MLL: Lapsivähennys hillitsisi perheiden köyhtymistä
Kotimaa
Kirjoittanut STT 15.04.2012 10:58
Lapsista tehtävä verovähennys hillitsisi lapsiperheiden köyhyyttä, sanovat lapsiasiavaltuutettu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.
Viime aikoina lapsiperheitä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan köyhdyttäneet ruuan kallistuminen sekä tasaverot. Lisäksi lapsilisän ostovoima on liiton mukaan parissakymmenessä vuodessa romahtanut.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994.
Lapsilisiä alettiin maksaa alle 16-vuotialle lapsille vuonna 1948. Lapsilisät maksettiin aluksi neljännevuosittain,
mutta 1.10.1989 lähtien kuukausittain.
Veron vähennys tulisi prosentteina, joten vain hyvätuloiset hyötyisivät.
Parempi ratkaisu olisi lapsilisän yksinhuoltaja lisän nosto 48,55 euroa > 148 €
Sekä omavastuun poisto asumistuesta tulorajat muuten ennallaan mutta tuo omavastuu pois.
Kotimaa
Kirjoittanut STT 15.04.2012 10:58
Lapsista tehtävä verovähennys hillitsisi lapsiperheiden köyhyyttä, sanovat lapsiasiavaltuutettu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.
Viime aikoina lapsiperheitä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan köyhdyttäneet ruuan kallistuminen sekä tasaverot. Lisäksi lapsilisän ostovoima on liiton mukaan parissakymmenessä vuodessa romahtanut.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994.
Lapsilisiä alettiin maksaa alle 16-vuotialle lapsille vuonna 1948. Lapsilisät maksettiin aluksi neljännevuosittain,
mutta 1.10.1989 lähtien kuukausittain.
Veron vähennys tulisi prosentteina, joten vain hyvätuloiset hyötyisivät.
Parempi ratkaisu olisi lapsilisän yksinhuoltaja lisän nosto 48,55 euroa > 148 €
Sekä omavastuun poisto asumistuesta tulorajat muuten ennallaan mutta tuo omavastuu pois.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/mll-lapsivähennys-hillitsisi-perheiden-köyhtymistä
Julkaistu: su 15.04.2012 klo 10:53| Päivitetty: su 15.04.2012 klo 11:28| Kotimaa
MLL: Lapsivähennys hillitsisi perheiden köyhtymistä
Lapsista tehtävä verovähennys hillitsisi lapsiperheiden köyhtymistä, sanovat lapsiasiavaltuutettu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.
Viime aikoina lapsiperheitä ovat MLL:n mukaan köyhdyttäneet ruuan kallistuminen sekä tasaverot.
Hallitus päätti lisäksi kehysriihessä, että arvonlisäveroa ja valmisteveroja korotetaan.
MLL:n pääsihteeri Mirjam Kallandin ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan köyhyys kasaantuu yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Myös alle kolmevuotiaiden lasten perheissä on paljon köyhyyttä.
Kalland kuvaa, että lapsilisän ostovoima ensimmäisestä lapsesta on pudonnut vajaassa 20 vuodessa noin viidenneksen. Toisesta lapsesta se on pudonnut liki kolmanneksen.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994. Jos lapsivähennys palautettaisiin, Kalland arvioi, että osa siitä palautuisi valtiolle. Rahaa palautuisi muiden verojen kautta, ja lisäksi lapsiperheiden kulutus lisäisi kotimaisen työn kysyntää etenkin palvelualoilla.
Hei ruohon purija?
Tasaverot ja ruuan kallistuminen köyhdyttävät lapsiperheitä
Kotimaa
Kirjoittanut STT–SINI IHANAINEN-ALANKO 15.04.2012 10:58
Viimeksi päivitetty 15.04.2012 11:53
MLL:n Kalland ja lapsiasiavaltuutettu Aula: Verotukseen lapsivähennys
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteeri Mirjam Kallandin mukaan välilliset verot ja erilaiset tasaverot kohdentuvat voimakkaimmin lapsiperheisiin.
Myös ruuan kallistuminen on köyhdyttänyt lapsiperheitä.
Hallitus päätti kehysriihessä, että arvonlisäveroa ja valmisteveroja nostetaan.
– Lapsiperheet ovat pakostakin kuluttajia. Kun lapset kasvavat, vaatteista ei voi tinkiä, ruokaa pitää syödä, bussilla kulkea, Mirjam Kalland sanoo.
Köyhyys koskettaa Kallandin ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan erityisesti yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä. Myös alle kolmevuotiaiden lasten perheissä on muita enemmän köyhyyttä.
Kallandin mukaan köyhyys tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät perheet voi elää kuten muut suomalaiset.
Viidennes kasvaa isossa perheessä
Aula huomauttaa, että monilapsisissa perheissä neljäs lapsi tulee kalliiksi:
– Silloin tarvitaan isompaa asuntoa, ja liikkumiseen tarvitaan auto. Asuminen ja matkailu ovat isommissa perheissä kalliita.
Kalland lisää, että yli viidennes suomalaisista lapsista kasvaa perheissä, joissa on kolme lasta. Yli neljän lapsen perheissä kasvaa 14 prosenttia Suomen lapsista.
– Nämä luvut ovat yllättävän suuria, Kalland painottaa.
"Syrjäytyminen lisääntyy"
Kallandin mukaan MLL:n kyselyssä on ilmennyt, että nuoret kokevat syyllisyyttä, jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa itselleen silmälaseja tai muita välttämättömiä tarvikkeita.
Nuoret kokevat myös, etteivät kuulu joukkoon, ellei heillä ole varaa käydä kahvilassa, elokuvissa tai käyttää merkkivaatteita kuten ikätoverinsa.
– Perheen taloudellinen tilanne aiheuttaa riitoja ja ilmapiirin kiristymistä kodeissa. Tämä lisää syrjäytymistä, Kalland sanoo.
Kalland uskoo, että verovähennys lapsista auttaisi lapsiperheiden köyhyyden vähentämisessä.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994. Kalland arvioi, että jos lapsivähennys palautettaisiin, osa siitä palautuisi valtiolle. Rahaa palautuisi muiden verojen kautta, ja lisäksi lapsiperheiden kulutus lisäisi kotimaisen työn kysyntää etenkin palvelualoilla.
Vartiainen: Mieluummin lapsilisiä ylös
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana pian aloittava Juhana Vartiainen myöntää, että lapsiperheiden verovähennys lisäisi kotimaassa kulutusta. Hän ei kuitenkaan näe, että siitä olisi pysyvää hyötyä taloudelle eikä kannata sitä.
– On parempi nostaa lapsilisää, Vartiainen sanoo.
Hän arvioi lapsivähennyksen vaikuttavan enemmän suurituloisiin.
MLL:n Kalland huomauttaa, että nykyisellään lapsilisä vähentää pienituloisten muita tukia.
Lapsiasiavaltuutettu Aula taas näkee, että lapsivähennys verosta auttaisi tasaamaan vanhemmuudesta aiheutuvia kuluja.
– Se kohtelisi erituloisia ja erikokoisia perheitä samalla tavalla.
Aulan mukaan lapsiperheiden suhteellinen asema on heikentynyt 90-luvun alusta oleellisesti verrattuna muuhun väestöön. Lisäksi hän muistuttaa, että lapsilisä on nyt jäädytetty.
MLL:n Kalland huomauttaa myös, ettei lapsilisä ole kompensoinut lapsivähennystä, kuten 90-luvulla oli tarkoitus.
– Lapsilisän ostovoima on pudonnut sen jälkeen ensimmäisestä lapsesta viidenneksen ja toisesta lapsesta liki kolmanneksen. Se on aika iso reaaliarvon pudotus, Kalland kuvaa.
Lapsivähennys auttaisi vain ansiotuloja ei todella kaikkein suurimmassa hädässä olijoita.
Kerro mietteitäsi.
http://asiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication
Päiväys: 15.04.2012 Yleisen asumistuen laskennan tulos
Alla ilmoitetuilla tiedoilla ARVIOITU ASUMISTUKI 441,63 e/kk
Tähän ”ylimääräisenä” tukena omavastuu 155 € / kk Yht. 596,63 €/kk
Vielä jäisi itse maksettavaa 199 €/kk
Yleisen asumistuen määrän perusteet
Ilmoitetut tiedot: Hyväksytyt tiedot: Asuinkunta Tampere
Ruokakuntaan kuuluu 3 henkilöä 3 henkilöä
Ruokakunnan bruttotulot yhteensä 1250,00 e/kk
1250,00 e/kk Tulo omaisuudesta (sisältyy tuloihin)
Asunto on kokonaan ruokakunnan käytössä Kyllä
Asumismuoto Vuokra-asunto
Asunnon pinta-ala 72.0 m2
Asunto valmistunut tai perusparannettu v. 1989
Asunnossa on keskuslämmitys Kyllä
Vuokra / Vastike 720,00 e/kk
Vesimaksu yhteensä (henkilöltä) 75,00 (25,00) e/kk
Asumismenot yhteensä 795,00 e/kk 707,04 e/kk
Alla ilmoitetuilla tiedoilla ARVIOITU ASUMISTUKI 441,63 e/
Kk
Asumismenot 9,82 e/m2/kk Perusomavastuu 155,00 e/kk
Pienet lapset ja yksihuoltaja saisivat vuokraan 795,00 e/kk
TUKEA 596.63 €/kk.
http://www.menomap.com/
Paikkakunta: Tampere
Perhetyyppi: Lapsiperhe
Menot/kk: 3352 €
Tässä ei saa valittua Yksi aikuinen ja kaksi lasta. Mutta jaettuna neljällä ja kerrottuna kolmella tulee 2514 €/kk Ei tuo ole suuren suuri
Aina lasketaan oletuksella että kysymyksessä on vuokra-asunto. Eli yh-äiti ei saa omistaa asuntoa. Muuten on turha vinkua kun ei raha riitä elämiseen, koska omistusasuntoon et välttämättä saa yhtään tukea, koko lainaa ei oteta huomioon, pelkästään lainan korot.
En tarkoita että kaikille pitäisi maksaa automaattisesti samaa tukea, mutta harkintaa voisi käyttää. Esim jos asunto on ollut omassa käytössä yli 15 vuotta, lapset ovat lähes täysi-ikäisiä. Silloin voisi maksaa "harkinnanvaraista" asumistukea esim pari vuotta että lapset muuttavat omilleen. Sitten voisi myydä asunnon ja muuttaa pienempään. Jos velkaa ei jäisi, ei enää saisi mitään tukiakaan. Jos pienillä tuloilla pitää ilman asumistukea pakon edessä myydä koti ja muuttaa vuokralle, sehän tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle.
Tämä ei ollut tarkka esimerkki vaan hieman mietittävää
En ymmärrä, mitä ajattelet?
Ilmeisemmin mietit oletuksia.
Tiedän ja tunnen yhteiskunnan rajat tuet ja velvoitteet ihan tarkkaan ajalta jolloin oli yksinhuoltajana.
Opiskelin opintovelan turvin ammatin, lapsilisä tuli joka 3 kk, vuokra asuntoon sain asumistukea, lainaa perheellisen verran > takaisin maksu meni samoin kuin muilla.
Se perään kuulutettu yksinhuoltajan ammatti, oli lisä lapsilisässä joka 3 kk sekä asumistuki samoin kuin muille; tulojen asukas luvun ja asunnon sekä vuokran mukaan.
Kun sain opintovelan maksettua, laitoin saman summan säästöön ja hankin oman asunnon, kun lapset siirtyivät omiin huusholleihin.
Minun kohdallani Kela on säästänyt, oman asunnon vuoksi tällä vuosituhannella, n. 29 000 € jonka olisin saanut asumistukena. Terveys petti ja jouduin/pääsin eläkkeelle n. 12 vuotta ennen eläkeikää.
Yleisesti asiasta olen sitä mieltä että jokaiselle yksinhuoltajalle pitäisi maksaa miniminä
- elatustuki 148 € /peritään elatusvelvolliselta.
- yksinhuoltaja lisä jokaisesta lapsesta 148 €/ KELA on nyt 48€/lapsi/kk.
- Lapsilisä kuten muillekin
- Asumistuki kokonaan ilman tuota "omavastuuta" taulukon "mukaan".
= Kuten tuolla on laskettu 441,63 e/kk sijasta TUKEA 596.63 €/kk. tuolla laskuperiaatteella eli yksinhuoltaja lisä vuokraan olisi155 €/kk tulojen asunnon ja vuokran mukaan. (mahdollisuus vain yhdenhuoltajan perheellä)
Lapsilisän muuttaisin TASASUMMAISEKSI nyt useamman lapsen perheet ovat maahanmuuttaja perheillä. Ensimmäinen lapsi on kallein, koska huonekalut ja isot hankinnat periytyvät ei niitä tarvitse jokaiselle hankkia..
Lapsilisä nykytasolta 110 €/kk / lapsi.
Laskin tuen noille 2514 €/kk tuloille samoilla tiedoilla muuten. Asumistuki 32,03 €/kk.
Siis yksi aikuinen kaksi lasta.
Tilastokeskus laskee:
ensimmäinen aikuinen 1.
toinen aikuinen 0.5.
yli 14v. lapset 0.5
ja alle 14v. lapset 0.3
joten tuo kuukausitulo ei ole oikein 2234 €/kk minun lasku päällä
Tuo erotus 279 €/kk on iso raha..
Ja mistähän lapsiperheiden saamat tuet maksetaan? Jos kaikki lapsiperheet saavat, nettona tukia eivät voi maksaa muut kuin yksinelävät, jotka maksavat jo muutenkin kaikesta enemmän per nuppi. Eläkeläiset, opiskelijat, syrjäytyneet, ym hoitavat laskun?
Eiköhän meillä tueta ihan riittävästi lapsiperheitä ja omistusasujia muutenkin. Riittää jo.
sanoo ulkoruokintaan nostettu.
Laitetaan tiemaksut.
On käsittämätöntä että kaikkiylläpitävät tiestöä ja vain autolliset niitä käyttävät.
Tiemaksut ja Autovero voimaan jo löytyy rahaa.
Ja asuntojen hintoihin eräänlainen valtion osuus. Nythän pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon saa "pilkkahintaan" verrattuna pk-seudun tasoon, silti pk-seudulta suunnataan valtion osuuksina järjettömiä määriä landelle, koska siellä asuvien mielestä heille kuuluu yhtä hyvät julkiset palvelut joka korven tölliin, jonka he ovat saaneet puoli-ilmaiseksi. Infra ei ole ilmaista.