5.5. 41 sota-akatemian päättäjäisjuhlassa: "Nyt kun olemme uudistaneet armeijamme --- nyt on siirryttävä puolustuksesta hyökkäykseen. -- Puna-armeija on nykyaikainen armeija --- hyökkäysarmeija.
Olisiko perää Hitlerin väitteissä, että Barbarossa oli ehkäisyhyökkäys ja hän vain ehti ennen Stalinia?
Stalinin puhe oli tarkoitus liittää hänen koottuihin teoksiinsa. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan tapahtunut. Miksi?
Olisiko perää Hitlerin väitteissä, että Barbarossa oli ehkäisyhyökkäys ja hän vain ehti ennen Stalinia?
Stalinin puhe oli tarkoitus liittää hänen koottuihin teoksiinsa. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan tapahtunut. Miksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ks.operaatio Groza
Pääsotaneuvoston istunnossa 7.6. 41 A,A. Zdanov sanoi:" Puolan ja Suomen sodat eivät olleet puolustuksellisia. Astuimme jo hyökkäävän politiikan tielle".
Siinä niille, jotka uskovat neuvostopropagandaan.
Z. oli siis kypsä jatkamaan hyökkäävää politiikkaa. Hän oli Stalinin tärkeimpiä apulaisia.
Suomeen oli suunnitelmien mukaan päätetty hyökätä 1941, mutta loppukevään tilanne Saksan suunnalla ilmeisesti sai Stalinin vielä odottavalle kannalle, kunnes hyökkäyssuunnitelmaa toteutettiin jatkosodan alussa. Saksan suuntaan tuo venäläisten hyökkäys on kuitenkin epäselvempi tapaus. Se olisi ilmeisesti toteutunut, mikäli Saksa olisi hyökännyt Iso-Britanniaan. Muuten ei Stalinillla kantti riittänyt.
uskottiin myös suursotatapauksessa riittävän Suomenkin suuntaan. Se edellytti tietysti NL:n aloitetta.
Nythän Hitler ehti ensin ja Suomi oli pakko jättää sivusuunnaksi.
Uuden Talvisodan hyökkäyssuunitelmat olivat kyllä valmiina ja joukot varattu.
Ilmahyökkäys 25.6. 41 oli osa valmista suunnitelmaa.
Totta. Tosin talvisotaa NL:ssa haluttiin kyllä välttää. Ilmahyökkäys 25.6 oli tarkoitus olla hyökkäyksen avaus, mutta pieleen meni. Suomi ei lamautunut, kuten suunniteltiin ja Suomea varten varattuja joukkoja tulikin kiire siirtää saksalaisia vastaan. Näin NL:n hyökkäys epäonnistui 1941
on muistelmissaan kertonut, miten hän oli toukokuussa -41 vienyt Kremliin ehkäisyhyökkäyksen suunnitelmat. Timosenko ja Zukov esitteleivät sen Stalinille. Tämä kuitenkin katsoi, ettei puna-armeija ollut vielä valmis sotaan.
Operaation tarkoituksena oli tuhota Saksan sotavoimat Puolan ja Itä-Preussin alueella. Käytössä olisi ollut 152 divisioonaa Saksan 100 vastaan. Saksan joukkoja arvioitin olevan kiinni Balkanissa ja lännessä. Arvio oli oikea.
Voimakas hyökkäys olisi suunnattu myös Bukarestiin ja edellen Ploestin öljyalueille.Romanialaisita ei arveltu olevan vastusta.
hyökkäyksestä Saksaa vastaan laadittiin 18.9.1940.
Hyökkäykseen oli varattu kaikkiaan 118 divisioonaa. Lisäksi oli vahvat reservit.
Painopiste oli Lounaisrintamalla, joka hyökkäsi Varsovan eteläpuolitse 68 divisioonalla, Toinen vahva ryhmitys suunnattiin Danzigiin.
Tämäkin hyväksytty suunnitelma osoittaa, että hyökkäystä länteen suunniteltiin ja pidettiin mahdollisena, mutta tilannetta ei pidetty riittävän suotuisana.Saksa oli lyönyt lännen joukot yllättävän helposti. Se pani Stalinin miettimään.
tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että Stalin aikoi hyökätä vielä kesällä -41. Hitler ehti kuitenkin ensin.
Vastaus voisi olla Kremlin arkistossa, mutta tuskinpa ne koskaan aukeavat.
Erilaiset heikkoopäät uskovat itsekehittämäänsä hyökkäyteoriaan vaikka ainuttakaan todistetta ei ole löydetty. Sanovat vaan että todisteita kyllä on kunhan joku vaan ne löytää. Noin typerällä perusteella voidaan maailmassa väittää todeksi ihan mitä tahansa mitä vaan halutaan.
hyökkäyssuunnitelmista on esimerkiksi Ohto Mannisen tutkimuksesa "Miten Suomi valloitetaan". Se perustuu venäläisiin arkistotietohin ja tutkimuksiin. Hyökkäyssuunnitelmista kertovat myös neuvostomarsalkat
( esim. Zukov ja Vasilevski) muistelmissaan. Samoin niihin uskovat arkistojen perusteella eräät puolaiset tutkijat.
Historiankuvansa Kremlin propagandaan perustaneilla on tietysti omat käsityksensä. Onhan se nähty.