Luonnontieteissä ruotsinkieliset pärjäävät

Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

Aivan yksi hailei, kuka pärjää jossakin koulussa niuhottamalla ja ulkoa pänttäämällä jotain vuosilukuja tuntikaupalla joka ilta parhaassa nuoruusiässä. Tärkeää on se, kuka pärjää elämässä. Kuten kansainvälisessä bisnesmaailmassa ja sen vaatimassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, yrittäjänä, liikemiehenä, diplomaattina jne. Pitäähän jonkun hankkia verotuloja näiden onnettomien peräkammarissa niuhottavien elättämiseksi. Tervetuloa maailmaan, netti fennot!

Komerosta ulos! kirjoitti:

Aivan yksi hailei, kuka pärjää jossakin koulussa niuhottamalla ja ulkoa pänttäämällä jotain vuosilukuja tuntikaupalla joka ilta parhaassa nuoruusiässä. Tärkeää on se, kuka pärjää elämässä. Kuten kansainvälisessä bisnesmaailmassa ja sen vaatimassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, yrittäjänä, liikemiehenä, diplomaattina jne. Pitäähän jonkun hankkia verotuloja näiden onnettomien peräkammarissa niuhottavien elättämiseksi. Tervetuloa maailmaan, netti fennot!

Lue lisää

Arvatenkin koet koulun pakkoruotsin opettelun yhtä turhanpäiväiseksi niuhotukseksi?