Kun olen pari kertaa purjehtinut kantosiipialuksella Sortavalasta Valamoon, olen alkumatkalla huomannut aika suuria rakennuksia Sortavalasta johtavan kapean lahden länsipuolella.
Vasta äskettäin sain tietää, että rakennukset ovat Kasinhännän lentotukikohdan hangaareja ynnä muita rakennuksia.
Löysin jopa kuvan Kasinhännästä (myös sarjan kuva nro 5 on Kasinhännästä):
http://veijorio.kuvat.fi/kuvat/LENT%C4J%C4N ALBUMI/ Kasinh%E4nt%E4.jpg/web
Sitten vävin viime kesänä Kasinhännän hangaareilla.
Tie sinne lähtee Sortavala-lahdenpohja maantielta noin 1,1 kilometriä Karjalan sillalta Lahdenpohjaan päin. Risteyksestä käännytään vasempaan eli kaakkoon.
Kun varsin hyväpintaista tietä ajaa runsaat 3 kilometriä, saavutaan niemekkeen päähän. Hangaareihin pääsi puikahtamaan siälle. Ne olivat vaikuttavan suuria läheltäkin tarkasteltuna. Hyvä tutustumiskohden sotahistoriamatkailijoille.
Sana "kasinhäntä" tarkoittaa "kissanhäntää" ja tulee karjalankielisestä sanasta."kažinhändä".
Tietääkseni Meritiedustelulaivue 2 on toiminut Kasinhännästä käsin.
Haluaisin tietää lisää.
- Tietääkö lukija, onko Kasinhännän tukikohdasta olemassa historiateosta tai muuta kirjallista tietoa?
- Millä koneilla tukikohdasta on operoitu?
- Mistä löytyisi lisää valokuvia tukikohdan toiminnasta?
Suuret kiitokset!
Vasta äskettäin sain tietää, että rakennukset ovat Kasinhännän lentotukikohdan hangaareja ynnä muita rakennuksia.
Löysin jopa kuvan Kasinhännästä (myös sarjan kuva nro 5 on Kasinhännästä):
http://veijorio.kuvat.fi/kuvat/LENT%C4J%C4N ALBUMI/ Kasinh%E4nt%E4.jpg/web
Sitten vävin viime kesänä Kasinhännän hangaareilla.
Tie sinne lähtee Sortavala-lahdenpohja maantielta noin 1,1 kilometriä Karjalan sillalta Lahdenpohjaan päin. Risteyksestä käännytään vasempaan eli kaakkoon.
Kun varsin hyväpintaista tietä ajaa runsaat 3 kilometriä, saavutaan niemekkeen päähän. Hangaareihin pääsi puikahtamaan siälle. Ne olivat vaikuttavan suuria läheltäkin tarkasteltuna. Hyvä tutustumiskohden sotahistoriamatkailijoille.
Sana "kasinhäntä" tarkoittaa "kissanhäntää" ja tulee karjalankielisestä sanasta."kažinhändä".
Tietääkseni Meritiedustelulaivue 2 on toiminut Kasinhännästä käsin.
Haluaisin tietää lisää.
- Tietääkö lukija, onko Kasinhännän tukikohdasta olemassa historiateosta tai muuta kirjallista tietoa?
- Millä koneilla tukikohdasta on operoitu?
- Mistä löytyisi lisää valokuvia tukikohdan toiminnasta?
Suuret kiitokset!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomen Ilmavoimat teki vuonna 1924 organisaatiouudistuksen.
Silloin Ilmailuosasto 3:ta tuli Meritiedustelulentolaivue 2.
Siitä käytettiin lyhennettä M.T.L.2.
Vuodesta1926 alkaen nimi oli 2. Erillinen Meritiedustelulentolaivue.
Lyhenne oli 2.Er.MeLL.
Näiden yksiköiden kotitukikohta oli Kasinhäntä Sortavalassa.
Lisätiedot kirjassa:
- Pakarinen J., Rajalainen J. "Satakunnan lennoston historia 1918-1998" (1998).
Tälle sivulle on koottu yksityiskohtainen selvitys Kasinhännän Lentotukikohdan järjestelyistä (englanniksi). Mukana on myös kuva Hansa-koneen starttikiihdytyksestä:
http://www.sci.fi/~fta/ftrsqn21_history_2.htm
Sivustolta pääsee myös Sortavalan Lentoaseman historiaan. Lentoasema sijaitsi nykyisen matkustajasataman tuntumassa.
Neuvostoaikana Kasinhäntä oli sotilastukikohtana kielletty alue ja tiukasti vartioitu alue.
Nyt siellä voi käydä vapaasti. Tukikohdan alueelta löytyvät mm. vanhat ilmatorjunta-asemat, upseerikerho, aliupseerien asuntola, konehangaarit, huoltoverstas ja nousuluiskat lentokoneita varten.
Kasinhännän lentokoneet olivat ilmeisesti kaksitasoisia ponttoonikoneita?
Sortavalan Kasinhännästä operoitiin pääasiassa Hansa-koneilla.
Hansa oli Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan 1920-luvulla lisenssillä valmistama kone. Se oli yksimoottorinen ja -tasoinen, kaksipaikkainen meritoimintakone. Koneita valmistettiin saksalaisen "Hansa und Brandenburgische Flugzeugwerken" myymällä lisenssillä kaikkiaan 120 kappaletta. Tyyppimerkintä oli I.V.L. A.22 Hansa. Kuva:
http://img196.imageshack.us/img196/5609/ivla22hansa2.jpg
Suomen Ilmavoimat käytti Hansaa meritoimintakoneena 1923–35.. Talvisin laskutelineisiin kiinnitettiin sukset.
Hansan meritoimintakoneena korvasi Blackburn Ripon:
http://personal.eunet.fi/pp/gdes/images/Blackburn_Ripon.jpg
Suomen ilmavoimissa Riponeja käytettiin vuodesta 1931 lähtien 1930-luvun lopulle ensisijaisesti tiedusteluun ja yhteistoimintaharjoituksiin.
Talvi- ja Jatkosodassa Riponeja käytettiin tiedusteluun, sukellusveneiden torjuntaan ja pommituksiin.
Blackburn Ripon oli englantilainen, kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotukialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Blackburn_Ripon_IIF.jpg
Konetta valmistettiin useissa sarjoissa vuodesta 1929 lähtien 123 kappaletta.
Suomen valtio hankki Ripon-koneen valmistuslisenssin. Yhteensä 25 konetta rakennettiin Valtion Lentokonetehtaalla Suomessa. Ensimmäinen kone lensi vuoden 1930 joulukuussa. Sortavalankin sinitaivaalla koneet olivat tuttu näky.
Riponeilla lennettiin viimeiset lennot vuoden 1945 alussa, ja sen jälkeen ne poistuivat palveluskäytöstä. Lentolaite oli palvellut kunniakkaasti Suomen Ilmavoimia historian tärkeänä ajanjaksona.
Seuraavassa on harvinaista videomateriaalia Suomen Blackburn Riponeista.
Videolla nähdään koneen lentoonlähtö vesiltä ja laskautuminen veteen.
Ilmasta on kuvattu muun muassa Haminaa ja Viipuria:
http://www.youtube.com/watch?v=AeNo4XHmx_E
Videolla on kestoa vajaat 10 minuuttia.
Sortavalaan perustettiin ensimmäinen lentoasema kesäkuussa 1918.
Se sijaitsi Sortavalan keskustassa Vakkolahden rannalla, nykyisen sataman maastossa. Lentoaseman konesuojan muodostivat aluksi kaksi kankaista vajaa, joihin mahtui kaksi lentokonetta. Kolmas lentokone oli laskusillalla.
Puurakenteinen lentokonehalli valmistui lokakuussa 1918.
Varsinaisena lentokenttänä käytettiin rannalta avautuvaa Läppäjärven selkää.
Sortavalan lentoaseman toiminta siirtyi Kasinhäntään 1921 alkaen.
Sortavalan Lentoaseman ensimmäinen lentokone oli Friedrichshafen FF49C.
Kone saapui kesäkuun lopulla 1918. Kuva:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bd/Friedrichshafen_FF49C_at_Sortavala,_Finland_ca._1918.jpg
Kuva samanlaisesta Tanskan laivaston koneesta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/FF49.jpg/255px-FF49.jpg
Kuva pienoismallista Japanin väreissä:
http://www.bel-air-models.com/models/military-large/FriedrichshafenFF49c.jpg
Sortavalan Lentoasemalta toimivien lentokoneiden tehtävänä oli valvoa Laatokkaa, mutta sieltä suoritettiin valvontalentoja myös Laatokan pohjoispuolelle.
Friedrichshafen FF 49 oli saksalainen, puurakenteinen, kaksipaikkainen, kaksitasoinen ja kaksimoottorinen vesi- ja tiedustelulentokone.
Kone oli vahvarakenteinen, erittäin merikelpoinen ja lento-ominaisuuksiltaan sitä pidettiin hyvänä. Kellukkeilla pystyttiin lentämään myös jäältä.
FF 49 -konetta rakennettiin eri versioina yhteensä 240 kappaletta.
Koneen lentonopeus 140 km/h ja maksimilentoaika 5 tuntia 40 minuuttia.
Friedrichshafen FF 49 -koneita oli Suomen Ilmavoimilla käytössä yhteensä viisi kappaletta vuosina 1918-1923. Koneen lempinimi oli "Fredrika".
Terve!
Hankipa käyttöösi kirja "Satakunnan Lennoston historia 1918-1998".
Tekijät Juha Pakarinen ja Jari Rajalainen.
Kasinhännän lento-osasto toimi 1925-1939 Sortavalassa.
Tuossa mainitsemassani kirjassa on hyvä selostus lento-osaston toiminnasta, kalustoista ja yleensä elämästä tukikohdassa.
Valokuvia voi käydä etsimässä Helsingissä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä. Tämä paikka on on enetiseltä nimeltään Sota-arkisto.