valittaa hesarisa että kaksikielisten ammattikorkeakoulujen ruotsinkieliset aloituspaikat lopetetaan.
Miksi valittaa koska ruotsinkieliset ovat aina halunneet eristäytyä omiin opintoryhmiinsä. Emme tarvitse enemmistön oppilaitoksissa ainaista kaksikielistä koulutusta, sillä eiväthän ruotsinkieliset koulut salli suomenkieltä.
Viime vuonna Vehkaoja kirjoitti seuraavaa:
"Minun mielestäni Ahtisaaren raportti ei tunnusta eräitä tärkeitä tosiasioita. Perustuslakimme ja kielilakimme nimittäin lupaavat liikaa. Ei ole edes matemaattisesti mahdollista, että 5 % kielivähemmistö voisi saada yhtä hyvät kielelliset palvelut kuin 91 % saa. Ruotsinkielisistä noin 45 % kertoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 32 %:lle suomi oli äidinkielen vertainen kieli. Tämän tosiasian työryhmä haluaa täysin unohtaa, sillä se haluaa keskittyä perustuslaissa säädettyyn oikeuteen käyttää ja saada palveluja joko suomeksi tai ruotsiksi. Eli työryhmä ei halua löysätä vaatimuksista. Arvelen, että kansan suuri enemmistö kokee simputukseksi sen, jos se joutuu palvelemaan ruotsiksi silloinkin kun asianomainen tunnetusti osaa täysin hyvin suomea. On aivan eri asia jos kohdalle osuu suomea taitamaton.
Miten perustuslain ja kielilain lupauksiin aikanaan päädyttiin, ansaitsisi oman selvityksen. Millaista julkista keskustelua asiasta käytiin ja ketkä keskustelivat? Keskustelun vähäisyys ei ole johtunut mielenkiinnon puutteesta vaan siitä, että itsesensuuri on toiminut ruotsinkielen aseman osalta samaan tapaan kuin itsesensuuri Suomen ja Neuvostoliiton suhteessa. On pelätty leimakirveitä jos poikkeaa valtaa pitävien linjasta. Enemmistö on suostunut kaikkeen mitä ruotsinkielinen vähemmistö on keksinyt pyytää".
Miksi valittaa koska ruotsinkieliset ovat aina halunneet eristäytyä omiin opintoryhmiinsä. Emme tarvitse enemmistön oppilaitoksissa ainaista kaksikielistä koulutusta, sillä eiväthän ruotsinkieliset koulut salli suomenkieltä.
Viime vuonna Vehkaoja kirjoitti seuraavaa:
"Minun mielestäni Ahtisaaren raportti ei tunnusta eräitä tärkeitä tosiasioita. Perustuslakimme ja kielilakimme nimittäin lupaavat liikaa. Ei ole edes matemaattisesti mahdollista, että 5 % kielivähemmistö voisi saada yhtä hyvät kielelliset palvelut kuin 91 % saa. Ruotsinkielisistä noin 45 % kertoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 32 %:lle suomi oli äidinkielen vertainen kieli. Tämän tosiasian työryhmä haluaa täysin unohtaa, sillä se haluaa keskittyä perustuslaissa säädettyyn oikeuteen käyttää ja saada palveluja joko suomeksi tai ruotsiksi. Eli työryhmä ei halua löysätä vaatimuksista. Arvelen, että kansan suuri enemmistö kokee simputukseksi sen, jos se joutuu palvelemaan ruotsiksi silloinkin kun asianomainen tunnetusti osaa täysin hyvin suomea. On aivan eri asia jos kohdalle osuu suomea taitamaton.
Miten perustuslain ja kielilain lupauksiin aikanaan päädyttiin, ansaitsisi oman selvityksen. Millaista julkista keskustelua asiasta käytiin ja ketkä keskustelivat? Keskustelun vähäisyys ei ole johtunut mielenkiinnon puutteesta vaan siitä, että itsesensuuri on toiminut ruotsinkielen aseman osalta samaan tapaan kuin itsesensuuri Suomen ja Neuvostoliiton suhteessa. On pelätty leimakirveitä jos poikkeaa valtaa pitävien linjasta. Enemmistö on suostunut kaikkeen mitä ruotsinkielinen vähemmistö on keksinyt pyytää".
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vehkaoja on kannellut oikeuskanslerille opetusministerin päätöksestä lopettaa ammattiopeluslaitoksissa ruotsinkielinen opetus.
"Enemmistö on suostunut kaikkeen mitä ruotsinkielinen vähemmistö on keksinyt pyytää".
Hmmmmmm.
ME TARVITSEMME PALVELUA !!!!
Vehkaoja haluaa vain sitä, että MYÖS surut opiskelevat palveluammatteihin.
Ei hän ole mitään etuoikeuksia hakemassa suruille.
Kaksikieliset oppilaitokset ovat kauhistus juuri RKP:lle.