Kansanäänestys ruotsin kielen asemasta

Taas valehtelemassa! Soini ei suostunut älyttömään tukemiseen. Vasurit ja demarit hyökkäs rähmälleen, jees, jees, kyllä me, syrjäyttäen budelimarin? Miksi höhlä, et tajua tosiasioita vieläkään? Avaudu?

mölöhomo taas kirjoitti:

Taas valehtelemassa! Soini ei suostunut älyttömään tukemiseen. Vasurit ja demarit hyökkäs rähmälleen, jees, jees, kyllä me, syrjäyttäen budelimarin? Miksi höhlä, et tajua tosiasioita vieläkään? Avaudu?

Lue lisää

anteeksi vain mutta hallitusneuvotteluissa esitettiin perSSuille mahdollisuutta saada äänestää EU-rahoissa oman mielensä mukaan. etkö muista vai etkö ymmärtänyt tätä kun asiaa käsiteltiin? vai etkö tajua tosiasioita vielkään? avaudu?

soini petti kansan ja omat äänestäjänsä. ei missään päin maailmaa ole tapahtunut vastaavaa että historriallisen suuren vaalivoiton saanut puolue vetäytyy omasta tahdostaan oppositioon. kyseessä on aivan selvä vastuun pakoilu, jonka seurauksena perSSujen kannatus on lähtenyt jyrkkään laskuun, niin kuin gallupit todistavat.

kysyjä. kirjoitti:

anteeksi vain mutta hallitusneuvotteluissa esitettiin perSSuille mahdollisuutta saada äänestää EU-rahoissa oman mielensä mukaan. etkö muista vai etkö ymmärtänyt tätä kun asiaa käsiteltiin? vai etkö tajua tosiasioita vielkään? avaudu?

soini petti kansan ja omat äänestäjänsä. ei missään päin maailmaa ole tapahtunut vastaavaa että historriallisen suuren vaalivoiton saanut puolue vetäytyy omasta tahdostaan oppositioon. kyseessä on aivan selvä vastuun pakoilu, jonka seurauksena perSSujen kannatus on lähtenyt jyrkkään laskuun, niin kuin gallupit todistavat.

Lue lisää

Oikei valeita rupesit tunkee.. Vasurit sai kerran äänestää vastaan ja senjälkeen aina jees.. Mikä pöljäsönkkä olet?

kysyjä. kirjoitti:

anteeksi vain mutta hallitusneuvotteluissa esitettiin perSSuille mahdollisuutta saada äänestää EU-rahoissa oman mielensä mukaan. etkö muista vai etkö ymmärtänyt tätä kun asiaa käsiteltiin? vai etkö tajua tosiasioita vielkään? avaudu?

soini petti kansan ja omat äänestäjänsä. ei missään päin maailmaa ole tapahtunut vastaavaa että historriallisen suuren vaalivoiton saanut puolue vetäytyy omasta tahdostaan oppositioon. kyseessä on aivan selvä vastuun pakoilu, jonka seurauksena perSSujen kannatus on lähtenyt jyrkkään laskuun, niin kuin gallupit todistavat.

Lue lisää

Niin ja demarit ja vasurit pettivät kaikki vaalilupauksensa ja lähtivät Kataisen juoksupojiksi hallitukseen.Arhinmäkihän on puhdas luokkapetturi hyvin monen vasurin mielestä - monet suuttuivat todella pahasti tästä Arhinmäen takinkäännöstä,sillehän pari politiikaan toimittajaa nauroi ääneen telkussa.

Mutta suurin osa persuistahan oli sitä mieltä,että Soini teki oikein jäädessään ulkopuolelle - selvää toki on että kaikkia ei voi miellyttää.

Muistan kuinka täällä heti vaalien jälkeen persujen vastustajat ilkkuivat,että kuinka Soinin takki pyörii ja hän pettää lupauksensa,sekä menee hallitukseen.No ei mennyt,jonka jälkeen täällä nämä samat tyypit haukkuivat Soinia "vastuunpakoilijaksi" - että sellaisia sekopäitä täällä.

mikä jäkälä kirjoitti:

Oikei valeita rupesit tunkee.. Vasurit sai kerran äänestää vastaan ja senjälkeen aina jees.. Mikä pöljäsönkkä olet?

eli olet siis idiootti, joka ei ota asioista selvää eikä seuraa aikaansa. tämä perSSujen "mahdollisuus" uutisoitiin monella eri foorumilla. tässä kommentteja asiasta:

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2011/05/katainen-sluibailee-portugali-paketin.html

http://kalleisotalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75596-onko-erivapaus-paljon-tarjottu

mutta sinulta lienee siis ollut asiaa kiljupöntölle juuri silloin kun asiasta on uutisoitu?

-------------------- kirjoitti:

Niin ja demarit ja vasurit pettivät kaikki vaalilupauksensa ja lähtivät Kataisen juoksupojiksi hallitukseen.Arhinmäkihän on puhdas luokkapetturi hyvin monen vasurin mielestä - monet suuttuivat todella pahasti tästä Arhinmäen takinkäännöstä,sillehän pari politiikaan toimittajaa nauroi ääneen telkussa.

Mutta suurin osa persuistahan oli sitä mieltä,että Soini teki oikein jäädessään ulkopuolelle - selvää toki on että kaikkia ei voi miellyttää.

Muistan kuinka täällä heti vaalien jälkeen persujen vastustajat ilkkuivat,että kuinka Soinin takki pyörii ja hän pettää lupauksensa,sekä menee hallitukseen.No ei mennyt,jonka jälkeen täällä nämä samat tyypit haukkuivat Soinia "vastuunpakoilijaksi" - että sellaisia sekopäitä täällä.

Lue lisää

niin siis tämän sinun "selvityksesi" jälkeen on aivan selvää, että perSSujen suosio on jatkanut nousuaa ja vasemmistoliiton on laskenut jyrkästi? tosin tosiasiat eivät kyllä alkuukaan puolla sinun "ajatteluasi". tässä linkki:

http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden-kannatusarviot-2012/

kysyjä. kirjoitti:

niin siis tämän sinun "selvityksesi" jälkeen on aivan selvää, että perSSujen suosio on jatkanut nousuaa ja vasemmistoliiton on laskenut jyrkästi? tosin tosiasiat eivät kyllä alkuukaan puolla sinun "ajatteluasi". tässä linkki:

http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden-kannatusarviot-2012/

Lue lisää

Gallupit valehtelivat samaan tapaan myös eduskuntavaalien edellä. Taisi perussuomalasten valtava voitto olla suuri yllätys ja järkytys myös näsäviisaalle kysyjälle. Eikä se jää viimeiseksi. Kansa nousee, eliitti vapisee.

Demokratia voittaa kirjoitti:

Gallupit valehtelivat samaan tapaan myös eduskuntavaalien edellä. Taisi perussuomalasten valtava voitto olla suuri yllätys ja järkytys myös näsäviisaalle kysyjälle. Eikä se jää viimeiseksi. Kansa nousee, eliitti vapisee.

Lue lisää

gallupit eivät valehdelleen ek-vaalien edellä.ne olivat täsmälleem oikeassa kun huomio myös virhemarginaalin. kerro toki miksi soini kutsuttiin neljän suuren tapaamiseen jos gallupit olisivat olleet väärässä? perSSuillahan oli tuossa vaiheessa vain viisi kansanedustajaa. silti soini kutsuttiin mukaan jossa olivat paikan päällä neljä mahdollista tulevaan pääministeriä.

kerro myös miten gallupit valehtelivat pressanvaaleissa? täällä uhottiin että soini tulee saamaan yli 20 prosenttia äänistä ja tulee menemään toiselle kierrokselle. gallupit lupasivat soinille 9 pronsenttia ja niitä väitettiin vääriksi / väärennetyiksi. vaan kuinkas sitten kävikään? gallupit olivat taas täsmällisen oikeassa.

Pakkoruotsi on nöyryytys. Kaksikielisyys on häpeä. Ne poistuvat, kun suomenkielisen kansan, suomalaisten enemmistön, tahto toteutuu.

Demokratia voittaa kirjoitti:

Pakkoruotsi on nöyryytys. Kaksikielisyys on häpeä. Ne poistuvat, kun suomenkielisen kansan, suomalaisten enemmistön, tahto toteutuu.

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Demokratia voittaa kirjoitti:

Pakkoruotsi on nöyryytys. Kaksikielisyys on häpeä. Ne poistuvat, kun suomenkielisen kansan, suomalaisten enemmistön, tahto toteutuu.

700 vuotta ruotsi sorti suomea, rkp unohtaa tämän

kysyjä. kirjoitti:

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Lue lisää

Suomenkielisten syrjintä on paljon kokonaisvaltaisempaa.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227

ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml


HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

huusianna kirjoitti:

Suomenkielisten syrjintä on paljon kokonaisvaltaisempaa.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227

ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml


HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

Lue lisää

Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa ja silti pääsevät opiskelemaan helpommin kuin suomalaiset.

IL
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

kysyjä. kirjoitti:

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Lue lisää

Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA


Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

kysyjä. kirjoitti:

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Lue lisää

Ruotsinkieliset ei pärjää missään aineessa. Silti opiskelupaikka on turvattu.


Suomalaiset parempia luonnontieteissä

HBL
Finska elever bättre på naturvetenskaper än svenska

http://hbl.fi/nyheter/2012-04-10/finska-elever-battre-pa-naturvetenskaper-svenska

Niornas kunskaper i naturvetenskaperna har försämrats, uppger Utbildningsstyrelsen. Eleverna i grundskolan har nöjaktiga kunskaper i naturvetenskaper, men resultaten är sämre än 1988.


Finskspråkiga elever klarar sig bättre än svenskspråkiga. Flickorna är bättre på biologi och geografi än pojkarna, medan pojkarna klarar sig bättre i fysik.

kysyjä. kirjoitti:

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Lue lisää

Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Se on aiheuttanut sen että ne ruotsinkieliset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa, ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.


Positiivisesta syrjinnästä

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista esim. opiskelupaikkoihin yms. Tarkoitus on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
SITÄ PITÄÄ KUTSUA SYRJINNÄKSI! Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.

kysyjä. kirjoitti:

kysyin että miten tämä nöyryytys on näkynyt sinun elämässäsi konkreettisesti viimeisen vuoden aikana? ovatko hurrit etuilleet ruoka- /leipäjonossa? oletko saanut pakit joltain naiselta / mieheltä sen vuoksi kun et ole hurri? oletko joutunut maksamaan enemmän veroa kuin hurrit? etkö ole saanut sossusta samanlaista palvelua kuin hurripummit? saisiko vastausta?

Lue lisää

Suomenkielisten syrjintä laskee kolutustasoa joka vaikuttaa eliaikaodotteeseen, ansioihin, terveyteen, onnellisuuteen ym.

Ei kyseessä ole kiusaaminen vaan syrintä. Se näkyy suomalaisten koko elämän ajan ei vain viimeisen vuoden aikana.

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa ja silti pääsevät opiskelemaan helpommin kuin suomalaiset.

IL
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

Lue lisää

"Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla"

-Kuudesluokkalaiset!! Kuinka tämä on mahdollista jäämättä luokalle???

Ei perussuomalaiset ole yksin oppositiossa ja tekin tiedätte sen, mitä oppositiossa oleminen KÄYTÄNNÖSSÄ tarkoittaa?

Ja 'ylipäätään' Suomen hyväksi: http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/01/12/ja-rahaa-on-takaan-sen-guggenheimille/?ref=es



http://www.oula.info