Olen kuullut paljon JT:ista mutta pari juttua on jäänyt vaivaamaan.
Voiko joku olla JT ihan tavallisessa elämässä (eli käy normaalisti töissä ja elää ns. normaalia elämää tosin Jumalan kanssa). Vai käykö jokainen JT käännyttämässä ihmisiä ovella?
Millaiseen uskonnon opetukseen JT-lapset osallistuu koulussa?
Onko JT:illä pappeja tms? Koulutetaanko heitä jossain?
Mistä JT-seurakunnan saavat rahansa? Onko joku kymmennys tms?
Voiko joku olla JT ihan tavallisessa elämässä (eli käy normaalisti töissä ja elää ns. normaalia elämää tosin Jumalan kanssa). Vai käykö jokainen JT käännyttämässä ihmisiä ovella?
Millaiseen uskonnon opetukseen JT-lapset osallistuu koulussa?
Onko JT:illä pappeja tms? Koulutetaanko heitä jossain?
Mistä JT-seurakunnan saavat rahansa? Onko joku kymmennys tms?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Voiko joku olla JT ihan tavallisessa elämässä (eli käy normaalisti töissä ja elää ns. normaalia elämää tosin Jumalan kanssa)."
Kyllä, suurin osa todistajista elää juuri tuolla tavalla.
"Vai käykö jokainen JT käännyttämässä ihmisiä ovella?"
Jokaisella Jt:llä on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan kertoa ihmisille hyvää uutista. Eli tähänkin vastaus on myöntävä vaikka hieman vierastan tuota käännyttämis-sanaa.
"Millaiseen uskonnon opetukseen JT-lapset osallistuu koulussa?"
Heidät on kokonaan vapautettu koulun uskonnon opetuksesta.
"Onko JT:illä pappeja tms?"
Ei ole.
"Mistä JT-seurakunnan saavat rahansa?"
Koko järjestön toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin.
"Heidät on kokonaan vapautettu koulun uskonnon opetuksesta."
Eivätkö siis osallistu myöskään elämänkatsomustiedon opetukseen?
Jehovan todistajat eivät osallistu uskonnon eivätkä elämänkatsomustiedon opetukseen. Heillä on täydellinen vapautus.
Vapautusta on perusteltu sillä, että Jehovan todistajalapsien uskonnollinen kasvatus tapahtuu kotona.
Hyvinpä on varmistettu etteivät lapset ja nuoret saa mistään objektiivista tietoa muista vaihtoehdoista itsenäisen ajattelun tueksi.
Koulussa kuitenkin ET:n lisäksi vakaumukselliseenkin uskonnonopetukseen kuuluu tietoa myös muista uskonnoista.
Noh siis jos lapsen oman uskontokunnan mukaista opetusta ei voida koulussa järjestää niin lapset vapautetaan opetuksesta (näin esim. hare krisnoille, katolisilla, baptisteilla, metodisteilla jne..) Eli tämä ei ole mikään JT:iden oma juttu. Ketään ei voi pakottaa ET opetukseen. Ja näissä muissakin tapauksissa jää muut kirkot hyvin vähäisiksi.
Lisäksi monissa jopa koulussa opetettavissa muissa kuin luterilaisessa ja ET:ssä, uskonnonopetuksessa jää muut kirkot tosi vähäisiksi. Niitä ei yksinkertaisesti koeta tarpeellisia kun uskotaan oman uskonnon olevan se oikea.
Periaatteessa on niin, että kouluilla on velvollisuus järjestää oman tunnustuksen mukaista uskonnonopetusta, mikäli jotakin uskontokuntaa kannattavia oppilaita on koulussa vähintäänkin kolme. Esim. katolilaisilla on juuri tätä varten omat uskonnonopettajat ja oma opetussuunnitelma. Jehovan todistajat eivät tietääkseni käytä koskaan tällaista etua, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuuskin, vaan valitsevat sen sijaan vapautuksen. Tätä perustellaan juuri sillä, että lapsen uskonnollinen kasvatus tapahtuu Jehovan todistaja -perheissä ja valtakunnansaleilla.
Uskonnonopetus - tunnustuksellinenkin - on nykyään ekumeenista, millä tarkoitetaan sitä, että vieraat kirkot ja uskonnot pitää esittää niin, että kyseisen uskonnon kannattajatkin hyväksyvät esityksen oikeaksi. Esim. Jehovan todistajat tulisi esitellä tavalla, jonka Jehovan todistajat itsekin voivat hyväksyä.
Vaikka Jehovan todistajilla ei olekaan päätoimisia pappeja, niin käytännössä seurakunnan vanhemmistoon kuuluvat ja Beetelissä palvelevat muodostavat eräänlaisen "pappisluokan". Heillä on sellaisia tehtäviä, joita n.k. tavallisilla seurakuntalaisilla ei ole ja jotka erottavat heidät siis omaksi ryhmäkseen (kuten opetusta, seurakunnan johtamista yms. "paimentyötä"). Jehovan todistajat itsekin tunnustavat tämän, vedotessaan esim. siihen, että seurakunnan vanhimmilla on vaitiolovelvollisuus sellaisista asioista, jotka he ovat saaneet tietoonsa vanhimman ominaisuudessa. Tällöin on juuri vedottu siihen, että seurakunnan vanhimmat tekevät samanlaista sielunhoitotyötä kuin papit, joten heillä tulisi olla virkansa puolesta yhtäläinen oikeus säilyttää rippisalaisuus kuin papeilla.