Kompetenssi- ja kvalitettivaje

Pahoittelen otsikkoon päässyttä kirjoitusvirhettä.

Oikein kirjoitettuna otsikon olisi tullut olla tietysti:

Kompetenssi- ja kvaliteettivaje.

Kompetenssivaje kuvaa ammattitaidottomuutta ja
kvaliteetti tuotoksen ala-arvoista laatua.

"Antakie rahhaa."

Likviditeettiongelma ?

"MTT kirjoittaa portaalissaan:

"Joka vuosi suuri määrä Suomen viljavainioiden sadosta jää saamatta
huonolaatuisen siemenen vuoksi. Sertifioitu laatusiemen tai huolellisesti
kunnostettu TOS-siemen lisäisi viljasatojamme miljoonia kiloja,
arvioi MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio."

Oivallinen esimerkki jossa alhainen kompetenssi
tulee kytketyksi ahneuteen". Jopa_vain

Löytääkö ketään tuosta Jopa_vainin aiemmasta jutusta ja tästä uudesta epäloogisuutta. Siis ensimmäisessä hän provosoi sitä ettei suomalainen viljelijä käytä sopimussiemenviljelijän sertifioitua siementä. Nyt kun sertifioitu siemen onkin runsaan käytön vuoki loppumassa, hän kääntää jutun niin että tilojen oma siemen on huonoa kun ei sitä voi käyttää.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/Miljoonia satokiloja sivu suun jo kasvukauden alussa
"Tanska ja Ruotsi käyttävät 85‒90 prosentilla kylvöistään sertifioitua siementä, ja se on hyvä tavoite Suomellekin".

Onko siis niin että Tanskassa ja Ruotsissakin on niin huono viljan laatu että pitää käyttää kauppakunnostettua, sopimuviljelijoiden viljelemää sertifioitua siementä:). No Jopa_vainille tiedoksi, suomessa on nyt käytetty tuota sertifioitua siementä ja siksi siksi se on loppumassa. Se ei siis tarkoita sitä että rehuviljan laatu olisi huonoa, rehuvilja on rehuviljaa, ja siemenvilja on siemenviljaa, jota vartavasten viljellään siemeneksi.

"Sertifioidun siemenen käyttö saattaa tuntua ensi vaikutelmaltaan kalliilta vaihtoehdolta, mutta lopullisessa vertailussa käsitys kalleudesta monesti muuttuu. Alkuperältään, tuotantotavaltaan ja ominaisuuksiltaan varmennetun tilan oman siemenen tuotanto laatuketjuvaatimusten mukaisesti

Sertifioidun siemenen laatu luodaan siemenviljelijöiden ja muiden siemenalan ammattilaisten yhteistyöllä. Tuotannossa käytettävän kantasiemenen polveutuminen tunnetaan ja aitous varmistetaan kenttäkoetestauksella. Siemenviljelysten kunto, kuten hukkakauravapaus ja lajipuhtaus, varmistetaan viljelystarkastuksessa. Siemenviljelijän tuottama raakaerä kunnostetaan ja pakataan ammattimaisessa siemenkunnostuslaitoksessa. Lopuksi erän laatu varmennetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikössä, joka antaa vaatimukset täyttävälle erälle tarkastustodistuksen eli sertifikaatin.

Vuodesta 2000 alkaen tilan omaa siementä käyttäviltä tiloilta on kerätty ns. TOS-maksua kasvinjalostuksen kustannusten kattamiseen.

Pienillä tiloilla laadukkaan TOS-siemenen tuotanto tulee yleensä sertifioitua kalliimmaksi. Isoilla tiloilla TOS-siemenen käyttö voi periaatteessa olla kannattavaa, mutta niillä on usein pulaa työvoimasta".
http://www.agronet.fi/mallasohra/v2kylvosiemeneen.htm

Taas esimerkki Jopa_vainin maatalous vihasta. Olkoompa kyse nistä vain, hän kääntää sen nekatiiviseksi maataloutuottajia kohtaan. Ensin kun ei käytä sertifioitua siementä, se on nuukuutta, kun käyttää, se on ammattitaidon puuttetta.

Ei teollisuudessakaan katsota sitä että käyttää alihankintaa, ammattitaidottomuudeksi kun ei itse muka pystyisi kaikkia tuotteen osia valmistamaan. Erikoistuminen on maataloudessakin pitkällä, ei ole enää tiloja joilla olisi lehmiä, lampaita, sikoja, kanoja, ja viljaa, vaan on yhteen tuotantomuotoon erikoistuneita tiloja, esimerkiksi siementuotantoon.
Mutta provonhan voi kaikesta vääntää.

Amatöörimäisten perheviljelmäpuuhastelijoiden
taholta ei tässä siemenpulassa ollut kysymys
alihankinnasta. Kysymys oli ministeriölle
ruikuttamisesta, kun oman ammattitaidon
täydellinen puuttuminen estää asian ratkaisemisen
itsenäisesti, ilman voimakasta yhteiskunnan
jeesausta.

Mielenkiintoiset naurut sääiväisine pään pyörityksineen
voisi saada osakseen esimerkiksi metallipajayrittäjä, jos menisi
ruikuttamaan TEM:ille, että voi, voi auttakkee,
auttakkee, levyt on lopussa ja harjateräs on lopussa,
mitä mie nyt teen, auttakie, antakie miulle
raaka-aineita, antakie ainakin rahhaa.

"kun tilan oma sato ei ole riittävän laadukasta siemeneksi
kertoo kaiken niin laatuongelman kuin ammattitaidottomuudenkin".

Et siis tuolla tarkoittanutkaan että sato ei olisir riittavän laadukasta.
Äkkiseltään vaan saa sellaisen käsityksen.

"Leppä pitää perusteltuna Huoltovarmuuskeskuksen siemenvarastojen avaamista, jotta kevään siementarpeeseen pystytään vastaamaan".


Huoltovarmuuskeskukseltahan siinä Leppä pyytää siemenvarastojen avaamista.
Koska kyseisen laitoksen tehtävä on turvata esimerkiksi riittävä kylvösiemenen saanti.


"Huoltovarmuuskeskus
Toiminnan perusteet
Hallinto varautuu ohjaamaan tuotantoa ja niukkojen voimavarojen käyttöä sekä lopputuotteiden kulutusta. Viljan, siemenviljan sekä eräiden torjunta-aineiden ja perustuotannon raaka-aineiden varmuusvarastoja käytetään puskureina kriittisten materiaalien saantihäiriötilanteissa.".
http://www.huoltovarmuus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/toiminnan-perusteet/index.html

"Laki
Valtion viljavarastosta
3 luku
Varmuusvarastointi
9 §
Varmuusvarastointimäärät

Maan vilja- ja siemenhuollon sekä nurmikasvien siementen saannin varmistamiseksi Valtion viljavaraston omistuksessa on oltava varmuusvarasto, jonka suuruus on 400 000 tonnia leipäviljaa, 200 000 tonnia rehuviljaa, 100 000 tonnia siemenviljaa ja 1 200 tonnia nurmikasvien siementä".
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1989/19891124

Kun laki tehtiin oli vallassa Sorsan 3 hallitus jossa oli 17 SDp:n ministeria ja
9 keskustan ministeriä.
http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=63

ammattaitosia ovat nämä GMO soijan ja maissin viljelijät jotka kaiken siemenensä joutuu Monsantolta ostamaan:)

"Sade on haitannut viljojen puintia elokuussa. Elokuun sademäärät olivat lähes kaksinkertaiset tavanomaiseen verrattuna monin paikoin Suomea. Ohrasatoa puolestaan heikensi kuiva ja lämmin keskikesä. "
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sateet heikentäneet viljasadon laatua/1135269154060

Maaseudun Tulevaisuuden jutut pitäisi ilmeisesti kirjoittaa niinkuin lukion rehtorini kehoitti vastaamaan ylioppilaskokeeseen eli niin tyhjentävästi, että jokainen mökin ukko ja muorikin asian ymmärtää. Tässä tapauksessa tietenkin niin, että jokainen urbaani idioottikin tajuaa mistä on kyse.

Metallipaja tarvii harjaterästä... jollei ole pajaa laajentamassa....

Mikä ihmeen tunari tämä jopa vain on?????

"Ja siinä on se ero, että terästä voi valmistaa ympäri vuoden, mutta siemenviljaa syntyy vaan syksyisin, keväällä maahan saaduista laadukaista siemenistä. Eli mistä niitä nyt otettaisiin?"

Ammattilainen varmasti osaisi, päin vastoin kuin amatööripuuhastelija,
ottaa huomioon kausirajat ja varautuisi. Tosin nykyään hankintoja voi tehdä
(jos osaisi, ja ammtilainen osaisi) koko maapallon alueella, Suomen syksyyn ei tarvitsisi rajautua hankintatoimessaan. Ammattilaisen ei tarvitsisi
keskustelupalstoilla uikuttaa, mistä niitä otetaan. mistä otetaan.

Keski-Eurooppalaiset tunari-veljet ovat tuhonneet paljon syysvilja kylvöjään viimetalven pakkasilla, kun eivät peitelleet kasvustoja pakkaselta suojaan. Nyt sitten aikovat korvata tuhoja ohralla. Mistä niille riittää siemen nyt yhtäkkiä??

Kekkonenkin ainkoinaan sanoi "Saatanan tunarit..." tarkoitti varmaankin Jopa_vain ja hänen kaltaisiaan . Maatalous ei ole teollisuustuotantoa jossa voidaan lopputuoteen laatu taata. Säät vaihtelevat ja vaikuttavat sadon laatuun, yksinomaan viljelijän ammattitaidolla ei ole merkitystä sadon laadun kanssa. Huonoon aikaa tullut halla voi tuhota kasvuston (esim. kauralla maitotuleentumis vaiheessa). Kunnon ukkosmyrsky laoonnuttaa viljan/rypsinn täysin jolloin esim. homeet pääsevät vaikuttamaan ja tuhoamaan itävyyttä ja jopa koko sadon kuten joskus voi esim. rypsiläkin tapahtua. Samoin pitkä kuuma ja kuiva kausi alkukesästä, kuten joskus nkin ollut kuivaa ja kuumaa kylvöistä juhannukseen voi tuhota sato odotukset.

Maanviljelys on osittain arpapeliä, teet kaikkesi ja toivot parasta. Asiaa voisi havainnollistaa vaikkapa, jos elokuun 12 päivä tänä vuonna sataa Jopa_vain lahjoittaa kuukaden bruttotulonsa veteraaneille, jos elokuun 13 päivänäkin sataa hän lahjoittaa toisen kuukaudenn bruttotulonsa veteraaneille. Lähdetkö mukaa luonnonarpapeliin?

Kukaan viljelijä ei ole pyytänyt rahaa siemenpulanvuoksi. Viranomaiset ovat keskenään keskustelleet pitåisikö huoltovarmuusvarastoja avata tämän siemenviljapulan vuoksi. Toistaiseksi huoltovarmuuskeskus ei ole antanut lupaa siemenviljan ottamiseen sieltä ja aikakin sille on jo loppunut.

"Tosin nykyään hankintoja voi tehdä (jos osaisi, ja ammtilainen osaisi) koko maapallon alueella". Jopa_vain

Jopa_vainilla on itsellään kompetenssi- ja kvalitettivaje. Niitä lajikeita joita kasvaa etelämmässä ei kannata suomen kasvuolosuhteissa kasvattaa koska suomessa viljeltävät lajikkeet ovat nimeomaan jalostettu meidän olosuhteisiimme.
Esimerkiksi keskieurooppaan suunnitellut kitkarenkaat ovat suomen oloissa vaarallisia.



Nykyään Suomen eteläpuolella kasvavia viljalajikkeita ei kuitenkaan voida sellaisenaan ottaa Suomessa viljelyyn, koska päivät ovat pohjoisessa pidempiä kuin etelässä.
Eteläisillä lajikkeilla olisi Suomen oloissa sama ongelma kuin Suomessa nykyään viljeltävillä lajikkeilla liian lämpiminä kesinä: jyviä ehtisi muodostua vähemmän kuin niissä oloissa, joihin lajike on jalostettu.
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/328b539b-a12c-4e64-9755-1ae822ec98e1#h_Luonnon_ehdot_

"Kasvinjalostus on pitkäjänteistä työtä. Aika risteytyksestä uuteen lajikkeeseen kestää yhä edelleen usein 10 - 15 vuotta, vaikka uusilla jalostusteknologioilla, kuten haploidijalostus jalostustyön kestoa onkin voitu lyhentää uusien lajikkeiden käyttöön tulon nopeuttamiseksi. Suomen oloihin tarkoitettujen lajikkeiden jalostus on välttämätöntä".
http://www.sertifioitusiemen.fi/index.php?module=pagemaster&PAGE_user_op=view_page&PAGE_id=7&MMN_position=20:12

Sertifioidun siemenen käyttöä on virallisella taholla kovasti markkinoitu, tavoitteena se, että viljelijät eivät käyttäisi omaa siementä vaan ostaisivat ainoastaan sertifioitua siemenviljaa. No moni viljelijä on varmaan tuon mukaisesti toiminut ja olettanut, että sitä sertitavaraa sitten kanssa saa. Mutta nyt näyttää sitten sertisysteemi tökkivän kun tavara on loppunut kesken.

Siemenenviljan riittävyyden kanssa ei olisi mitään ongelmaa jos sallittaisiin tilojen välinen siemenviljan kauppa, mutta nykyään se ei ole sallittua ellei tavara ole sertifioitua.

Aloittaja ei ilmeisesti ole perillä näistä siemenviljakaupan kiemuroista.

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/337082/Kotimaista ruista leipaan
"Kotimaista ruista leipään
Viime vuoden huippusato nosti omavaraisuuden 80 prosentin pintaan."