihmisten kulkemista on oikeus rajoittaa. Sinun kannattaisi tutustua tässä suhteessa esim. Kepun entisen energia- ja ympäristöministerien puheisiin niistä perusteista, joilla viime hallituskaudella tehtiin energiapoliittisia ratkaisuja. Toinen liikkumiseen puuttuva teko oli autoverotusta koskevat ratkaisut. Niillä pyrittiin nimenomaan vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen.

Järkevän yhteiskuntasuunniittelun tulee olla aina mahdollista. Jos liikkumisesta aiheutuu tarpeettomia ympäristöhaittoja, on ihan hyvä tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät näitä haittoja. Yksi hyvä keino on rapauttaa tarpeetonta haja-asutusta vähemmäksi.

Helposti hämättävät kirjoitti:

Aatehistorian, siis aatteen historian valossa keskustalaisuudella ja kommunismilla on yhtäläisyyksiä. Kommunismin/sosialismin käytännön sovelluksilla ja keskustalaisuudella ei sitten olekkaan.

Punainen aate syntyi kun köyhät (maaseudun kaikki asukkaat, kaupunkien työläiset) kokivat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi valtakuntien keskuksissa vaikuttavan taloudellisen, poliittisen ja hallinnolisen eliitin toimesta. Kun valta ja omaisuudet keskittyivät näihin valtakuntien keskuksiin harvojen käsiin eivätkä jakautuneet tasa-arvoisesti kaikille, aate sai tuulta siipiensä alle. Haluttiin tasa-arvoisempaa kohtelua, vaurauden jakamista tasaisesti kaikille, riippumatta siitä missä asemassa on tai missä asuu. Aatteen mukaan kaikilla tuli olla tasavertaiset oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, työntekoon ja vaurauden tuli jakautua kaikille.

Keskusta-aatteessa on paljon samaa. Tasavertaisuuden vaatimus. Oikeutus kaikille koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin. Jne. Kaikkialla valtakunnassa.

Yksi merkittävä ero toki on. Suhtautuminen omistukseen. Keskustalaisuus pohjaa vahvaan oikeuteen itsenäisestä yksityisomistuksesta. Mutta ei Keskustassa yhteisomistustakaan kammota silloin kun se perustuu vapaaehtoisuuteen, siitä osoituksena Pellervolainen osuustoiminta. Joka muuten on selvinnyt läpi itsenäisyytemme toisin kuin sosialistien osuustoiminta. Sosialimi taas lähtee pakkokollektivisoinnista. Vielä niin myöhään kuin 1975 SDP vaati merkittävimpien teollisuuslaitostemme, pankkien jne ottamista valtion haltuun, sosialisointia.

Luettelit liberalismin kannattamia aisioita, vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta, yksityisomistusoikeuksia.

Voinet kertoa mitä noista Keskusta ei kannata.

Sosialimihan rajoittaa jo aatteena ja eritoten todellisena toteutumana yhdistymisvapautta (edes itsenäistä ammattiyhdistystä ei sallita), elinkeinovapautta, sananvapautta, liikkumisen vapautta, uskonnonvapautta ja yksityisen omistuksen vapautta. Silti sosialimia pidetään liberaalina aatteena. Näin sitä käsitteillä hämätään. Ja sinä olet näemmä niitä helposti hämättäviä

Lue lisää

Sosialismi on ollut jo pitkään kuollut ja kuopattu. SDP:n radikaalimman siiven vaatimuksissa on saattanut esiintyä kaipuuta sosialistiseen omistamiseen vielä 1970-luvun alussa, mutta mikään valtavirta se ei ollut silloinkaan. SDP:n sosialismi on ollut luonteeltaan koivistolais-bersteinilaista eli vähittäistä liikettä, revisionismiä ja hyvinvointivaltion rakentamista. Pankkien osittaisen sosialisoinnin meillä toteutti Ahon porvarihallitus 1990-luvun alussa. Edellinen Vanhasen-Kiviniemen hallitus puolestaan aloitti euromittaisen sosialisointihankkeen, mitä SDP siinä muodossa vastusti vaatien yksityisille suurempaa vastuuta.

Eroa suhteessa omistamiseen ei enää ole. Tilanne oli historiassa aiemmin toinen. Tehtaat olivat yksityisomistuksessa ja tehdastyöväestö koko epäoikeudenmukaisuutta. Maaseudulla oli suurkartanoita, joilla torppareita ja maattomia maataloustyöntekijöitä kituuttamassa. Epäoikeudenmukaisuudet syntyivät omistuksen jakautumisesta epätasaisesti. Yleisen vaurauden lisääntyessä ja jakopolitikan ansiosta erot vähitellen tasoittuivat eikä ollut enää tarvetta vaatia sosialismia, koska sosialismin tavoitteet saavutettiin ilman yhteisomistustakin revisionistisin keinoin. Näitä keinoja on ollut vaatimassa nimenomaan SDP. Kepu on porvaripuolueiden ohella voinut sitten myöhemmin alkaa tukea näitä vaatimuksia, mutta kyllä se vaatimuslista on demareiden kynästä lähtöisin.

Sosialismi siinä muodossa kuin se esiintyi itäblokin maissa, epäonnistui. Sen sijaan länsimaissa vallalla ollut sosiaalidemokratia on ollut aikansa menestystarina. Erityisesti Pohjoismaissa ollaan siitä hyvinkin ylpeitä, mutta myös esim. Saksa on edennyt sen tahdittamana sodan jälkeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ideapark ei olisi kilpaillut pääkaupunkiseudun yritysten kanssa siinä mielessä, ettei ainakaan kellekään pääkaupunkiseudulla asuvalle olisi tullut mieleen lähteä ostoksille kymmenien kilometrien päähän, kun kauppoja on ylenmäärin lähempänäkin. Vihdin Ideaparkin idea oli koota Vihdin tapaisten haja-asutusalueiden ja samanmoisten ympäristökuntia väkeä yhteen ostospaikkaan. Siinä on hieman samaa kuin Kempeellä sijaitsevassa Zeppelinissä, joka on alkuhuuman jälkeen jo selvästi hiipumassa ja osoittaa tällaisen rakentamisen järjettömyyden.

Ideaparkissa oli koko ajan kyse lähikaupoista. Ne pelkäsivät asiakaskuntansa menettämisen puolesta. Lisäksi kyse oli siitä, että autoa vailla olevat vanhukset jäisivät ilman palveluja. Edelleen kyse on ympäristöhaitoista eli siitä, että jossain korvessa sijaitsevaan kauppakeskukseen pitää ajaa suhteellisen pitkä matka autolla. Pääkaupunkiseudun kauppakeskuksista monet ovat juna- ja metoryhteyden ulottuvilla. Vapaa-Vuoren perustelut olivat paljossa ympäristöpoliittisia.

Vapaassakin yhteiskunnassa ihmisten kulkemista on oikeus rajoittaa. Sinun kannattaisi tutustua tässä suhteessa esim. Kepun entisen energia- ja ympäristöministerien puheisiin niistä perusteista, joilla viime hallituskaudella tehtiin energiapoliittisia ratkaisuja. Toinen liikkumiseen puuttuva teko oli autoverotusta koskevat ratkaisut. Niillä pyrittiin nimenomaan vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen.

Järkevän yhteiskuntasuunniittelun tulee olla aina mahdollista. Jos liikkumisesta aiheutuu tarpeettomia ympäristöhaittoja, on ihan hyvä tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät näitä haittoja. Yksi hyvä keino on rapauttaa tarpeetonta haja-asutusta vähemmäksi.

Lue lisää

Lähikaupoista ei todellakaan ollut kysymys, ellet sellaisiksi laske Vihdissä, Nummelassa, Lohjalla ym. lähistöllä sijaitsevia City-Marketteja ja Prismoja. Käytännössä ne kuitenkin ovat supermarketteja.

Kylä- ja korttelikaupoilla on aivan erilainen asiakasprofiili. Toki lähikauppojenkin asiakkaat joskus marketeissa poikkeavat, mutta päivittäisostoksensa tekevät pikkukaupoissa, koska niistä selviää läpi viidessä minuutissa, kun ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja. Vanhusten ohella tämä on erittäin mieluista myös töistä väsyneinä palaaville. Eriytyminen jo 1980-luvulla on tutkittu juttu, eikä lähikauppakuolemia enää juuri taloudellisista syistä tapahdukaan, vaan siksi, ettei eläköityneelle kauppiaalle löydy nuoremmasta polvesta jatkajaa.

Vapaavuori oli City-Market -yrittäjien asialla, vaikka olisikin verhonnut perusteet ympäristöpoliittisiksi. Pääkaupunkiseudun kauppiaiden katkerat terveiset hän mainitsi oikein erikseen. Mitä tulee autoverotusratkaisuihin, niissäkin Suomen hallitukset ovat käyttäneet ympäristöhaittoja vain tekosyynä. Todellinen tarkoitus on vain kerätä rahaa valtion kassaan paikkaamaan vähittäistä luopumista progressiivisesta verotuksesta. Asiaa ei uskalleta myöntää, koska kansa ei tasaveroja hyväksy.

On se kumma, kun sinä, Niinpä.niin ja Vapaavuori kannatte kovaa huolta siitä, että ihmisten PITÄÄ ajaa kauppa-asioille KORPEEN, mutta samalla olette huolestuneita siitä, että korvessa sijaitsevat liikkeet ovat niin KILPAILUKYKYISIÄ, että tappavat taajamien marketit. Sehän tarkoittaa sitä, että ihmiset ajavat ihan mielellään sinne korpeen ja että korpeen liikkeensä rakentaneet kauppiaat ovat erittäin viisaita.

Liberalismin perusperiaatteiden mukaan jokaisella kauppiaalla on oikeus ja vastuu määritellä itse, missä toimivat ja millä aseilla kilpailevat. Se oli vastareaktio merkantilismille, joka muistutti vapaavuorelaista ajattelua sikäli, että salli kaupankäynnin vain kaupungeissa.

Sallimalla kaupankäynnin myös maaseudulla ja kauppiaiden keskinäisen kilpailun ilman yhteiskunnan asettamia tekopyhiä rajoituksia keskusta edustaa liberalismin alkuperäistä talouspoliittista ajattelua hyvinkin kirkkaasti.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Et ole lainkaan selvillä ainakaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Tutustu siihen vaikkapa netin kautta. EAKR on se elin, jonka kautta aluepoliittiset tuet nykyään Suomessakin jaetaan:

"EAKR on Euroopan aluekehitysrahasto, joka myöntää rahoitusta eri alueiden välisten kehityserojen sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseksi. Erityisesti se tähtää alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_aluekehitysrahasto

EAKR:n omilta sivuilta:

"Lähtökohtana on edistää taloudellista ja sosiaalista koheesiota korjaamalla keskeisintä alueellista epätasapainoa ja osallistumalla alueiden kehittämiseen ja uudistamiseen siten, että varmistetaan toimien yhteisvaikutus muiden rakennerahastojen tukitoimien kanssa."

"Aluekehitystä koskevan tehtävänsä täyttämiseksi EAKR osallistuu seuraavien toimenpiteiden rahoittamiseen:

- tuottavat investoinnit, joilla voidaan luoda tai säilyttää pysyviä työpaikkoja;
- infrastruktuuri-investoinnit, jotka myötävaikuttavat tavoite 1 -alueiden kehitykseen, rakenteelliseen sopeutumiseen ja työpaikkojen luomiseen tai säilyttämiseen. Lisäksi EAKR osallistuu kaikilla tukikelpoisilla alueilla taantuvien talous- ja teollisuusalueiden, rappeutuneiden kaupunkialueiden, maaseutualueiden ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistamiseen, elvyttämiseen, yhteyksien parantamiseen ja kunnostamiseen. Investoinneilla voidaan tukea myös liikenteen, televiestinnän ja energian alan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä tavoite 1 -alueilla;
- alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen toimenpitein, jotka tukevat paikallisia kehittämis- ja työllistämisaloitteita sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Näihin kuuluvat tuki yrityspalveluille, teknologian siirron rahoittaminen, rahoitusvälineiden kehittäminen, suora investointituki, paikallisten infrastruktuurien perustaminen ja tuki lähipalveluja tuottaville rakenteille;
- tavoitteen 1 mukaiset koulutus- ja terveydenhuoltoalan investoinnit.

Toimenpiteillä tuetaan erityisesti tuotantoympäristön kehittämistä, tutkimusta ja teknologista kehittämistä, tietoyhteiskunnan kehittämistä, ympäristön suojelua ja parantamista, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa työelämässä sekä rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä."

jne...

http://europa.eu/legislation_summaries/employment_and_social_policy/job_creation_measures/l60015_fi.htm

Että sen sortin yritystoimintaa.

Lue lisää

Nettikeskustelujen ongelmana on se, ettei ilmeistä ja eleistä voi päätellä sitä, kuinka tosissaan toinen on. Joten hieman huumorintajuttomana otan tämän viestin siten, kuin se olisi kirjoitettu asiallisesti.

Kuten kirjoitin edellisissä viesteissäni, rakennerahastot ovat tarkoitettu liiketoiminnan tukemiseen, tämä näkyy varsin hyvin sekä linkittämistäsi osoitteissa, että myös kirjoituksestasi. On vaikea nähdä, missä minun ymmärryksessäni ongelma piilee. Toinen asia on luonnollisesti se, etteivät rakennerahastot ole sinänsä liberalismin aatesuuntaa kannattavia, Unionin politiikka ei ole liberalismin läpitunkema

niinpa.niin kirjoitti:

Nettikeskustelujen ongelmana on se, ettei ilmeistä ja eleistä voi päätellä sitä, kuinka tosissaan toinen on. Joten hieman huumorintajuttomana otan tämän viestin siten, kuin se olisi kirjoitettu asiallisesti.

Kuten kirjoitin edellisissä viesteissäni, rakennerahastot ovat tarkoitettu liiketoiminnan tukemiseen, tämä näkyy varsin hyvin sekä linkittämistäsi osoitteissa, että myös kirjoituksestasi. On vaikea nähdä, missä minun ymmärryksessäni ongelma piilee. Toinen asia on luonnollisesti se, etteivät rakennerahastot ole sinänsä liberalismin aatesuuntaa kannattavia, Unionin politiikka ei ole liberalismin läpitunkema

Lue lisää

Millä tavalla esimerkiksi seuraavat hankekokonaisuudet ovat liiketoiminnan tukemista, ainakaan suoraan?

- alueiden identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen
- alueiden saavutettavuuden ja toimivuuden vahvistaminen
- liikenneratkaisujen kehittäminen erityisesti raja-alueilla ja syrjäisillä alueilla
- yhteiskunnallisten palvelujen kehittäminen yhteisin innovaatioin
- ympäristön parantamiseen liittyvät ratkaisut
- elinolosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen
- syrjäisten alueiden potentiaalin kehittäminen
- kulttuuriperinnön tukeminen ja sen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut
- maaseudun ja kaupunkien väliset yhteydet

http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/02_eu_rr_ohjelmat/index.jsp

Työnikin puolesta rakennerahastojen kanssa tekemisissä olleena tiedän, että suuri osa hankkeista on maakunnallisia infra-, vetovoima-, terveydenhoito-, koulutus- ja kulttuurihankkeita, joihin liike-elämä ei osallistu millään tavalla. Toki etenkin noita infra- ja vetovoimahankkeita perustellaan sillä, että ne parantavat myös yritysten toimintaedellytyksiä, mutta eivät siinäkään suhteessa eroa mitenkään perinteisestä siltarumpupolitiikasta.

EU kysyy rahoituslomakkeissaan hankkeen pysyvistä työllisyysvaikutuksista, mutta kysymys on vain arviosta, eikä hankkeen välttämättä tarvitse luoda pysyviä työpaikkoja lainkaan. Oma lukunsa on ovat nuo identiteetti- ja kulttuurihankkeet, joiden päämääränä on virallisestikin vain lisätä asukkaiden viihtymistä kotiseudullaan.

Esimerkkejä liiketoimintaan kokonaan liittymättömistä EU-hankkeista löytyy satoja, mutta mainitsen niistä vain muutamia, kuten uimarantojen, venelaitureiden, liikuntapaikkojen ja lasten leikkipuistojen rakentamisen, kaupunkikuvan kohentamisen, museohankkeet ja yhdistysten toimitilojen rakentamisen. Itsestään selvää on, etteivät yritykset osallistu näihin hankkeisiin millään tavalla. Osa noista hankkeista on luonteeltaan sellaisia, että ne rahoitetaan perinteisesti kuntien budjeteista, mutta koska kunnille ei myönnetä suoraan EU-varoja, ongelman voi kiertää niin, että rahoituksen hakijaksi merkitään joku yhdistys. Helpoiten rahoituksen noista moniin saa Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta.

Pitkällä tähtäimellä liiketoimintaa toki edistävät (tai ainakin sellainen kuva annetaan) EU-hankkeista esimerkiksi valokuituyhteyksien rakentaminen maaseudulle, ammattikorkeakoulujen erilaiset tekniset ja sairaanhoidolliset kokeilut sekä paikkakuntien ja maakuntien yleisen tunnettuuden edistäminen. Yritysten itsensä ei kuitenkaan tarvitse näiden hankkeiden rahoittamiseen osallistua, vaan kysymyksessä on yhteiskunnallinen palvelu, jonka takana on tosiallisesti kunta, kuntainliitto tai maakuntaliitto, vaikka hakijaksi muodollisesti merkittäisiinkin hanketta varten perustettu valokuituyhtiö, ammattikorkeakoulun yhtiöitetty kehitysyksikkö tai kunnallinen elinkeinoyhtiö.

On toki hankkeita, joiden takana ovat jopa pääasiallisesti liikeyritykset. Tavallisia ovat erilaiset tietyn seutukunnan yritysten verkostoitumishankkeet, joihin yritysten ohella hakevat rahoitusta myös seutukunnat, kehitysyhtiöt ja koulujen kehitysyksiköt. Rahallisesti tällaiset hankkeet ovat tavallisesti suurempia kuin edellämainitut.

Mielestäni EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat luonteeltaan hyvin kepulaisia. On vaikea kuvitella, että sinipunapohjainen hallitus hyväksyisi julkista rahoitusta noista monellekaan ja vieläpä niin, että valtaosa varoista myönnetään pohjoiseen Suomeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepulainen tasa-arvon levittämismalli perustuu maantieteeseen, se on alueellinen. Se lähtee siitä, että kerran asutettu maa-alue on jotenkin ikuisesti samassa tilassa pysyväksi tarkoitettu. Näin vaikka historiasta on monen maan kohdalla nähtävissä, että taloudelliset realiteetit liikuttelevat ihmisiä paikasta toiseen ilman tällaista pysyvyyden harhaa.

Unohdit mainita Kemijärven sellutehtaan ja monen muunkin paikkakunnan paperitehtaat. Siis ne lakkautetut. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamista oli vahvasti puolustamassa myös kepulainen pääministeri Matti Vanhanen. Riski siitä, että näin käy, on suuri, kun on pelattu vain yhden kortin varaan. Suuremmilla teollisuuspaikkakunnilla on elibkeinojen kirjoa, mikä ei sorruta hetkessä koko kuntaa ahdinkoon, jos talo sortuu. Hyvä esimerkki on vaikkapa sielä Raahen lähistöllä sijaitseva Vihannin kunta, jota kriisikunnaksi nyt nimitetään. Kriisiytyminen johtuu siitä, että kaivotoiminta on kunnassa aikapäiviä sitten loppunut ja mitään muuta ei ole keksitty tilalle.

Aikansa kutakin. Tervapoltto oli tärkeää vielä 1700-luvulla ja sen jälkeenkin jonkun aikaa. Mutta sen varaan ei voi enää rakentaa. Tätä ei siis kepulainen taida myöntää vieläkään. Eri alueilla on järkevä asuttaa niin paljon asukkaita kuin alueen taloudellinen kantokyky kestää, ei enempää eikä vähempää. Kainuun metät ja kaivokset ovat ihan hyvä asia, mutta eivät nekään ole vaan elättäneet alueen asujamistoa, kun sitä on vuosien varrella sieltä poistunut ja työttömyys on ollut maan korkeinta.

Ei tässä kannata asettaa Helsinkiä ja muuta Suomea vastakkain. Pääkaupunkiseudun työpaikkaomavaraisuus on joka tapauksessa maan suurinta. Vientiteollisuutta mahtuu kyllä joukkoon. Ei se, että savupiippujen määrä on vuosien mittaan vähentynyt, tarkoita suinkaan vientiteollisuuden puuttumista.

Vertailua pitää tehdä sen sijaan sillä asenteella, onko taloudellista toimintaa esim. pohjoisessa järkevä pyrkiä keskittämään vieläkin enemmän rannikolle, Ouluun, Tornioon, Raaheen jne. Ongelmat kasvavat nimittäin potenssissa kolmeen, mitä kauemmas rannikosta itäänpäin mennään. Jo hyvinkin lähellä sitä rannikkoa, mistä kertoo edellä mainittu Vihannin kunta. Näitä tällaisia joutokuntia on maassa hyvin paljon. Niissä ei ole nimeksikään taloudellista toimintaa. Vain pelkkää tukitaloutta ja kunnan töitä. Veronmaksukin on levitetty oman kunnan ulkopuolisille.

Lue lisää

""Aikansa kutakin. Tervapoltto oli tärkeää vielä 1700-luvulla ja sen jälkeenkin jonkun aikaa. Mutta sen varaan ei voi enää rakentaa.""
------------------------

Tervanpolton jälkeen tulivat höyrysahat, sitten koskivoima, sellu ja paperi. Nokia ehti ensimmäisenä kommunikaatiobisneksen mobiiliboomiin, mutta ei pärjää enää, kun markkina on täyttynyt ja kilpailu vaatisi toisenlaista otetta.

Suomen pitäisi löytää uusi nokia, eli jokin tarve maailmalta, johon meillä on ratkaisu, niin kuin terva oli Englannin sotalaivastolle 1700 ja 1800 luvuilla. Kepoun Pekkarisen kuningasajatushan oli, että alkaisimme tuottaa "uusiutuvaa energiaa" polttamalla risuja ja turvetta. Sille nyt nauravat naurismaan aidatkin.

Fakta on, että teollisuus työllistää tulevaisuudessa aina vaan vähemmän väkeä, joten uuden kasvun ainekset olisi haettava muualta. Kiinassa on aina halvempi työvoima ja prosessiteollisuuskin menee sinne, missä sen raaka-aineet ja asiakkaat ovat.

Kepulla ei ole ollut mitään annettavaa tämän maan kehittämiseksi enää miesmuistiin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Millä tavalla esimerkiksi seuraavat hankekokonaisuudet ovat liiketoiminnan tukemista, ainakaan suoraan?

- alueiden identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen
- alueiden saavutettavuuden ja toimivuuden vahvistaminen
- liikenneratkaisujen kehittäminen erityisesti raja-alueilla ja syrjäisillä alueilla
- yhteiskunnallisten palvelujen kehittäminen yhteisin innovaatioin
- ympäristön parantamiseen liittyvät ratkaisut
- elinolosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen
- syrjäisten alueiden potentiaalin kehittäminen
- kulttuuriperinnön tukeminen ja sen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut
- maaseudun ja kaupunkien väliset yhteydet

http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/02_eu_rr_ohjelmat/index.jsp

Työnikin puolesta rakennerahastojen kanssa tekemisissä olleena tiedän, että suuri osa hankkeista on maakunnallisia infra-, vetovoima-, terveydenhoito-, koulutus- ja kulttuurihankkeita, joihin liike-elämä ei osallistu millään tavalla. Toki etenkin noita infra- ja vetovoimahankkeita perustellaan sillä, että ne parantavat myös yritysten toimintaedellytyksiä, mutta eivät siinäkään suhteessa eroa mitenkään perinteisestä siltarumpupolitiikasta.

EU kysyy rahoituslomakkeissaan hankkeen pysyvistä työllisyysvaikutuksista, mutta kysymys on vain arviosta, eikä hankkeen välttämättä tarvitse luoda pysyviä työpaikkoja lainkaan. Oma lukunsa on ovat nuo identiteetti- ja kulttuurihankkeet, joiden päämääränä on virallisestikin vain lisätä asukkaiden viihtymistä kotiseudullaan.

Esimerkkejä liiketoimintaan kokonaan liittymättömistä EU-hankkeista löytyy satoja, mutta mainitsen niistä vain muutamia, kuten uimarantojen, venelaitureiden, liikuntapaikkojen ja lasten leikkipuistojen rakentamisen, kaupunkikuvan kohentamisen, museohankkeet ja yhdistysten toimitilojen rakentamisen. Itsestään selvää on, etteivät yritykset osallistu näihin hankkeisiin millään tavalla. Osa noista hankkeista on luonteeltaan sellaisia, että ne rahoitetaan perinteisesti kuntien budjeteista, mutta koska kunnille ei myönnetä suoraan EU-varoja, ongelman voi kiertää niin, että rahoituksen hakijaksi merkitään joku yhdistys. Helpoiten rahoituksen noista moniin saa Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta.

Pitkällä tähtäimellä liiketoimintaa toki edistävät (tai ainakin sellainen kuva annetaan) EU-hankkeista esimerkiksi valokuituyhteyksien rakentaminen maaseudulle, ammattikorkeakoulujen erilaiset tekniset ja sairaanhoidolliset kokeilut sekä paikkakuntien ja maakuntien yleisen tunnettuuden edistäminen. Yritysten itsensä ei kuitenkaan tarvitse näiden hankkeiden rahoittamiseen osallistua, vaan kysymyksessä on yhteiskunnallinen palvelu, jonka takana on tosiallisesti kunta, kuntainliitto tai maakuntaliitto, vaikka hakijaksi muodollisesti merkittäisiinkin hanketta varten perustettu valokuituyhtiö, ammattikorkeakoulun yhtiöitetty kehitysyksikkö tai kunnallinen elinkeinoyhtiö.

On toki hankkeita, joiden takana ovat jopa pääasiallisesti liikeyritykset. Tavallisia ovat erilaiset tietyn seutukunnan yritysten verkostoitumishankkeet, joihin yritysten ohella hakevat rahoitusta myös seutukunnat, kehitysyhtiöt ja koulujen kehitysyksiköt. Rahallisesti tällaiset hankkeet ovat tavallisesti suurempia kuin edellämainitut.

Mielestäni EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat luonteeltaan hyvin kepulaisia. On vaikea kuvitella, että sinipunapohjainen hallitus hyväksyisi julkista rahoitusta noista monellekaan ja vieläpä niin, että valtaosa varoista myönnetään pohjoiseen Suomeen.

Lue lisää

Katselet asioita hieman nurkkakuntalaisesi, rakennerahastojen toiminta on koko Unionin laajuista. Vaikka vaikuttaisinkin vähän yksinkertaiselta, niin selvennän kuitenkin, Suomalainen julkisensektori ei ole yleiseurooppalainen toimintatapa. Siis, vaikka täällä rakennerahastoja käytetään julkishallinnolliseen infran rakentamiseen täällä, muualla samoilla rahoilla tuetaan yksityistä yritystoimintaa, vaikka rahoja käytettäisiinkin täsmälleen samanlaisiin projekteihin.

Aivan niin, tarkoituksena on yhteiskuntaa rakentamalla edistää yritystoiminnan edellytyksiä myös harvaan asutuilla seuduilla.

Samaa mieltä olen myös siitä, ettei Suomessa julkinen rahoitus riittäisi niin mittaviin aluepoliittisiin panostuksiin, mikäli ei EU:n rahoitusta olisi.

Taidamme olla jonkinlaisia kohtalontovereita. Meitä yhdistää se, että olemme ponnistaneet suhteellisen köyhistä oloista yhteiskunnan tuella ja omin ponnistuksin varsin hyvään ja vauraseen elämään. Omat vanhempani ymmärsivät muuttaa maalta kapunkiin jo 14 ja 16 vuotiaina aloittaen itsenäisen elämän. Nuorempi näistä tosin joutui ratkaisuun sodan pakottamana. Tilanne olisi ollut tukalampi, jos hekin olisivat erehtyneet jatkamaan pientilallisen elämää.

Lisäksi meitä yhdistää toki se, että olemme monessa kohdin yhtä mieltä Kepun vahingollisuudesta Suomelle. Minä ehkä näen Kepun politiikassa jotain hyvääkin ja tunnustan esim. Kekkosen ulkopoliittisen viisauden toisin kuin ehkä Kapi. Taidamme myös olla samaa mieltä siitä, että Maalaisliitto oli ihan puolue paikallaan vielä 1930-luvulla ja sitä ennen.

En voi sanoa tuntevani erityistä kaunaa kepulaista politiikkaa kohtaan. Pidän vaan sitä ihan asiaperustein maallemme vahingollisena. Toisin sanoen Suomi eläisi vieläkin paremmin ja vauraamminen, jos olisimme edes hitusen enemmän ruotsalaisia eli ottaisimme heistä mallia. Ruotsissa ei ole Kepua eikä vahvaa aluepoliittista viritystä. Siellä ymmärretään paremmin kuin meillä, että ihminen elää leivästä eikä siitä, missä sattuu asumaan maan sisällä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taidamme olla jonkinlaisia kohtalontovereita. Meitä yhdistää se, että olemme ponnistaneet suhteellisen köyhistä oloista yhteiskunnan tuella ja omin ponnistuksin varsin hyvään ja vauraseen elämään. Omat vanhempani ymmärsivät muuttaa maalta kapunkiin jo 14 ja 16 vuotiaina aloittaen itsenäisen elämän. Nuorempi näistä tosin joutui ratkaisuun sodan pakottamana. Tilanne olisi ollut tukalampi, jos hekin olisivat erehtyneet jatkamaan pientilallisen elämää.

Lisäksi meitä yhdistää toki se, että olemme monessa kohdin yhtä mieltä Kepun vahingollisuudesta Suomelle. Minä ehkä näen Kepun politiikassa jotain hyvääkin ja tunnustan esim. Kekkosen ulkopoliittisen viisauden toisin kuin ehkä Kapi. Taidamme myös olla samaa mieltä siitä, että Maalaisliitto oli ihan puolue paikallaan vielä 1930-luvulla ja sitä ennen.

En voi sanoa tuntevani erityistä kaunaa kepulaista politiikkaa kohtaan. Pidän vaan sitä ihan asiaperustein maallemme vahingollisena. Toisin sanoen Suomi eläisi vieläkin paremmin ja vauraamminen, jos olisimme edes hitusen enemmän ruotsalaisia eli ottaisimme heistä mallia. Ruotsissa ei ole Kepua eikä vahvaa aluepoliittista viritystä. Siellä ymmärretään paremmin kuin meillä, että ihminen elää leivästä eikä siitä, missä sattuu asumaan maan sisällä.

Lue lisää

Toiveesihan on jo toteutunut. Mitä ertyistä hyvää maassamme oli silloin kun kepu oli kahdeksan vuotta oppositiossa Lipposen hallitusten aikana.

Minun elämääni se ei vaikuttanut puoleen tai toiseen. Kerro ihmeessä mitä minun oli pitänyt tuntea.

Nyt on siksbäk hallitus ja kepu oppositiossa pitäisikö minun tuntea jotain onnen tunnetta. kerro minulle etten jää sitä paitsi tällä kertaa.

wickedsiege kirjoitti:

Toiveesihan on jo toteutunut. Mitä ertyistä hyvää maassamme oli silloin kun kepu oli kahdeksan vuotta oppositiossa Lipposen hallitusten aikana.

Minun elämääni se ei vaikuttanut puoleen tai toiseen. Kerro ihmeessä mitä minun oli pitänyt tuntea.

Nyt on siksbäk hallitus ja kepu oppositiossa pitäisikö minun tuntea jotain onnen tunnetta. kerro minulle etten jää sitä paitsi tällä kertaa.

Lue lisää

Lipposen hallitusten aikana Suomi nostettiin ylös syvästä lamasta. Työttömien määrä liki puolittui, mikä oli tavoitteena. Sen jälkeen kauppasuhteet ovat olleet ylijäämäisiä ja valtion talous kunnossa. Useimpien suomalaisten elämään talouden nousulla oli suuri vaikutus. Työtilaisuudet lisääntyivät, yritteliäisyys kasvoi, elintaso nousi, usko menestykseen lisääntyi. Suomi vakiinnutti paikkansa EU:ssa ja liittyi euroon, minkä seurauksena korkotaso laski ja yritysten investointimahdollisuudet kasvoivat entisestään. Talouden kohentuessa julkisen talouden tila koheni ja verotusta voitiin vähitellen keventää.

Jos ole onnistunut välttymään tältä kaikelta hyvältä, olet varmaan asunut ulkomailla, esim. Valko-Venäjällä tuon ajan.

Nykyinen hallitus on ryhtynyt tuumasta toimeen kuntarakenteen uudistamisessa. Kuntataloutta uhkaa melkoinen katastrofi jo varsin lyhyellä aikavälillä, ellei asialle tehdä jotain. Hallitus on päättänyt tehdä ja se on erinomainen asia. Jos kuntaveron nouseminen esim. kepulandia kriisikunnissa 20 %:sta 30 %:iin voidaan estä, siitä on syytä tuntea onnellisuutta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Lipposen hallitusten aikana Suomi nostettiin ylös syvästä lamasta. Työttömien määrä liki puolittui, mikä oli tavoitteena. Sen jälkeen kauppasuhteet ovat olleet ylijäämäisiä ja valtion talous kunnossa. Useimpien suomalaisten elämään talouden nousulla oli suuri vaikutus. Työtilaisuudet lisääntyivät, yritteliäisyys kasvoi, elintaso nousi, usko menestykseen lisääntyi. Suomi vakiinnutti paikkansa EU:ssa ja liittyi euroon, minkä seurauksena korkotaso laski ja yritysten investointimahdollisuudet kasvoivat entisestään. Talouden kohentuessa julkisen talouden tila koheni ja verotusta voitiin vähitellen keventää.

Jos ole onnistunut välttymään tältä kaikelta hyvältä, olet varmaan asunut ulkomailla, esim. Valko-Venäjällä tuon ajan.

Nykyinen hallitus on ryhtynyt tuumasta toimeen kuntarakenteen uudistamisessa. Kuntataloutta uhkaa melkoinen katastrofi jo varsin lyhyellä aikavälillä, ellei asialle tehdä jotain. Hallitus on päättänyt tehdä ja se on erinomainen asia. Jos kuntaveron nouseminen esim. kepulandia kriisikunnissa 20 %:sta 30 %:iin voidaan estä, siitä on syytä tuntea onnellisuutta.

Lue lisää

olen kyllä asunut koko ajan pääkaupunkiseudulla

Elintason korotus oli totta, se vain koski rikkaita. Minä kun olen tavallinen keskiluokkainen ihminen, niin en huomannut mitään eritystä elintason nousua. Palkankorutukset ovat olleet 2-3%, ei sillä paljon elvistelty.

Jossain vaiheessa kun taloyhtiössä piti tehdä remonttia niin ne olivat sikahintoja, jos yleensä sai jonkun tekijän, ilmeisesti raksamiesten palkat olivat nousseet.

Työllisyyden puolittaminen jä kauas tavoitteesta, tuon asian muistat väärin.

EU:ssa kyllä oltiin, mutta Lipposen aika kului siinä kun hän haeskeli ovea josta pääsisi EU:n ytimeen. Ovi jäi löytymättä, mutta olihan siinä se hyvä puoli, että Lipponen johdolla alkoi SDP:n alamäki.

Kuntatalous on kyllä kriisissä. kulloisetkin hallitukset, myös kepun johtamat, ovat lisänneen kunnille koko ajan lisää tehtäviä.

Tällä on se periaatteelinen vaikutus, että kunnallisvero on tasavero ja valtiolla on progressiivinen vero. Kuntataloutta ei korjata kuntia yhdistämällä, vaan valtion ja kuntien tehtävien muutoksella.

Mitä uutta ja parempaa tuo mukanaan Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja sipoon yhdistäminen yhdeksi kunnaksi?

Ehkä makrotaluodessa on ollut mainitsemiasi piirteitä, minä kuitenkin seuraan elinkustannuksia ja palkkaani. Se on minun totuuteni.

wickedsiege kirjoitti:

olen kyllä asunut koko ajan pääkaupunkiseudulla

Elintason korotus oli totta, se vain koski rikkaita. Minä kun olen tavallinen keskiluokkainen ihminen, niin en huomannut mitään eritystä elintason nousua. Palkankorutukset ovat olleet 2-3%, ei sillä paljon elvistelty.

Jossain vaiheessa kun taloyhtiössä piti tehdä remonttia niin ne olivat sikahintoja, jos yleensä sai jonkun tekijän, ilmeisesti raksamiesten palkat olivat nousseet.

Työllisyyden puolittaminen jä kauas tavoitteesta, tuon asian muistat väärin.

EU:ssa kyllä oltiin, mutta Lipposen aika kului siinä kun hän haeskeli ovea josta pääsisi EU:n ytimeen. Ovi jäi löytymättä, mutta olihan siinä se hyvä puoli, että Lipponen johdolla alkoi SDP:n alamäki.

Kuntatalous on kyllä kriisissä. kulloisetkin hallitukset, myös kepun johtamat, ovat lisänneen kunnille koko ajan lisää tehtäviä.

Tällä on se periaatteelinen vaikutus, että kunnallisvero on tasavero ja valtiolla on progressiivinen vero. Kuntataloutta ei korjata kuntia yhdistämällä, vaan valtion ja kuntien tehtävien muutoksella.

Mitä uutta ja parempaa tuo mukanaan Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja sipoon yhdistäminen yhdeksi kunnaksi?

Ehkä makrotaluodessa on ollut mainitsemiasi piirteitä, minä kuitenkin seuraan elinkustannuksia ja palkkaani. Se on minun totuuteni.

Lue lisää

Elvistelyyn olisi ollut kyllä aihetta. Palkankorotukset ovat olleet kohtuullisia, mutta tärkeämpää kuin ne ovat ostovoiman kasvaminen. Se taas johtuu alhaisesta inflaatiosta, verotuksen keventymisestä ja matalista koroista. Nämä asiat ovat paljossa sidoksissa tehtyihin euroratkaisuihin. Työttömyys väheni selvästi. Olisi voinut käydä paljon huonommin ja työttömyys olisi voinut kasvaa. Sinulla on hiukan väärä vertailupohja, koska et ilmeisesti käsitä, kuinka hankalassa tilanteessa silloin oltiin.

Työttömyyden puolittaminen ei onnistunut, mutta ei tavoitteesta niin hirveän kauas jääty. Tavoite saavutettiin sitten vähän Lipposen hallitusten jälkeen eli Vanhasen ykkösen aikana.

EU:n ydin ei jäänyt löytymättä. Siitä kertoo nimenomaan alhainen korkotaso, matala inflaatio ja valuutan vakaus. Nämä asiat muuttuivat todella radikaalisti sitä edeltäneestä ajasta. Ja se jos mikä helpotti tavallisen kansalaisen elämää.

Vai korjataan kuntaongelmat valtion ja kuntien työnjakoa muuttamalla. Kaikkea sitä kuulee, kun elää. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole ongelmakuntia. Niiden kohdalla hyödyt liittyvät ennen muuta kaavoituspolitiikkaan. Suuret ongelmat pesivät sellaisissa kunnissa, mistä huoltosuhde muuttuu eirräin huonoksi ja missä jo nyt valtionosuuksien summat ovat suuria. Todellisuudessahan sellaisissa kunnissa toisten kuntien asukkaat jo nyt huolehtivat vähintään puolella osuudella kunnan taloudesta. Mikä silloin muuttuisi, jos valtio ottaisi kantaakseen sen puolen?

Mielipidepankki kirjoitti:

Elvistelyyn olisi ollut kyllä aihetta. Palkankorotukset ovat olleet kohtuullisia, mutta tärkeämpää kuin ne ovat ostovoiman kasvaminen. Se taas johtuu alhaisesta inflaatiosta, verotuksen keventymisestä ja matalista koroista. Nämä asiat ovat paljossa sidoksissa tehtyihin euroratkaisuihin. Työttömyys väheni selvästi. Olisi voinut käydä paljon huonommin ja työttömyys olisi voinut kasvaa. Sinulla on hiukan väärä vertailupohja, koska et ilmeisesti käsitä, kuinka hankalassa tilanteessa silloin oltiin.

Työttömyyden puolittaminen ei onnistunut, mutta ei tavoitteesta niin hirveän kauas jääty. Tavoite saavutettiin sitten vähän Lipposen hallitusten jälkeen eli Vanhasen ykkösen aikana.

EU:n ydin ei jäänyt löytymättä. Siitä kertoo nimenomaan alhainen korkotaso, matala inflaatio ja valuutan vakaus. Nämä asiat muuttuivat todella radikaalisti sitä edeltäneestä ajasta. Ja se jos mikä helpotti tavallisen kansalaisen elämää.

Vai korjataan kuntaongelmat valtion ja kuntien työnjakoa muuttamalla. Kaikkea sitä kuulee, kun elää. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole ongelmakuntia. Niiden kohdalla hyödyt liittyvät ennen muuta kaavoituspolitiikkaan. Suuret ongelmat pesivät sellaisissa kunnissa, mistä huoltosuhde muuttuu eirräin huonoksi ja missä jo nyt valtionosuuksien summat ovat suuria. Todellisuudessahan sellaisissa kunnissa toisten kuntien asukkaat jo nyt huolehtivat vähintään puolella osuudella kunnan taloudesta. Mikä silloin muuttuisi, jos valtio ottaisi kantaakseen sen puolen?

Lue lisää

Mielenterveyshoidokki jaksaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Elvistelyyn olisi ollut kyllä aihetta. Palkankorotukset ovat olleet kohtuullisia, mutta tärkeämpää kuin ne ovat ostovoiman kasvaminen. Se taas johtuu alhaisesta inflaatiosta, verotuksen keventymisestä ja matalista koroista. Nämä asiat ovat paljossa sidoksissa tehtyihin euroratkaisuihin. Työttömyys väheni selvästi. Olisi voinut käydä paljon huonommin ja työttömyys olisi voinut kasvaa. Sinulla on hiukan väärä vertailupohja, koska et ilmeisesti käsitä, kuinka hankalassa tilanteessa silloin oltiin.

Työttömyyden puolittaminen ei onnistunut, mutta ei tavoitteesta niin hirveän kauas jääty. Tavoite saavutettiin sitten vähän Lipposen hallitusten jälkeen eli Vanhasen ykkösen aikana.

EU:n ydin ei jäänyt löytymättä. Siitä kertoo nimenomaan alhainen korkotaso, matala inflaatio ja valuutan vakaus. Nämä asiat muuttuivat todella radikaalisti sitä edeltäneestä ajasta. Ja se jos mikä helpotti tavallisen kansalaisen elämää.

Vai korjataan kuntaongelmat valtion ja kuntien työnjakoa muuttamalla. Kaikkea sitä kuulee, kun elää. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole ongelmakuntia. Niiden kohdalla hyödyt liittyvät ennen muuta kaavoituspolitiikkaan. Suuret ongelmat pesivät sellaisissa kunnissa, mistä huoltosuhde muuttuu eirräin huonoksi ja missä jo nyt valtionosuuksien summat ovat suuria. Todellisuudessahan sellaisissa kunnissa toisten kuntien asukkaat jo nyt huolehtivat vähintään puolella osuudella kunnan taloudesta. Mikä silloin muuttuisi, jos valtio ottaisi kantaakseen sen puolen?

Lue lisää

En käsitä miten huonossa tilanteessa oltiin, valistappa minua.

EU ytimellä tarkoitetaan ketkä tekevät päätökset. Suomi ei ollut eikä ole EU ytimessä. Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, että tuon ytimen muodostavat Saksa ja Ranska.

Terveys ja sosiaalitoimi ovat suurimmat kuntien menoerät. sillä kumpi ne maksaa on suuri periaattelinen merkitys. Kunnallisvero on tasavero ja valtionvero on progressiivinen. Joten jos ne maksettaisiin valtion kassasta varakkaammat maksaisivat suuremman osan kuin köyhemmät.

Tasavero on kokoomuksen ajama rahoitusmalli, ehkä joskus paljastuu millä lehmänkaupalla vasemmisto on siihen saatu mukaan. Luultavasti siihen on riittänyt pelkät hallituspaikat

wickedsiege kirjoitti:

En käsitä miten huonossa tilanteessa oltiin, valistappa minua.

EU ytimellä tarkoitetaan ketkä tekevät päätökset. Suomi ei ollut eikä ole EU ytimessä. Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, että tuon ytimen muodostavat Saksa ja Ranska.

Terveys ja sosiaalitoimi ovat suurimmat kuntien menoerät. sillä kumpi ne maksaa on suuri periaattelinen merkitys. Kunnallisvero on tasavero ja valtionvero on progressiivinen. Joten jos ne maksettaisiin valtion kassasta varakkaammat maksaisivat suuremman osan kuin köyhemmät.

Tasavero on kokoomuksen ajama rahoitusmalli, ehkä joskus paljastuu millä lehmänkaupalla vasemmisto on siihen saatu mukaan. Luultavasti siihen on riittänyt pelkät hallituspaikat

Lue lisää

MPP: llä taisi loppua tieto, kun ei vastaukseeni ole mitään pystynyt kirjoittamaan.

Olenkin usein huomannut, että MPP kirjoittaa jotain juoruja tms.

tälle keskustelulle voi laittaa pisteen.

Keskustalla on ollut tavalla tai toisella puheenjohtajan valintaongelma viimeaikoina, siinä olet oikeassa. Mutta mitään konservatiivista säilyttämisvimmaa siihen ei liity. Eikä varsinaista puheenjohtajaongelmaa. Kiviniemeä lukuunottamatta

Aho oli laajaa kannatusta puolueen sisällä ja sen ulkopuolellakin nauttinut johtaja, joka nuorensi ja liberalisoi puolueen ilmettä. Vaikea pääministerikausi kasvatti. Väyrysen aikana puolueen imago oli ryvettynyt jatkuvan pelinpolitiikan vuoksi, Väyryselle päämäärä on aina pyhittänyt keinot, ja niitä keinoja on todella löytynyt. Väyrysen oma imago painoi puoluettakin. Aho onnistui karistamaan Väyrysen venkoilupolitiikan puolueen julkikuvasta.

Aho luovutti kun hävisi presidentin vaalissa, mutta kerkesi kuitenkin johtaa puoluettaan kymmenen vuotta vakiinnuttaen kannatuksen yli 20% lukemiin Väyrysen ajan selvästi alemmista luvuista.

Jäätteenmäelle avautui puheenjohtajuus hieman yllättäen Ahon lähdettyä sapatin viettoon, hän edusti hieman perinteisempää Kepua, onnistui voittamaan takaisin paluuta yrittäneen Ahon, ei hallinnut asiakysymyksiä ja toheloi itsensä ulos.

Vanhanen joutui pyytämättä ja yllättäen puheenjohtajaksi, vakiinnutti kuitenkin asemansa varsin nopeasti ja oli lopulta vahva johtaja, niin Kepulle kuin Suomellekin. Lipposen ummehtuneisuuden jälkeen jälkeen jopa varsin raikas pääministeri. Vanhanen ei puheenjohtajana varsinaisesti epäonnistunut, mutta puoluesihteerin johdolla kyhätty vaalirahoitusrakennelma ja (sinällään aika viaton) Nuorisosäätiöraha kaatui hänen niskaansa ja julkisuuden paine kävi liian kovaksi. Niin Vanhaselle kuin puolueelle. Vanhanen nosti vapaaehtoisesti kädet pystyyn.

Kiviniemi joutui hankalaan paikkaan, kokemattomana pääministerinä vaikeiden ratkaisujen puolustajaksi julkisuusmyllyssä, puoluejohtajana sisäisten sotkujen siivoajaksi. Vastuullisen aseman aiheuttama liika varovaisuus näkyi vaalikampanjassa josta tuli pannukakku Soinin päästessä vastuusta vapaana ja tyhjiä sloganeita suoltaen kääntämään kansan tyytymättömyyden puolueensa kannatukseksi.

Ja sitten tuli tämä Väyrys-show.

Kiviniemi osoitti pelurin ominaisuutensa ja veti vanhoilta herroilta (Väyrynen & Pekkarinen) maton alta ilmoittamalla luopumisestaan. Hän paljasti teollaan kaikille Väyrysen omahyväisen toiminnan ja vei tältä puheenjohtajataistossa tärkeän aseen, istuvan puheenjohtajan haastamaisen. Väyryselle ei enää riitä tehtyjen virheiden jälkiviisas arvostelu, vaan on katsottava eteenpäin. Taitaapa Väyrynen joutua poistumaan puoluekokouksesta samaan tapaan kuin edelliskerralla, nyt johtoon nousee Pekkarinen.

Pekkarinen on poliittinen eläin jonka vähäinen varsi taipuu niin monelle mutkalle yhtä aikaa, ja kenelleppä oppositiopuolueen johtaminen sopisikaan paremmin. Keskusta ei muutu. Ei tarvitse. Pekkarinen pystyy olemaan yhtä aikaa liberaali ja konservatiivi, tai oikeastaan hänen ei tarvitse olla kumpaakaan, hän on kulloisessakin hetkessä tilanteen mukaan toimiva, teflonpinnoitettu peluri. Ei Keskusta Pekkarisen johdolla veret seisauttavaa menestystä saavuta, mutta ei putoa pienpuolueeksikaan. Ja voittaa takaisin sen minkä menetti Soinille

Kepu analyytikko kirjoitti:

Keskustalla on ollut tavalla tai toisella puheenjohtajan valintaongelma viimeaikoina, siinä olet oikeassa. Mutta mitään konservatiivista säilyttämisvimmaa siihen ei liity. Eikä varsinaista puheenjohtajaongelmaa. Kiviniemeä lukuunottamatta

Aho oli laajaa kannatusta puolueen sisällä ja sen ulkopuolellakin nauttinut johtaja, joka nuorensi ja liberalisoi puolueen ilmettä. Vaikea pääministerikausi kasvatti. Väyrysen aikana puolueen imago oli ryvettynyt jatkuvan pelinpolitiikan vuoksi, Väyryselle päämäärä on aina pyhittänyt keinot, ja niitä keinoja on todella löytynyt. Väyrysen oma imago painoi puoluettakin. Aho onnistui karistamaan Väyrysen venkoilupolitiikan puolueen julkikuvasta.

Aho luovutti kun hävisi presidentin vaalissa, mutta kerkesi kuitenkin johtaa puoluettaan kymmenen vuotta vakiinnuttaen kannatuksen yli 20% lukemiin Väyrysen ajan selvästi alemmista luvuista.

Jäätteenmäelle avautui puheenjohtajuus hieman yllättäen Ahon lähdettyä sapatin viettoon, hän edusti hieman perinteisempää Kepua, onnistui voittamaan takaisin paluuta yrittäneen Ahon, ei hallinnut asiakysymyksiä ja toheloi itsensä ulos.

Vanhanen joutui pyytämättä ja yllättäen puheenjohtajaksi, vakiinnutti kuitenkin asemansa varsin nopeasti ja oli lopulta vahva johtaja, niin Kepulle kuin Suomellekin. Lipposen ummehtuneisuuden jälkeen jälkeen jopa varsin raikas pääministeri. Vanhanen ei puheenjohtajana varsinaisesti epäonnistunut, mutta puoluesihteerin johdolla kyhätty vaalirahoitusrakennelma ja (sinällään aika viaton) Nuorisosäätiöraha kaatui hänen niskaansa ja julkisuuden paine kävi liian kovaksi. Niin Vanhaselle kuin puolueelle. Vanhanen nosti vapaaehtoisesti kädet pystyyn.

Kiviniemi joutui hankalaan paikkaan, kokemattomana pääministerinä vaikeiden ratkaisujen puolustajaksi julkisuusmyllyssä, puoluejohtajana sisäisten sotkujen siivoajaksi. Vastuullisen aseman aiheuttama liika varovaisuus näkyi vaalikampanjassa josta tuli pannukakku Soinin päästessä vastuusta vapaana ja tyhjiä sloganeita suoltaen kääntämään kansan tyytymättömyyden puolueensa kannatukseksi.

Ja sitten tuli tämä Väyrys-show.

Kiviniemi osoitti pelurin ominaisuutensa ja veti vanhoilta herroilta (Väyrynen & Pekkarinen) maton alta ilmoittamalla luopumisestaan. Hän paljasti teollaan kaikille Väyrysen omahyväisen toiminnan ja vei tältä puheenjohtajataistossa tärkeän aseen, istuvan puheenjohtajan haastamaisen. Väyryselle ei enää riitä tehtyjen virheiden jälkiviisas arvostelu, vaan on katsottava eteenpäin. Taitaapa Väyrynen joutua poistumaan puoluekokouksesta samaan tapaan kuin edelliskerralla, nyt johtoon nousee Pekkarinen.

Pekkarinen on poliittinen eläin jonka vähäinen varsi taipuu niin monelle mutkalle yhtä aikaa, ja kenelleppä oppositiopuolueen johtaminen sopisikaan paremmin. Keskusta ei muutu. Ei tarvitse. Pekkarinen pystyy olemaan yhtä aikaa liberaali ja konservatiivi, tai oikeastaan hänen ei tarvitse olla kumpaakaan, hän on kulloisessakin hetkessä tilanteen mukaan toimiva, teflonpinnoitettu peluri. Ei Keskusta Pekkarisen johdolla veret seisauttavaa menestystä saavuta, mutta ei putoa pienpuolueeksikaan. Ja voittaa takaisin sen minkä menetti Soinille

Lue lisää

Aika hyvä ulkoinen analyysi Pekkarisesta tuossa lopussa. Oikein mielestäni tulkitsit myös ne syyt, joihin Vanhanen ja Kiviniemi kompastuivat.