Kuinka kaikki alkoi? Eräitä näkemyksiä...

Jos mietimme, kuinka kaikki on voinut saanut alkunsa, emme tietenkään tarkoita nykyhetkeä, jossa kaikki on jo "valmiissa tietokannassa", eikä kukaan usko siinä tapahtuvan mitään "ihmeellistä".

Mutta kuinka kaikki sai alkunsa, kuinka maailmankaikkeus alkoi tallettaa tietokantaan massallisten kappaleiden sijainteja, ja valofotonien energioita, niin järjellisen tarkasti, kuin tiedämme tällä hetkellä tapahtuvan "Universiumissamme"?

Emme tiedä kuin "kauan" on ollut olemassaolo sellaista olemattomuutta, jossa mitään tietoa ei saada mistään talteen, tai vaikka ei edes tietoa, vain massallisten kappaleiden sijainteja ja nopeuksia ja kokoja.

Milloin joku tietoisuus hoksasi tallettaa havaitsemiaan muotoja? Mitä tapahtui ennen tätä tallentamista, havaittiinko jotakin, vaikkei mitään tallennettu? Ei käsittääkseni... Mitään ei tallennu eikä mitän havaita, jos universiumi ei tallenna kyseistä ilmiötä.... En tiedä, kuinka paljon tarvitsee olemassaolemattomien partikkeleiden, tai vaikkapa sanallisten etsintöjen yrittää tulla olevaiseksi, ennekuin tuo "alkutietoisuus", Jumala päättää tehdä siitä olevaisen, ja siis tallentaa sen käyttämällään formaatilla maailmankaikkeuden tapahtumaksi... Eri asia on, että saavuttaako tuo aistihavainto mitään "julkisuutta", se voi jäädä kaikesta huolimatta täysin merkitykettömäksi tapahtumaksi? Ei, kaikki asiat, joita havaitaan, jopa suuret laittomuudet ja synnit ovat tärkeitä tapahtumia, koska ne eivät silti POHJIMMILTAAN ole laittomuutta, koska maailmankaikkeus ei tallenna tapahtumia, joita ei ole luotu hyväksytyillä metodeilla.

Kaikesta aistittavasta voi kuitenkin saada virheellisiä käsityksiä. Maailmassa on paljon elokuvaa ja puhettakin, joissa näytetään asioita, trikkejä, lavasteita, jotka eivät VIELÄ ole mahdollisia normaalissa 3D-todellisuudessa, mutta siis mahdollista tietenkin pelkällä pinnalla, jossa ei ole vielä takeita niiden havaintojen massallisuudesta ja todellisesta muodostamisesta.

Jos siis jokin alkoi, se oli muutos tuossa olemattomuuden aikajatkumossa, jotakin, jonka joku SANALLAAN, jo pysyyvyyden saavuttaneessa koodausjärjestelmässä, merkitsi nopeasti havaittavaksi uudestaan. Siis alussa oli äärettömyyksiä erergiaa kutsua mitä tahansa nipin napin havaitsemaansa heti uudelleen havaittavaksi, sanalla. Miksi joillakin olennoilla, enkeleillä, sitten on enemmän LUOJAENERGIAA käytössään, kuin esimerkiksi meillä ihmisillä? SIitä voisi olla KATEELLINEN tai jotakin, mutta siihen ei ole syytä, sillä noita alun luojahenkiä kuormitetaan paljon enemmän, kuin meitä pieniä ihmisiä, koska heidän tietonsa, kaiken olemassaolevan koodamisesta ja datoittamisesta on suurempi kuin meidän. Kaikkeen voi saada energiaa äärettömiäkin määriä, jos kestää vain sen TUSKAN JA KIVUN, joita noiden asioiden saavuttaminen aikaansaa, ottakaa tämä lupauksena Jumalaltanne.
Äärettömyys ei ole ylemmän ulottuvuuden näkökulmassa enää ääretöntä, vaan hetken esim. kohtisuoraan ylöspäin kohonnut yksikkö.