Olen 28v. nainen. Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä luultavasti jo lähes 20 vuotta. Äidilläni on myös ph joten olen ollut tietoinen omasta sairaudestanikin. Vuosikausia kuitenkin ajattelin kaiken sen ahdistuksen kuuluvan elämääni ja luulin, että minun on vain kestettävä ja kärsittävä itsekseni. Kolme vuotta sitten sain itseni vihdoin lääkärin pakeille jatkuvan väsymyksen johdosta. Solmussa ollut elämä alkoi vihdoin aueta, kun lääkäri ymmärsi kyseessä olevan masennuksen ja paniikkihäiriön. Sain lääkitykseksi Sepram 30mg. Tapaan edelleenkin lääkäriäni 3-4 kertaa vuodessa. Alkuun kävin myös psykologin juttusilla, mutta siitä ei tuntunut olevan minulle apua, ehkä henkilökemiat eivät kohdanneet.
Nyt talven aikana ahdistukseni on taas nostanut päätään. Välillä on ollut aivan selvä paniikkikohtaus, jonka olen tunnistanut heti. Useammin kuitenkin "lievempää" ahdistusta, jota en heti tunnista: ruoka ei maistu, paleltaa, vapisuttaa, oksettaa, sydän hakkaa, tekisi vain mieli pysyä kotona peiton alla. Sain loppuvuodesta Xanor 0,25mg tarvittaessa otettavaksi, nyt olenkin joutunut turvautumaan niihin useamman kerran viikossa (1/2 - 1tbl päivässä). Välillä päästäkseni töihin, välillä saadakseni nukuttua.
Sepram annos nostettiin muutama viikko sitten 40mg:aan. Mutta edelleenkin ahdistaa! Vapun jälkeen pääsen onneksi taas omalle lääkärilleni. (Olisin mennyt aiemmin, mutta aikoja ei ollut.)
Toivottavasti tämäkin ahdistuskausi menee ohi, kuten aina ennenkin. Tuntuu vaan niin toivottomalta juuri nyt. En saa siivottua, pestyä pyykkiä, kaupassakäyntikin ottaa voimille. Kavereita tekisi mieli nähdä, mutta en vain saa aikaiseksi. Huomenna pitäisi taas jaksaa töihin. Ehkä tämä vielä iloksi muuttuu.
Ahdistaa! :(
3
379
Vastaukset
Ainakaan vielä ei näytä paremmalta...
Heräsin viiden aikoihin paniikkikohtaukseen, otin Xanorin ja pystyin lopulta nukahtamaan uudelleen. Ysin aikaan heräsin taas ahdistukseen, ja kohta olikin pakko oksentaa pahaa oloa pois. Tietysti ahdistuin lisää miettiessäni, joudunko olemaan pois töistä. Päätin kuitenkin päästä edes oksetuksen yli ja mennä puolenpäivän aikoihin töihin.
Kuuluuko teillä muilla kohtaukseen oksentamista?
Näin jälkikäteen ajateltuna itselläni on parit kohtaukset menneet mahataudin nimiin.- Jeape
Terve, onpa niin samanlaista kun minulla. Olen 23v poika .
Kaikki alkoi ollessani joskus 5-6v ikäisenä laivalla missä minut pakotettiin syömään paljon enemmän mitä pystyin, siitä lähti syömishäiriö etenemään, sitten ajanmyötä se muuttui paniikkihäiriöksi. Nyt ollaan tässä 2v tykitetty työttömänä ja mietitty elämää ihan tosissaan.
1v sitten paniikkihäiriöni oli 100% Vaikeampaa entä nyt. Mikä minut auttoi melkein kokonaan paniikkihäiriön ohi ? Ajattelu. :) Ei siihen muuta tarvita.
Funtsin vaan päässäni että tämä on MINUN elämä eikä sitä saa mikään päässä oleva pikku pipi rajoittaa. Elän todennäköisesti vain tämän yhden elämän enkä S**tana anna minkään ajatteluvirheen pilata sitä. Nyt olenkin etsimässä työharjoittelu paikkaa ja aloittamassa elämän uusiksi.
Tiedäthän että paniikkihäiriö ei voi ikinä tehdä sinulle mitään pahaa ?
Se on vaan tapasi ajatella ja se saa sinut sekoamaan / pahoinvointiseksi / Vainoharhaiseksi.
Minulla paniikkikohtauksissa oikeasti ainut oire mitä en kestä on se pahoinvointi. Se on aivan järkyttävä.
Se vaan pitää päässä nauraa sille ololle että lopetappa tuo pelleily ja ole oikein.
:) Ehkä vähän hankala selittää mutta toivottavasti tästä on apua.
Ymmärrän mitä käyt läpi ja se on todella p*rseestä
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti tekstistäni on sinulle apua, näin minä pääsin eteenpäin.
HoX: Ilman lääkkeitä. :)Hei,
Olen 34 vuotias mies ja kovin tutulta tuntuu.
Itselläni nämä paniikkikohtaukset menivät jo kroonisiksi ja kaikki oli todella vaikeaa. Ja tarkoitan siis toooodella vaikeaa, sitä ei edes ymmärrä jos sitä ei ole kokenut. Toivottavasti sinulla hgogilaer alkaa jotain helpotusta löytymään.
Itselläni ennen pahimman alkua oli juuri noita paniikkikohtauksia öisin...ja monta. Heräsin todella pahaan oloon, hiki valui...ja siinä sitten joka yö mietti monta kertaa että kohta sitten töihin...se on rankkaa.
Tässä vaiheessa kun olisin saanut oikeaa apua niin olisi voinut päästä hieman helpommalla, mutta kun en saanut enkä ymmärtänyt koko asiaa niin homma meni vieläkin pahemmaksi.
Kaikki mahdolliset lääkärit on kierretty ja tulokset ovat olleet hyvät tai erinomaiset. Siis nämä verikokeet, sydänfilmit,magneettikuvat jne...
Menetin tässä rytäkässä perheeni ja se oli sitten viimeinen piste sille että oli pakko hakea apua muualta.
Olenkin käynyt psykoterapiassa nyt vuoden ja se on ilmanmuuta auttanut.
Nyt voin käydä taas kaupassa, töissä, kävelyillä ja hieman jopa harrastaakin jotain. Kuntosalia ja kohta golffia kun kausi alkaa.
Näitä en voinut tehdä mitään vuosi sitten. Nyt ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin että tämä olisi jotenkin jo normaalia....kaukana siitä.
Mutta voin kuitenkin jo hieman toimia.
Voimia kaikille ja olisi kiva vaihtaa kuulumisia jatkossakin muiden samasta kärsivien kanssa ja jopa tavata jos mahdollista.
Olisi hienoa tavata muita kenellä tällainen on, se voisi auttaa paljonkin. Tuntuu että tämän kanssa jää ihan pirun yksin, jotenkin noloa tällaista "sairautta" myöntää tai siitä puhua.
-theo
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1311364
- 102881
- 75713
- 51605
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa13521ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40484Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153451Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30417- 26389
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;175384