Kun ihmisen avuihin vedotaan pelastuksen asiassa, niin elävästä uskosta ei silloin vielä olla perillä käytännössä ollenkaan.
Pelastus ei nimittäin kulje ihmisestä Jumalaan päin, vaan juuri päinvastoin,
Hengelliset avut tulevat Jumalasta ihmiseen päin, - ja lahjana.
Mitä enemmän ihmisen omat avut kehittyvät sen kauemmaksi hän lipuu Jumalastaan,
eikä päinvastoin
Kysymys on järjen päätelmistä, joihin on tultu lukemalla Raamattua geneettisesti Jumalasta pois langenneen järjen valossa.
Joitakin esimerkkejä:
- Kun lapsi ei ymmärrä aikuisille kuuluvia asioita, ei hänellä voi olla uskoakaan.
- Lapsen ei edes tarvitse uudestisyntyä pelastuakseen.
- Kun ihmiseltä puuttuu jokin avu (vaikkapa täysi ymmärrys), niin Jumala voi pelastaa häntä.
Tällaiset opetukset ovat ihmisjärjen sotkua, omalla vanhurskaudella höystettynä.
Tällaisia vääristä Raamatun tulkinnoista aikanaan syntyneitä kummajaisia löytyy kaikista muistakin herätysliikkeistä.
Yksi esimerkki:
Lestadiolainen ei usko kenenkään saavan syntejään anterksi millään muulla tavalla, kun jonkun toisen lestadiolaisen suullisen todistuksen kautta. Päätelmään on tultu siksi koska Raamatussa lukee kolme sanaa "usko tulee kuulosta". Ja raamattu vahvistaa asian vielä seuraavasti:
Joh. 20:21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
Joh. 20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
Joh. 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
---
Raamatusta siis voidaan ottaa muutama jae, tulkita se omaan korvasyyhyyn ja rakentaa sen päälle uskon perusta, ymmärtämättä KOKO Raamatun sanomaa.
Samanlaisesta asiasta on kysymys silloin, kun vastoin Jeesuksen opetusta ja Raamatun selvää todistusta lasten kastamisesta jo alkukirkon aikana, lapselta kielletään Pyhä Kaste!
Perustelaan kieltoa sillä ettei lapsella ole uskoa. Näin tehdään vaikka Jeesus selvästi opettaa, että juuri lapsella on neitseellinen usko! Usko jonka aikuinenkin tarvitsee pelastuakseen taivaaseen.
Näin vihollinen on kääntänyt silmät täysin nurinpäin.
Seuraukset ovat hirvittävät. Perustetaan oma liike vastustamaan Kristuksen oppia. Alkaa viha ja hajoitusty, vihan lietsominen toisia kristittyjä vastaan.
Kastakoot he aikuisina jotka eivät kasta lapsiaan, mutta riita ja sota, sekä sadat eriseurat kristittyjen keskuudessa eivät ole Jumalasta lähtöisin
Pelastus ei nimittäin kulje ihmisestä Jumalaan päin, vaan juuri päinvastoin,
Hengelliset avut tulevat Jumalasta ihmiseen päin, - ja lahjana.
Mitä enemmän ihmisen omat avut kehittyvät sen kauemmaksi hän lipuu Jumalastaan,
eikä päinvastoin
Kysymys on järjen päätelmistä, joihin on tultu lukemalla Raamattua geneettisesti Jumalasta pois langenneen järjen valossa.
Joitakin esimerkkejä:
- Kun lapsi ei ymmärrä aikuisille kuuluvia asioita, ei hänellä voi olla uskoakaan.
- Lapsen ei edes tarvitse uudestisyntyä pelastuakseen.
- Kun ihmiseltä puuttuu jokin avu (vaikkapa täysi ymmärrys), niin Jumala voi pelastaa häntä.
Tällaiset opetukset ovat ihmisjärjen sotkua, omalla vanhurskaudella höystettynä.
Tällaisia vääristä Raamatun tulkinnoista aikanaan syntyneitä kummajaisia löytyy kaikista muistakin herätysliikkeistä.
Yksi esimerkki:
Lestadiolainen ei usko kenenkään saavan syntejään anterksi millään muulla tavalla, kun jonkun toisen lestadiolaisen suullisen todistuksen kautta. Päätelmään on tultu siksi koska Raamatussa lukee kolme sanaa "usko tulee kuulosta". Ja raamattu vahvistaa asian vielä seuraavasti:
Joh. 20:21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
Joh. 20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
Joh. 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
---
Raamatusta siis voidaan ottaa muutama jae, tulkita se omaan korvasyyhyyn ja rakentaa sen päälle uskon perusta, ymmärtämättä KOKO Raamatun sanomaa.
Samanlaisesta asiasta on kysymys silloin, kun vastoin Jeesuksen opetusta ja Raamatun selvää todistusta lasten kastamisesta jo alkukirkon aikana, lapselta kielletään Pyhä Kaste!
Perustelaan kieltoa sillä ettei lapsella ole uskoa. Näin tehdään vaikka Jeesus selvästi opettaa, että juuri lapsella on neitseellinen usko! Usko jonka aikuinenkin tarvitsee pelastuakseen taivaaseen.
Näin vihollinen on kääntänyt silmät täysin nurinpäin.
Seuraukset ovat hirvittävät. Perustetaan oma liike vastustamaan Kristuksen oppia. Alkaa viha ja hajoitusty, vihan lietsominen toisia kristittyjä vastaan.
Kastakoot he aikuisina jotka eivät kasta lapsiaan, mutta riita ja sota, sekä sadat eriseurat kristittyjen keskuudessa eivät ole Jumalasta lähtöisin
Vastaukset 9
Vanhimmat
Upotuskasteella tai paremmin sanottuna lahkolaisten kasteella ei saada Pyhää Henkeä eikä pelastusta.
Ymmärrän pointin. Lähtökohtaisesti olen jopa samaa mieltä:
>Kun ihmisen avuihin vedotaan pelastuksen asiassa, niin elävästä uskosta ei silloin vielä olla perillä käytännössä ollenkaan... Pelastus ei nimittäin kulje ihmisestä Jumalaan päin, vaan juuri päinvastoin. Hengelliset avut tulevat Jumalasta ihmiseen päin, - ja lahjana.<
Amen.
Mutta ilman ymmärryksen käyttämistä, älyllistä päättelyä, johdonmukaista ajattelua en kykenisi ymmärtämään lausettasi. Myös sinä olet käyttänyt luontaisia kykyjäsi, kykyä ajatella ja muodostaa ymmärrettäviä kokonaisuuksia, kirjoittaessasi edelläolevat lauseet. Älyllinen ajattelu ja päättely on siis tarpeellista eikä sitä tule väheksyä.
Toinen asia on että kukaan ei pelastu älyllisen ymmärryksen, järkeilyn ja logiikan kautta. Pelastus on Jumalan teko ja sen toteutumiseen tarvitaan sisällistä suostumista ja avartumista Pyhän Hengen työlle. Asioiden opillinen hyväksyminen johtaa vain järkeisuskoon - hyväksytty oppi saattaa olla sinällään oikeakin, mutta: edes oikean opin hyväksyminen ei pelasta, jos se jää inhimilliselle tasolle ilman sisimmässä tapahtuvaa kääntymistä Jeesuksen puoleen ja suostumista Hänen pelastettavakseen.
Kuitenkin, kun Jumalan Henki puhuttelee ihmistä niin eräs välikappale jota Hän käyttää on järjellinen, inhimillinen ajattelukykymme. Miksi sinäkään muuten kirjoittaisit palstalle - jos ajattelisit, että on merkityksetöntä ymmärretäänkö muotoilemasi lauseet vai ei?
Aloituksessa hyvä pointti on Jumalan työn korostaminen. Todellakin. Loputtomat keskustelut ja vänkäämiset niin uskosta osattomien kuin eri tavalla asioita painottavien uskovien kanssa ovat kerta kaikkiaan hyödyttömiä. JOS. Jos minulta puuttuu nöyrtyminen Herran kasvojen eteen ja Hänen tuntemisensa etsiminen. JOS. Jos keskustelu ei saa lukijassa synnyttää sitä halua että hän tiedostaa riippuvaisuutensa Jumalasta ja Jumalan teoista ja haluaa hiljentyä ottamaan vastaan Jumalan sanan ja Pyhän Hengen työn.
Lähtökohtaisesti olen siis samaa mieltä. Pelastus ei ole kiinni älyllisestä ymmärtämisestä ja ajattelukyvystä eikä sitä saavuteta tietopuolisen omaksumisen kautta.
Loppuosa kirjoituksestasi osoittaa mielestäni, että myös sinä olet joutunut inhimillisen järkeilyn eksyttämäksi kun olet lähtenyt järkeilemään tietyn kirkkokunnan ja sen oppinäkemysten mukaisesti, sen sijaan että Pyhä Henki olisi saanut uudistaa ymmärrystäsi. Mitä muuta on luterilainen ajattelu että ihmisen pitää olla ymmärtämätön lapsi joka ei mitään voi eikä osaa tehdä pelastuksensa eteen kun hänet kastetaan koska juuri se on suuri osoitus Jumalan armosta?
Tuo on turhanpäiväistä ja tunteenomaista järkeilyä, jolla yritetään perustella luterilaista kasteoppia, ja saada esim. helluntailaisen kristityn uskonratkaisu näyttämään jotenkin epäilyttävältä, väärältä, armon vastaiselta.
Entä jos onkin juuri niin, että se uskonratkaisu on Jumalan Pyhän Hengen työtä, jotakin mihin Hän johdattaa ja jonka ja jossa Hän vaikuttaa, ihmiselle pelastukseksi? Ja sitten kirkollisista opeistaan kiinnipitävä käyttää luontaista, maailman (ja uskonnollisuuden) pimentämää ajatteluaan, saadakseen asiat käännettyä nurinpäin?
Luterilainen kasteoppi on sekava. Opin perusteluina joudutaan käyttämään irrallisia kontekstista irtireväistyjä jakeita.
Esimerkkiä luterilaisen kasteopin sekavuudesta:
Lapsikastetta perustellaan Jumalan armoteoksi sillä perusteella että lapsi itsessään ei kykene mitään tekemään, ei ratkaisemaan, ei edes uskomaan. Jumala vaikuttaa hänessä kaiken - kasteessa. No, kun Raamatun mukaan pelastukseen kuitenkin tarvitaan usko, kuinkas lapsella on se usko? Eräs tuntemani luterilainen pappi sanoi, asiaa kysyessäni, että KASTEESSA Jumala 1) lahjoittaa lapselle uskon, ja sitten 2) lapsi tällä Jumalan lahjoittamalla uskolla ottaa kasteen vastaan. Nämä kaksi asiaa (Jumalan vaikuttama usko ja että lapsi näin annetulla uskolla tarttuu Jumalan lupauksiin ja uudestisyntyy) toteutuvat kuulemma kastehetkessä: kaste sakramenttina Jumalan sanan ja Pyhän Hengen voimasta synnyttää uskon ja lapsi näin syntyneellä uskolla ilman epäilyksiä välittömästi samassa kastehetkessä omaksuu kasteen lahjan ja siinä lahjoitetun Kristuksen, uudestisyntyen uskon kautta.
Tuo on vain yksi variaatio kasteoppiin liittyvästä selittelystä. Muunkinlaisia selityksiä olen luterilaisten pappien ja maallikoiden suusta kuullut... Nuo selitykset jos mitkä ovat mielestäni uskonnollista järkeilyä jolla yritetään puolustella jotain mikä ei ole Pyhästä Hengestä vaan on ihmisestä peräisin.
>Seuraukset ovat hirvittävät. Perustetaan oma liike vastustamaan Kristuksen oppia. Alkaa viha ja hajoitustyö, vihan lietsominen toisia kristittyjä vastaan.<
Vapaissa suunnissa siunataan lapset täysin Kristuksen esimerkin mukaisesti. Täysin Kristuksen sanojen ja evankeliumin mukaisesti tehdään myös opetuslapsia kastamalla ja opettamalla:
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää."
Julistetaan Kristusta ja kun ihminen Pyhän Hengen vaikutuksesta nöyrtyy ottamaan Kristuksen vastaan ja uudestisyntyy eli saa uskon, sitten kastetaan ja opetetaan että hän myös kasvaisi uskossa ja olisi Kristuksen oppilas, opetuslapsena kasvaen ilmentämään Jumalan valtakunnan todellisuutta ja tekoja.
>Kastakoot he aikuisina jotka eivät kasta lapsiaan, mutta riita ja sota, sekä sadat eriseurat kristittyjen keskuudessa eivät ole Jumalasta lähtöisin.<
Samansuuntaisesti sanon minäkin. Ymmärrän että kaste kuuluu uskoville, se on Jumalan lahja, joka tulee ottaa vastaan suostuen lähtemään opetuslapsen tielle, jossa vanha elämä on jäänyt taakse ja uusi eli ylösnousemuselämä ristin kautta alkanut (roomalaiskirje luku 6). Pitäköön riittävänä lapsena saamaansa kastetta ne, joiden mielestä se on kristillinen eivätkä voi uskovan kasteelle mennä koska asia ei ole heille kirkastunut, mutta riita ja sota ja vihan lietsominen toisia kristittyjä vastaan ei ole oikein.
Itse puolestani täysin hyväksyn veljekseni ja siskokseni jokaisen uskossa olevan luterilaisen, nekin jotka uskoontultuaan haluavat pitäytyä lapsena saamassaan kasteessa ja katsovat sen riittävän. Usko on tässä tärkein. Ei kasteen muoto.
Sinulle kaksi kysymystä.
Kysymys 1.
Oletko valmis omalta puoleltasi samoin hyväksymään ne kristityt, jotka eivät pidä lapsena saamaansa kastetta kristillisenä kasteena, ja siksi kokevat oikeaksi mennä uskovan kasteelle, siinä noudattaen omaatuntoaan ja minkä kokevat Pyhän Hengen johdatukseksi, vaikka se "johdatus" sinun mielestäsi olisikin vain järkeilyä tms.? Voitko kokea heidän kanssaan yhteyttä samassa Jumalan vaikuttamassa uskossa eli uskossa Jeesukseen Kristukseen?
Minulla ei ole ongelmaa hyväksyä jokainen Jeesukseen uskova luterilainen veljekseni ja siskokseni ja jokainen helluntailainen samoin, erotuksetta, mutta sellaista oppia en voi hyväksyä että lapsikasteessa ihminen pelastuu niin ettei hän sen jälkeen tarvitse minkäänlaista ratkaisua Jeesuksen puoleen ja että uskoontulo/uskonratkaisu on jopa vahingollinen: luterilainen ei voi tulla uskoon koska hän jo on uskossa, kasteen perusteella, eli uskoontulo/uskonratkaisu on kasteen halpana pitämistä ja sen sakramentin väheksymistä.
En pidä oikeana myöskään sellaista kiivailua, jota joskus (onneksi harvemmin!) tapaa vapaissa suunnissa ja joka mielestäni on yhtä lahkohenkistä kuin luterilainenkin kastekiivailu, että uskoontulleen pitää "sanoutua irti" lapsena saamastaan pakanallisesta kastamisrituaalista eli sakramenttimagiasta, ja että luterilainen - joka pitäytyy lapsena saamassaan kasteessa - ei voi olla oikea kristitty.
Kysymys 2.
Kun nyt kasteesta keskustellaan, ja ilmeisesti pidät luterilaista kastekäytäntöä oikeana, kummin päin asia mielestäsi menee - vai onko sinulla tästä minkäänlaista kantaa:
A) Lapsi uskoo luonnostaan, jo ennen kastettakin.
B) Lapsi kasteessa saa uskon - kuten mainitsemani luterilainen pappi selitti. Ja että hän kastehetkessä itse ottaa (saamallaan uskolla) vastaan kasteen, jota hänelle ollaan suorittamassa, ja niin uudestisyntyy ja tulee Jumalan lapseksi?
En ole käyttänyt yhtäkään kykyäni Pyhän Kasteen lahjan saamiseen Jeesukselta.
Yli 60 vuoden elämäni aikana olen oppinut yhtä ja toista, mutta autuuteen ja vanhurskauteen ei opi yksikään ihminen, - ikinä.
Jospa nyt voisimme palata tähän varsinaiseen asiaan.
1. Jumala vanhurskauttaa
2. Kristuksen tähden
3. uskon kautta
4. ilman yhtäkään tekoa
Mitä muuta on luterilainen ajattelu, että ihmisen pitää olla ymmärtämätön lapsi joka ei mitään voi eikä osaa tehdä pelastuksensa eteen, kun hänet kastetaan, koska juuri se on suuri osoitus Jumalan armosta? Ei muuta kuin turhanpäiväistä ja tunteenomaista järkeilyä, jolla yritetään perustella luterilaista kasteoppia, ja saada esim. helluntailaisen kristityn uskonratkaisu näyttämään jotenkin epäilyttävältä, väärältä, armon vastaiselta.
Tästä olen täysin samaa mieltä, sataprosenttisesti:
1. Jumala vanhurskauttaa
2. Kristuksen tähden
3. uskon kautta
4. ilman yhtäkään tekoa
Juuri siitä on kyse. Varsinaisesta asiasta.
Kuten kirjoitin...
Entä jos onkin juuri niin, että se uskonratkaisu on Jumalan Pyhän Hengen työtä, jotakin mihin Hän johdattaa ja jonka ja jossa Hän vaikuttaa, ihmiselle pelastukseksi?
Et vastannut kysymyksiin.
- Oletko valmis omalta puoleltasi hyväksymään tasavertaisina veljinä ja siskoina ne kristityt, jotka eivät pidä lapsena saamaansa kastetta kristillisenä kasteena?
Aikuisina kastetut kylläkin, silloin kun se on heidän oma valintansa. Virheitä Raamatun tulkinnassa sattuu siellä ja täällä. Minulla on sellaisia ystäviä useampiakin, muun muassa juuri helluntaiseurakunnasta. Mutta en sellaista pidä kristittynä joka halveksii Pyhää Kastetta niin, että kieltää sen lapselta, - ja lähimmäisiltään. Sellainen ihminen on vihollisen työjuhta hajoittaja ja eriseuran rakentaja miljoonien kristittyjen YHTEISESSÄ laumassa.
Kyllähän vuohen (keituri) karhean äänen ja terävät sarvet heti huomaa Jeesuksen rakastavaan lampaaseen verrattuna.
>Mutta en sellaista pidä kristittynä joka halveksii Pyhää Kastetta niin, että kieltää sen lapselta.<
Minkä ikäisestä lapsesta on kyse. Täytyy olla kyse lapsesta joka ymmärtää kasteen merkityksen. Minä puolestani olen valmis kieltämään kasteen lapselta jos pyynnön motiivina on esim. halu mennä kasteealtaaseen kun isikin meni, mutta jos lapsi uskoo Jeesukseen ja sen tähden haluaa mennä kasteelle, mielestäni sitä ei tule estää. Kaste on pyhä ja kuuluu lapsillekin.
>Sellainen ihminen on vihollisen työjuhta hajoittaja ja eriseuran rakentaja miljoonien kristittyjen YHTEISESSÄ laumassa.<
Niin on.
Vaikka ilmeisestikin puhumme eri asioista?
Joka tapauksessa. Miljoonien kristittyjen yhteisessä laumassa on miljoonia helluntailaisia ja muita vapaiden suuntien edustajia. Luterilaisuus on monessa maailman kolkassa hyvin pieni, jopa tuntematon ja eriskummalliselta lahkolta vaikuttava kirkkokunta.
Jos asetat kasteen uskon edelle silloin olet todellakin lahkomielinen hajottaja maailmanlaajuisessa kristittyjen perheessä, vaikka kuinka ajattelisit olevasi ainoan oikean opin puolestapuhuja.
Jeesus sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Mutta joka ei usko, tuomitaan kadotukseen." Jotkut hajottajat - ikävä kyllä! - ovat kääntäneet lauseen muotoon - tietenkään he eivät sano sitä näin, mutta lahkohenkinen kastekiivailu osoittaa heidän ajattelevan sisimmässään:
"Joka uskoo kasteeseen, se pelastuu. Mutta jota ei kasteta luterilaisen opin mukaisella kasteella eikä usko kasteen pelastavaan voimaan, se tuomitaan kadotukseen."
Usko Jeesukseen on korvattu uskolla kasteeseen mutta niin vankkumattomasti uskotaan kasteen sakramenttiin että opetetaan että juuri tämä usko kasteeseen ja sen pelastavaan voimaan on oikeaa uskoa Jeesukseen.
Sain olla välikappaleena eli kastetoimitusta suorittamassa viime kesänä kun eräs marokkolainen kristitty oli käymässä sukulaistensa luona Suomessa. Hän meni ensin väärän kirkon oven taakse ja soitti kännykällä että onkohan hän nyt oikeassa paikassa kun kukaan ei tule avaamaan ovea. Sanoin hänelle että juu, se on evankelisluterilainen kirkko eli väärässä pailkassa olet, ja annoin ohjeet että osasi tulla oikeaan seurakuntaan. Keskustelin hänen kanssaan ja hän oli kiinnostunut tietämään mikä se on se evankelisluterilainen kirkko koska se oli hänelle aivan outo asia. Ajatus että ihmisiä kastetaan lapsena ilman uskoa Kristukseen tuntui hänestä kummalliselta.
Ihmisenhän ei tosiasiassa tarvitse "pelastua" mistään siinä mielessä kuin äärimmäisen hurskaat uskovaiset meille väittävät.
Synnintunnossa rypeminen on normaalielämää elävälle ihmiselle tarpeetonta.
Tuota sinä vielä kadut, ellet ennen niin hengen poistumisen hetkellä, silloin se on tosin jo myöhäistä!
Ei synnintunto suinkaan tarpeeton ole, silloin kun se johtaa katumukseen ja parannukseen. Sen puuttuminen kielii vakavasta persoonallisuushäiriöstä.
Tämä on todellista realismia, ottaa huomioon läheisten tunteet ja tarpeet, oppia pyytämään virheitään anteeksi ja korjata väärintekojaan.
Jumalaton ei ole kiinnostunut muusta, kun omista himoistaan ja niiden tyydyttämisestä ja viis veisaa lähimmäisistään.
Kiitos ja ikuisesti hyvästi, kaikki jumalattomat.