Ihminen on ”Jumalan kuva” siinä mielessä,
että hänelle luotiin
samanlaisia _moraalisia ominaisuuksia _kuin Jumalalla on,
nimittäin rakkautta ja oikeustajua (vrt. Kol 3:10).
Lisäksi hänen kykynsä ja viisautensa ylittävät eläinten kyvyt
ja niiden viisauden,
niin että hän voi arvostaa asioita, joista Jumala nauttii ja joita Hän arvostaa, esim. kauneutta ja taiteita,
puhumista, järjenkäyttöä ja muita henkisiä toimintoja ja tunteita,
joihin eläimet eivät pysty tai joita niillä ei ole.
Lisäksi ihmisellä on hengellisyyttä, hän voi tuntea Jumalan ja kommunikoida hänen kanssaan (1Ko 2:11–16; Hpr 12:9).
Näistä syistä ihminen saattoi edustaa Jumalaa ja vallita muita luomuksia,
niin lentäviä luomuksia kuin maa- ja vesieläimiäkin.
että hänelle luotiin
samanlaisia _moraalisia ominaisuuksia _kuin Jumalalla on,
nimittäin rakkautta ja oikeustajua (vrt. Kol 3:10).
Lisäksi hänen kykynsä ja viisautensa ylittävät eläinten kyvyt
ja niiden viisauden,
niin että hän voi arvostaa asioita, joista Jumala nauttii ja joita Hän arvostaa, esim. kauneutta ja taiteita,
puhumista, järjenkäyttöä ja muita henkisiä toimintoja ja tunteita,
joihin eläimet eivät pysty tai joita niillä ei ole.
Lisäksi ihmisellä on hengellisyyttä, hän voi tuntea Jumalan ja kommunikoida hänen kanssaan (1Ko 2:11–16; Hpr 12:9).
Näistä syistä ihminen saattoi edustaa Jumalaa ja vallita muita luomuksia,
niin lentäviä luomuksia kuin maa- ja vesieläimiäkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koska ihminen oli tehty
*Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi*, hänellä oli moraalinen toimintavapaus.
Hän saattoi vapaasti valita, tekisikö hän hyvää vai pahaa.
Tottelemalla halukkaasti ja rakkaudellisesti Luojaansa hän saattoi tuottaa Jumalalle paljon suurempaa kunniaa kuin eläimet.
Hän pystyi älyllisesti ylistämään Jumalan suurenmoisia ominaisuuksia ja kannattamaan hänen suvereeniuttaan.
Aadamin vapaus oli kuitenkin suhteellista; se ei ollut ehdotonta.
Hän saattoi elää onnellisena vain,
jos hän tunnustaisi Jehovan suvereeniuden.
Tätä kuvasi hyvän ja pahan tiedon puu, josta Aadamia kiellettiin syömästä.
Siitä syöminen olisi tottelemattomuutta,
kapina Jumalan suvereeniutta vastaan. (1Mo 2:9, 16, 17.)
Näyttää siltä että Jumala halusi asettamansa kiellon perusteella ennalta varoittaa ensimmäistä Adamia ja Evaa tulevista seurauksista mikäli nämä lähestyisivät "hyvän ja pahantiedon puuta".
Ilmeistä on ettei Jumala vartavasten "istuttanut" tuota puuta vain koetellakseen ihmistä ja katsoakseen kuinka tämä pystyy noudattamaan tätä Jumalan käskyä.
- kiellon luonne on siten varoituksellinen.
Me voimme lukea mitä Hesekiel kertoo tästä "hyvän ja pahantiedonpuusta"
( Hes.28:12-17 )
Näyttää juuri siltä että Jumala tahtoi jo paratiisissa sitoa "vastustajan" toimintamahdollisuutta ja kuitenkin jättää tälle vapaan tahdon mukainen liikkumavapaus, kuten kaikilla muillakin luoduilla on.
Raamatun luomiskertomuksen paratiisikuvauksessa mainitun "elämänpuun" rooli jää usein käsittelemättä kun huomio kiinnittyy itse syntiinlankeemukseen.
- voimme pohtia mitä ajatuksia nämä kaksi eri "puuta" herättävät?
Koska ihminen on Jumalan luomus, hän oli alun perin täydellinen (5Mo 32:4).
Aadam olisi siis voinut
jättää jälkipolvilleen perinnöksi inhimillisen täydellisyyden
ja mahdollisuuden ikuiseen elämään maan päällä (Jes 45:18).
Häntä ja Eevaa käskettiin:
”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja alistakaa se valtaanne.” Sitä mukaa kuin heidän perheensä olisi kasvanut, he olisivat viljelleet maata ja kaunistaneet sitä Luojansa suunnitelman mukaisesti. (1Mo 1:28.)