Rkp menettää Närpiön linnakkeenaan

vm.fi:
"Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö muodostavat selvitysalueen (yht. 18 021 as.)
Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö muodostavat kokonaisuuden yhteistyön ja asioinnin perusteella. Kaskinen ja Närpiö muodostavat myös työssäkäyntialueen. Kaskisista
pendelöidään 17 prosenttia Närpiöön. Tälle työssäkäyntialueelle suuntautuu myös Kristiinankaupungista 10 prosentin pendelöinti.
Kaskisten ja Kristiinankaupungin väestökehitys ja -rakenne ovat Pohjanmaan maakunnan huonoimpia. Kunnat eivät pysty itsenäisinä vastaamaan tulevaisuudessa peruspalveluista. Kaskisilla syntyneiden ikäluokan keskiarvo oli vuosina 2008–2010 ollut ainoastaan
9 lasta. Kristiinankaupungissa keskiarvo on ollut 56 lasta ja Närpiössä 80.
Kaskisten huoltosuhde on väestöennusten mukaan erittäin huono eli 121 huollettavaa.
Myös Kristiinankaupungin huoltosuhde tulee olemaan huono, 116 huollettavaa.
Uuden kunnan huoltosuhde olisi 97 huollettavaa 100 henkeä kohden. Närpiön huoltosuhde tasapainottaisi kunnan tilannetta. Huoltosuhde olisi kuitenkin huonompi kuin
maan keskiarvo. Yli 75-vuotiaiden osuus asukasluvusta olisi ennusteen mukaan 22,3 prosenttia, kun se kahdessa kunnassa ylittäisi 25 prosenttia. Kunnan väestöpohja olisi 18 021
asukasta ja ennusteiden mukaan väestömäärä vähenisi alle 17 000 asukkaaseen vuoteen
2030 mennessä. Kunnan pinta-ala olisi 1 670 km². Pinta-alaltaan se olisi hieman nykyistä
Seinäjokea suurempi alue.
Uusi kunta olisi taloudeltaan kohtuullisen vahva. Yhteenlaskettuna kuntien verotulot
vahvistuisivat kokonaisuutena. Kaskista lukuun ottamatta muut nykyiset kunnat jäävät
alle koko maan tason, joka oli 3 416 €/asukas vuonna 2010. Uuden kunnan verotulot olisivat 2 965 €/asukas. Kaskisia lukuun ottamatta muissa kuntaliitoskunnissa verotulot olivat
selvästi alle tämän tason. Muutos vahvistaisi alueen kuntien taloudellista itsenäisyyttä.268
Uudessa kunnassa noin 140 oppilaan pohja mahdollistaa paremmin koulutoimen järjestämisen. Uusi kunta täyttäisi perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen
kriteerin. Uusi kunta myös parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä mahdollistaisi tehokkaamman opetuksellisen yhteistyön.
Uusi kunta ei itsenäisenä kuntana täyttäisi laissa säädettyjä ammatillisen koulutuksen
järjestämisedellytyksiä. Uuden kunnan muodostavat kunnat ovat jäsenkuntina Svenska
Österbottens förbund för utbildning och kultur –nimisessä kuntayhtymässä, jossa niiden
lisäksi on 11 muuta kuntaa. Ne ovat lisäksi jäsenkuntina suomenkielisessä Etelä-Pohjanmaan maakunnan Suupohjan koulutuskuntayhtymässä, jossa niiden lisäksi on viisi muuta
kuntaa. Kristiinankaupunki on jäsenenä myös Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä, jossa sen lisäksi on 19 muuta kuntaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on
suosittanut, että Pohjanmaalla koulutuksen kokoamista tulee jatkaa laajapohjaisen koulutusorganisaation aikaansaamiseksi. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestä-
misedellytysten turvaamiseksi ruotsinkielinen ammatillinen koulutus tulisi koota yhteen
järjestäjäorganisaatioon.
Kunnat ovat toimineet yhteistyössä esimerkiksi seutukunnan tasolla. Uusi kunta pystyisi kehittämään alueen yhteistä elinkeinopolitiikkaa, joka onnistuessaan lisää alueen
houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana sekä kääntäisi asukaskehityksen kasvavaksi.
Myös palvelujen järjestämisen kannalta uusi kunta olisi vahvempi toimija kuin kunnat
itsenäisinä.
Alueen kuntia ei esitetä liitettäväksi Vaasaan etäisyyksien vuoksi. Esimerkiksi Kristiinankaupungista Vaasaan on yli sata kilometriä, joten kuntien liittäminen uuteen Vaasaan ei
ole perusteltua. Etäisyydet Närpiöstä Kristiinankaupunkiin on 25 km sekä Kaskisiin 12 km.
Nykyisten kuntien kielisuhteet eroavat toisistaan. Kaskinen on kaksikielinen kunta
suomi enemmistökielenä, Kristiinankaupunki on kaksikielinen kunta, jossa ruotsi on
enemmistökielenä ja Närpiö yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Uusi kunta olisi kaksikielinen kunta, jossa ruotsi olisi enemmistökieli. Suomenkielisten osuus olisi noin 30 %
kunnan asukkaista. Suomenkielisten osuus olisi riittävän suuri turvaamaan kielellisten
oikeuksien toteutuminen myös uudessa kunnassa.
Uuden Suupohjan rannikkokunnan luomisessa kyse olisi kolmen kunnan liitoksesta.
Nykyisten kuntien taloudellisten haasteiden vuoksi uuden kunnan kuntaliitoksessa tarvittaisiin tehostavaa kuntaliitosta, jolla palvelut pystytään alueella turvaamaan ja luomaan
edellytyksiä lisätä alueen elinvoimaisuutta."