Nyt mun on ihan pakko purkaa sydäntäni johonkin. Olen siis 22-vuotias nainen ja mulla on kauhea äiti-tytär-suhde omaan äitiini... Välillä tuntuu että koko elämä on sen takia pilalla.
Äiti on suhtautunut muhun aina eritavalla kuin sisaruksiini (isoveli ja pikkusisko, sekä uudesta liitosta yli 15v nuorempi sisarus). Hän ei koskaan ottanut minua vakavasti vaan syyllisti mua jos vain löysi jonkun aiheen sille. Esim. mua kiusattiin koulussa, ja jos äidille siitä kerroin, hän hyvin moittivaan sävyyn sanoi: "riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta. Mene itseesi ja MIETI miksi sinua kiusataan..." En vain ole voinut jutella äidille niin monesta asiasta vaikka olisin toivonut.
Kun lähdin lukioon, äiti käski mun muuttaa omaan asuntoon, ehdottomasti. Muutin siis soluasuntoon. Mitään taloudellista tukea tms. en saanut kotoa, ainoastaan kuukausittain tulevat lapsilisät (90€ kunnes täytin 17v ja aloin saada minimiopintotukea). Molemmat ikäiseni sisarukset kävivät lukion kotoakäsin, ja äiti kustansi heille koulukirjat jne. Itse joko lainasin heidän kirjojaan jos sattui olemaan sama mitä tarvitsin, tai ostin itse. Mitään uusia vaatteita tms en todellakaan ostellut vaan samat vanhat vaatteet oli lukion alusta ylioppilaaksi asti ja edelleen.
Kun aloin seurustella, kerroin poikaystävästäni ylpeänä äidilleni ja kysyin millon voin tuoda hänet "näytille". Äiti sanoi että sitten kun olemme seurustelleet vuoden tai kaksi, voi hän harkita. Petyin aivan hirveästi...
Erosimme hiljattain (reilut 4v seurustelua/ avoliittoa/ kihloja takana), ja kun kerroin äidilleni niin hän käski vain jatkaa elämää ja keskittyä itseeni jne. ja kielsi olemasta missään tekemisissä exäni kanssa enää koskaan. Tämä tuntui hyvältä neuvolta.. mutta eihän se helppoa ollut tietenkään. Ensimmäinen vakava suhde päättyi ja itku oli pitkään herkässä.. Soitin exälleni n. 3vk eron jälkeen sopiakseni käytännön asioista (kuten yhdessä otettujen laskujen hoidosta (esim aku ankka -lehti, koira, vuokrajutut jne.) mutta hän alkoikin haukkua mua "peeloksi" ja olevansa onnellinen kun on päässyt musta eroon ja että mun pitäs jättää hävet vaan rauhaan jne. Itkin aivan hirveästi, koska toivoin että olisimme voineet sopia asiat ja olla kuitenkin puheväleissä jatkossakin. Soitin äidille "purkaakseni sydäntäni" ja hän alkoi syyllistää mua aivan hirveästi. "Itse olet soppasi keittänyt, kanna itse vastuusi, oma on syysi, sinä ite vastaat tekemisistäsi ja niiden seurauksista"... Tiedän että ne on totta, mutta silti kaipaisin äitiä johon voisin turvata ja luottaa ja purkaa sydäntäni kun on vaikeaa. Tuntuu ettei äitini rakasta minua tällaisena vaan toivoo minusta jotain ihan muuta. En saa itkeä tai surra vaan aina pitäisi olla minäminäminä-asenteella jatkamassa elämää.. Tunnen olevani heikko ja vääränlainen. Olen kauhean ahdistunut. äitini ei koskaan soittele minulle... saattaa mennä puoli vuotta ilman että olen missään tekemisissä hänen kanssaan, ja yhteydenotto alkaa aina minusta..
Rakastin täydestä sydämestäni exääni, aina, enkä olisi halunnut erota. Aiemmin olimme sopineet että minä maksan koko opintotuella yhteisiä kuluja (vuokraa, laskuja, koiran kuluja jne) ja hän sitten maksaa loput yhteiset kulut sekä "huvit" palkastaan. Tämä sujui pitkään hyvin kunnes hänen äitinsä alkoi ahdistella mua soitellen/ tekstaillen että käytän hänen poikaansa hyväkseni, olen paha ihminen ja minut pitäisi viedä hoitoon. Avomieheni oli aluksi "minun puolellani" mutta alkoi hiljaksiin vaihtaa kantaa ja siirtyikin minua vastaan. Hän vain jotenkin muuttui... Hän alkoi syyllistämään minua kaikesta eikä tehnyt kotitöitä lainkaan, ei edes ulkoiluttanut koiraa enää. Hän syytti minua syömisestä, koska olin opiskelija ja toin vähemmän rahaa taloon, minä sain syödä vain makaronia. Hän työssäkäyvänä ihmisenä sen sijaan sitten sai herkutellakin ja pitää hauskaa. Hän istui tietokoneella päivät pitkät eikä huomionut mua enää ollenkaan.. Kitisi vain jos lempihousunsa ei ollut vielä tullut pesusta, tai jos nurkissa leijaili villakoiria. Sitten hän jäi työttömäksi ja siitä se piru vasta pääsikin irti. Se olinkin yhtäkkiä minä joka oli pilannut hänen työmahdollisuutensa, hänen tulonsa olivat menneet hukkaan minun takiani, olin yrittänyt erottaa hänet perheestään ja olin muka tuhonnut hänen elämänsä.. Hän jätti minut todeten ettei voi olla omaitsensä minun kanssani toisin kun hänen exänsä, jota hän on alkanut taas tapailla. Koko aika minun kanssani oli ollut hänen mukaansa teeskentelyä ja valhetta, enkä minä tunne häntä ollenkaan. Nuo sanat upposi kyllä niin syvälle sydämeen että vieläkin tekee kipeää ajatella...
voiko äiti pilata elämäni??
7
824
Vastaukset
- epätoivoinen
Olen varma että myös minussa on syitä eroomme, mutta silti kun "maalaisjärjellä" ajattelen, ei ollut ollenkaan minun syytäni että exäni muuttui ja lopulta jätti minut. Silti vain syytän itseäni siitä ja kaikesta.
Seurustelun aikana kun hommasimme koiran, minun äitini kielti ehdottomasti tuomasta koiraa heille jos olimme käymässä. Vaikka heillä on itsellään kolme koiraa.. Olin pettynyt tähänkin, sillä jos sukulaisia tms. on ollut käymässä, heillä on aina ollut lemmikitkin mukana. Minä en missään nimessä saanut tuoda koiraamme edes kakkukahvien ajaksi. :/ Äiti aina ennen tuloani lähetti viestin lopussa "ps. ethän sitten tuo koiraasi!!!" ja tämä jotenkin musersi minua. Olin haaveilut omasta koirasta niin kauan kun muistan, kaikki tiesivät minut koirafaniksi, ja kun lopulta koiran itselleni sain, äitini reaktio olikin tällainen.
Toinen asia on se, että olen hirveän lapsirakas ihminen. Olin meillä kotona aina lapsenvahtina, ja "maailmalla" rahani tienasin lapsenlikkailusta. Sain sukulaisilta paljon kehuja ja kannustusta että minusta tulee vielä hyvä äiti kun on jo valmiiksi niin plajon kokemusta jne.. Podin kovaa vauvakuumetta, ja tulin vahingossa raskaaksi 19-vuotiaana. Kerroin asiasta äidilleni ja hän laittoi välit poikki. Kielsi ehdottomasti "nostamasta numeroa" ja kertoi olevansa hyvin pettynyt minuun. Exänikin oli aika järkyttynyt raskausdesta ja päätimme sitten keskeyttää sen.. Surin aivan hirveästi ja minusta tuntuu vieläkin pahalta. Siinä meni unelmani. Jos olisin ollut vahvempi eikä äitini sanat olisi merkinnyt niin paljoa, olisin varmasti pitänyt lapsen. Joko exäni kanssa tai yksin.
Isäni kanssa en ole paljoa tekemisissä, mutta hän kertoi, että kun olin pieni, heillä oli äidin kanssa hyvät tulot, olivat jopa melko varakkaita. Joten meistä lapsista maksetut lapsilisät siirrettiin suoraan meille ristiäislahjaksi avatuille tileille "pesämunaksi tulevaa varten". Joka kuukausi vuosien ajan (he erosivat ollessani n. 10-vuotias) lapsilisät ja synttärilahjarahat laitettiin meidän lasten omille tileille. Isä sanoi että eron aikoihin minulla oli tililläni n. 10 000€, koostunut lapsilisistä sekä esim. mummien lahjoittamista synttärilahjarahoista.
Silloin kun muutin omilleni 16-vuotiaana, ja sain siis käyttöoikeudet omaan tiliini, siellä oli ainoastaan kesätöistäni tienaamat reilut 2000€ sen 15 000-20 000€ sijaan mikä siellä olisi isän mukaan kuulunut siihen mennessä olla.. isäni oli hyvin närkästynyt ja suoraan sanoen vihainen kuullessaan tämän.. Sillä äitini elää aika hulppeasti, käy joka vuosi ulkomaan matkoilla jne. vaikkei edes ole erityisen hyvätuloinenkaan. isä kihisi raivosta sanotessaan että eipä ihme, kun monta kymmentä tuhatta euroa "ilmaista rahaa" ja lapset sitten saavat pärjätä omillaan. Isä kuitenkin maksoi minustakin elatusmaksuja vielä lukioaikoinani, 200€ kuussa äidilleni MINUSTA, ja äiti ei sitten auttanut edes koulukirjojen kustantamisesa saati vuokrien tai ruokien maksussa, johon ne rahat oli tarkoitettu. En edes itse tiennyt tästä minulle (ja kahdelle sisarukselleni oli omat) tarkoitetusta pesämunasta ennen kuin tässä hiljattain kun isäni kanssa juttelin.. Olen jotenkin sanaton. Totta kai rakastan äitiäni ja hänkin varmasti minua. hän on elämäni tärkein ihminen, onhan hän minun äitini. silti mietin, voiko äiti oikeasti pilata elämän niin totaalisesti? :/- Äiti on out
Hei
Itse tässä nyt sen enempää omasta lapsuudestani ja nuoruudestani selittelemään muuta kuin sen että äiti lähti läiskimään ja ei pitänyt edes tapaamisvelvollisuuksistaan kiinni. Sisreni ja minä jouduimmen siis kasvamaan umpikieron persoonallisuushäiriöisen isän "hoidossa"
Koska tuo sinun äitisi vaikuttaa myös "hieman" häiriintyyneltä persoonalta, niin ei sinun enää kannata häneen aikaasi haaskata. Sinun ei tarvitse edes pitää kyseisestä akasta, joka nyt sattuu olemaan äitisi. Irtaudu äidistäsi, koska hän on ollut sinulle tosi inhoittava.
Äitisi ei voi olla sinulle kertomasi perusteella elämäsi tärkein ihminen. Rakenna omaa elämääsi, usko itseesi ja siihen että olet hyvä ihminen. Elämä jatkuu parempana.
Hakeutuminen Kelan tukemaan psykoterapiaan saattaisi myös auttaa.
- .
Jaa taas ulos nostettu elatusvelvollinen.
- m1raaaaa
Aika samassa tilanteessa ollaan, tosin olen sua aika paljon vanhempi. Itsellä kanssa vanhempien eron myötä jäin äidilleni ja äiti käytti kaikki rahani "elattamiseeni"... esim. virpomispalkat yms pikkuapulaisena toimimisesta tienatut kolikot meni aina äidille.. Minusta se oli täysin normaalia kunnes aikuisena juttelimme isän kanssa ja hän kertoi oman mielipiteensä joka oli täysin vastaan äitini ajatuksia..
Isä oli myös lähettänyt mulle rahaa sekä käteisenä että myöhemmin tilille synttäri- ja joululahjojen mukana (kerta summat olivat 100-1000 silloista markkaa) mutta äidillenihän ne aina meni "elatusmaksuina" vaikka isäni maksoi elatusmaksuja erikseen...
Äitiin laitoin välit poikki eikä tuota näytä haitanneen. on alkoholisoitunut erakko. pahaa teki katsella mutta pelastan itseni kun vielä voin - suosittelen sinua tekemään samoin. :) tämä on sinun elämäsi ja seuraa unelmiasi! jos haluat lapsen tai koiran niin voit saada ne molemmat eikä kenelläkään ole siinä mitään naputtamista! :) tsemppiä! - nipsu
Olet sinä kovia joutunut kokemaan . minusta sinä kuulostat terve järkiseltä nuorelta naiselta olet joutunut väärin kohdeltavaksi. Usko pois sulla on elämä edessä ja elä kadu tekemiäsi päätöksiä ne on ollut sillä hetkellä oikeita mihin ovat voimavarasi riittäneet. Itse olen 27-vuotias mies.Isäni pakotti minut muuttamaan kun täytin 18, eikä ikinä Isäni mitään minussa arvostanut ei ikinä mistään kiitosta tein ihan helvetisti hänelle kaiken maailman töitä kotona poltti loppuun minut työnteolla jo nuorena siitä seurasi pitkä masennus kierre. Nyt on väli matkaa vanhempiini reilut 100km olen todella helpottunut kun kukaan ei määrää minun elämää. Narsistisia luonteen piirteitä kun mahtuu tähän maailmaan.
Pää vain pystyyn ja kuuntele itseäsi elä muita, ainakaan sellaisia jotka ovat sinua satuttaneet. Tsemppiä sinulle elämään kyllä se sinun aika vielä koittaa:) - näin täällä
"Totta kai rakastan äitiäni ja hänkin varmasti minua. hän on elämäni tärkein ihminen, onhan hän minun äitini"
Näin minäkin ennen ajattelin ja tein ja tein ja tein äitini eteen kaikkea. Tuloksetta. Kiitosta.kehuja tai kannustamista en ikinä ole elämässäni häneltä saanut. Vain syyttelyä,tiuskimista ja äksyilyä. Vikojen etsimistä.
Aloin lopulta oirehtelemaan äitini lähellä. Oksentelin ja olin tavattoman uupunut.
Tein selväksi hänelle että nyt en enää jaksa. Ihminen minäkin olen jolla on tunteet ja toiveet. Yhteydenpidon katkaisin ja olen elämäni ensimmäistä kertaa helpottunut ja elämä tuntuu helpolta.
Helppoa välien katkaiseminen ei ollut,sillä onhan hän äitini. Mutta ei edes äitini saa kohdella minua huonosti ja kurjasti. Äitiys ei tarkoita jumalaa jolla on valta tehdä mitä haluaa ja lapsen pitää alistua siihen kohtaloon.
Minä sain voimia riuhtaista itseni tästä oravanpyörästä pois. Löydä sinäkin voimia ja elä omaa elämääsi ja nauti siitä. Äitisi tuskin tekee mitään hokkuspokkus yhtäkkistä persoonan muutosta. Jos annat itseäsi kohdella noin,tulee se jatkumaan niin kauan kuin sallit sen. Se on varmaa. - jk
ei voi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän261346Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71282- 51196
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21194Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11173Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11171Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421167Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21154Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31139Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21130