Kun minuun pidemmän aikaa ihastunut mies tulee aina vain lähemmäs ja juttelee, on yliavulias ja katselee hymyillen, niin en enää tiedä, mitä tekisin, koska en itse ole ihastunut.
Olen vältellyt, en ole ollut huomaavinaankaan ja sitten en ole kestänyt antaa niin tylyä kuvaa itsestäni, joten olen hyvin asiallisesti sanonut moi.
En osaa olla liiankaan häijy ihmiselle, joka hymyilee kuin hangon keksi minulle. Mutta jos hymyilen takaisin, se tulkitaan, ties miten.. En osaa sanoa, mitään, mutta että joka kerta, kun mies availee ovia mulle ja samalla katsoo pitkään, minusta tuntuu, etten haluaisi olla siinä.
En ole paha ihminen, mutta en vaan voi sen kanssa mennä treffeille, mulla on toinen mielessä, vaikka sen toisen kanssa minulla ei suhdetta olekaan.. Yritän itse flirttailla sille toiselle, mutta en piru vie tee samoja virheitä, kuin tämä minuun ihastunut mies. Olen ystävällinen ja juttelen ihan noin ja näin, mutta en ala tuijottamaan ja hymyilemään liikaa, se on outoa, jos sillä toisella ei olisikaan tunteita. Yritän antaa hänelle sen verran vaan vihreää valoa, että hänkin voi osoittaa jos on ihastunut. MIkäli on, niin osoittaa sen kyllä, vaikka olisikin ujo.Tulkitsen lähinnä pitkät katseet ja salaiset vilkuilut ihastukseksi, sekä sen, että toinen hakeutuu lähelle. Minun oma ihastukseni kohde muuten tulee aina pyörimään sinne, missä itse olen ja näyttää hölmöltä, kun yrittää esittää, että tekisi siinä jotakin :D Tuollaiselle tyypille uskaltaa vähän flirttaillakin. Mutta en kyllä flirttailisi, jos toinen olisi kuin kylmä kala! Jos toinen on kuin kala, niin se on aika "move on"!
Olen vältellyt, en ole ollut huomaavinaankaan ja sitten en ole kestänyt antaa niin tylyä kuvaa itsestäni, joten olen hyvin asiallisesti sanonut moi.
En osaa olla liiankaan häijy ihmiselle, joka hymyilee kuin hangon keksi minulle. Mutta jos hymyilen takaisin, se tulkitaan, ties miten.. En osaa sanoa, mitään, mutta että joka kerta, kun mies availee ovia mulle ja samalla katsoo pitkään, minusta tuntuu, etten haluaisi olla siinä.
En ole paha ihminen, mutta en vaan voi sen kanssa mennä treffeille, mulla on toinen mielessä, vaikka sen toisen kanssa minulla ei suhdetta olekaan.. Yritän itse flirttailla sille toiselle, mutta en piru vie tee samoja virheitä, kuin tämä minuun ihastunut mies. Olen ystävällinen ja juttelen ihan noin ja näin, mutta en ala tuijottamaan ja hymyilemään liikaa, se on outoa, jos sillä toisella ei olisikaan tunteita. Yritän antaa hänelle sen verran vaan vihreää valoa, että hänkin voi osoittaa jos on ihastunut. MIkäli on, niin osoittaa sen kyllä, vaikka olisikin ujo.Tulkitsen lähinnä pitkät katseet ja salaiset vilkuilut ihastukseksi, sekä sen, että toinen hakeutuu lähelle. Minun oma ihastukseni kohde muuten tulee aina pyörimään sinne, missä itse olen ja näyttää hölmöltä, kun yrittää esittää, että tekisi siinä jotakin :D Tuollaiselle tyypille uskaltaa vähän flirttaillakin. Mutta en kyllä flirttailisi, jos toinen olisi kuin kylmä kala! Jos toinen on kuin kala, niin se on aika "move on"!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toisaalta myös ihastuneena moni toimii juuri "kylmänä kalana" pelkän ujouden takia tai ettei paljastuisi ;) Jos se toinen vaikka pyytäisi kaffelle, niin eiköhän vastaus selvittäisi kuinka asian laita on.
Oletko oululainen E? Jos olet, niin pyydän nöyrästi anteeksi enkä vaivaa enää.
Ei, en ole Oulusta, ihan eri suunnalta :)
Kertoisitko mitä "virheitä" tämä sinuun ihastunut mies on sitten tehnyt? Aika ristiriitainen tämä sinun tilityksesi. Miten sinun oma ihastuksesi sitten muka eroaa tästä toisesta miehestä?
Eipä kelpaa hymyilevät ja huomaavaiset miehet nykyajan suomineidoille.
Aulis vuolee asiaa! Noin se tuntuu olevan!
En voi tutustua, jos ei vaan ole sitä kemiaa, minkäs sille tekee. Tämä toinen, johon oon ihastunut vaan vetäisee jalat alta. Ja sen olen ymmärtänyt, että läheisyyteni vaikuttaa häneen koska hän unohtaa kaiken muun ja katsoo minua ja yrittää auttaa ja olla huomaavainen.
Ihastukseni on siis huomaavainen ja auttavainen, aivan kuten sekin, johon en ole ihastunut. Hän on tavallinen mies, ei mikään ritariässä :) Ystävällinen, kuten se toinenkin, mutta en vain ole siihen toiseen ihastunut. Haluan kai vaan sellaista kemiaa, joka todella toimii ja joka nykii kumpaakin osapuolta resiprokaalisesi.
Se, johon en ole ihastunut on liian erilainen. Erilaiset odotukset! Minun ihastukseni on taas enemmän samaa maata ja samalla energiatasolla. Ei sitä osaa selittää.
Niin mikä on pointtisi? Onko tämä toinen mies sitten ehdottanut tapaamista kun meinaat että kemiat eivät sovi yhteen? Ja miksi annat hänelle "vihreää valoa" jos et kuitenkaan ole kiinnostunut? Menetköhän nyt vähän asioiden edelle? Jos olet pääkaupunkiseudulta niin esimerkiksi minä voin kertoa sinulle että olen luonnostani hymyilevä ja avulias mies. Anteeksi jos se on tuottanut sinulle harmia.