Elokuun lopussa 1944 saksalaiset oli murskattu Ranskassa, Montgomery ehdotti röyhkeätä hyökkäystä itse Saksaan, siten sota olisi saatu voitokkaaseen päätökseen ennen vuotta 1945. Pelkuri Eisenhower piti suunitelmaa liian uhkarohkeana, tämän takia sota jatkui puoli vuotta turhaan. Jälleen kerran näimme että suurella kenraalilla pitää olla munaa, Ikellä sitä ei ollut!
Montyn suunnitelma: Jouluksi 1944 kotiin
Nerokas suunnitelma
34107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Elokuussa olisi pitänyt jatkaa etenemistä, saksalaiset olivat paniikissa, Rein olisi ylitetty ja sota olisi saatu ratkaisuun vuoden loppuu mennessä. Amerikkalaisten epäröinnin takia näin ei käynyt.
MIlläs etenet, kun löpö loppuu. Pääosa länsiliittoutuneiden huollosta kulki loppusyksyyn 1944 saakka Normandian kautta. Huolto rupesi pelaamaan kunnolla vasta, kun Antwerpenin satama saatiin käyttöön marraskuussa 1944.
Paskapuhetta, lopöä oli mutta Eisenhower ja muut jenkkipelkurit kielsivät etenemästä. Sota olisi saatu päätökseen vuonna 1944 jos olisi ollut enemmän rohkeutta!
jos ja jos, niin ja niin
Arnhemissa yritettiin tuota hyökkäystä Saksaan. Turpaan tuli.
Enkut jätettiin Arnhemissa jenkkien kateuden takia vaille riittävää tukea. Yleensä peräti varovainen Monty otti suuren riskin ja epäonnistui osittain jenkkien suureksi riemuksi.
Jenkit kävivät varovaista sotaa leveällä rintamalla ilman painopistettä ja reservejä. He luottivat siihen, että jossain aina repeää. Niin tietysti kävikin, mutta aikaa meni.
....Enkut jätettiin Arnhemissa jenkkien kateuden takia vaille riittävää tukea....
Ho hooo, kyllä Britannian armeijan piti olla yksinäänkin riittävän vahva edetäkseen yhtä tietä pitkin pienen matkaa. Vai eikö se kyennyt yksin mihinkään, olisiko jenkkien pitänyt taluttaa sitä kädestä koko ajan?
Eikös brittiarmeija kulkenutkaan voitosta voittoon, vai miten se mantra menikään?
yli 90 km. Siitä kiilasta oli myöhemmin suuri hyöty. Vastassa oli yhden armeijan päävoimat ja mm SS-psak.
Jenkit seisoivat kuukausikaupalla paikalllaan.
"Jenkit kävivät varovaista sotaa leveällä rintamalla ilman painopistettä ja reservejä. He luottivat siihen, että jossain aina repeää. Niin tietysti kävikin, mutta aikaa meni."
Juuri noin sotaa ei pidä käydä. Montyn suunnitelmassa joukot keskitettäisiin, röyhkeästi hyökättäisiin Reinin yli ja se olisi ollut siinä. Pelkurijenkkien takia sota ei loppunut jouluksi 1944.
,,,,,Jenkit seisoivat kuukausikaupalla paikalllaan.,,,,,
Ei nuo seisoneet vaan tyhosivat Wehrmachtia paljon enemmän kuin britti samana aikana.
,,,,Britit etenivät yli 90 km,,,,,,
Jäi puuttumaan Berliinistä vielä monta sataa km. Jos Monty tosiaan oli menossa Berliiniin asti niin olisi hänen pitänyt päästä edes nuo pari sataa km Reinille olipa vastassa millaisia Saksan joukkoja tahansa.
"Jos Monty tosiaan oli menossa Berliiniin asti niin olisi hänen pitänyt päästä edes nuo pari sataa km Reinille olipa vastassa millaisia Saksan joukkoja tahansa. "
Arnheimin operaation tavoitteena oli Reinin ylitys. Se epäonistui, mutta joen tuntumaan päästiin. Syntyi 160 km murtuma saksalaisten asemiin. Siitä oli myöhemmin suurta hyötyä.
Avaus antaa täysin väärää tietoa, kuten aina. Monty ei tehnyt mitään "jouluksi kotiin"-ehdotusta, vaan esitti keskitettyä hyökkäystä talvella -45.
Olisi aina hyvä edes hieman perehtyä sotahistoriaan, Nyt annetaan yhtä mittaa täysin valheellista tietoa. Toiset saman tason typerykset sitten ottavat sen todesta.
Nähtiinhän se Arnhemissa miten pihalla Monty oli sodan johtamisesta. Arnhemin suorituksen perusteella Berliini oli lievästi sanoen liian kaukainen tavoite brittein haaveille. Mutta ei sen miehen pöyhkeydellä eikä narsismilla ollut mitään rajaa.
sodan rohkeimmista operaatioista. Ongelmina oli liittoutuneiden tiedustelun heikkous. Ei ollut tietoa II SS-Psak:sta Arnhemissa
,,,,Ei ollut tietoa II SS-Psak:sta Arnhemissa ,,,,,,
Eikö briteillä ollut tiedustelua? Mutta jos kuvitteli syksyllä -44 etenevänsä Berliiniin asti niin ei silloin olisi ollut varaa kompastua turvalleen yhteen ylimääräiseen Psak:aan. Kuten tiedetään niin Saksan ps-aselaji ei ollut tuohon aikaan lähimainkaan määrävahvuuksissaan ja kärsi ankaraa polttoainepulaa.
Kyllä varmaan samana kesänä Bagrationissakin törmättiin monia kertoja yllättäviin armeijakuntiin mutta Puna-armeijan tankit ajoivat niistä yli ja tuhosivat tuollaiset joukot parissa päivässä eikä suurhyökkäys pysähtynyt yhteen yllättävään joukko-osastoon, vaikka se olisi ollut isohkokin.
Liittoutuneiden yhteinen tiedusteluorganisaatio ei ilmoittanut mitään II PsAKsta Arnhemissa. Siksi kauimmas hypännyt brittiläinen divisioona joutui tappiolle.
Bagrationissa ei ollut mitään yllättäviä armeijakuntia. Päähyökkäyksen suunnassa oli YKSI panssaridvisioona. Sitten niitä haalittiin muilta rintamaosilta. Juuri Saksan Keskustan AR:n panssarivoimien puutteeseen perustui Bagrationin onnistuminen.
Market Gardenin maavoimat käsittivät lähinnä yhden britiläisen armeijakunnan.
Nämä brittikaunan innostamat stallarit eivät tunne tapahtumia edes alustavasti ja latelevat tuomioitaan piippalakista vetäen.
Ei Market Gardenilla ollut Berliini tavoitteena. vaan Reinin sillat. Nyt jäätiin yhtä siltaa lyhyeksi.
Typeryyden huippu on verrata Bagrationia, eli itärintaman suurinta operaatiota, yhteen lähinnä maahanlaskujoukkojen yllätysluontoiseen iskuun länsirintamalla.
Operaation Bagrationissa murskattiin kesällä 1944 koko Saksan itärintaman keskinen armeijaryhmä, samat joukot jotka v. 1941 olivat voitonvarmoina edenneet Moskovan porteille saakka. Keskustan armeijaryhmän tuho katkaisi lopullisesti Wehrmachtin niskan, ja sodan loppu oli sen jälkeen vain ajan kysymys.
Neuvostoliiton valtavat strategiset iskut saksalaisia vastaan saavat länsivaltojen Arnhemit ja muut operaatiot näyttämään pikku kahakoilta.
Koon puolesta kyllä,.mutta on muistettava että rintamakin oli hitosti lyhyempi ranskassa. Hyökkääjiö oli vähemmän ja niin oli vastassa vähemmän sakujakin
Länsirintaman vähättely on täysin urpoa. strategisesti yhtä tärkeitä tapahtumia kuin idässä
joukoista puuttuivat juuri ne panssariarmeijat, jotka olivat Moskovan porteille edenneet. Ne olivat Baltiassa, lännessä, etelässä ja ties missä.
Kukaan täysijärkinen ei vertaa Arnhemin yllätysiskua maaahanlaskuineen Bagrationin kaltaiseen jättioperaatioon.
Lännessä vastaava oli liittoutuneiden eteneminen Ranskan halki syksyllä -44 ja tunkeutuminen Saksaan talvella -45.
Sota jatkui lähes vuoden Bagrationin jälkeen. Saksa sammahti länsivaltojen pommitettua polttoainehuollon ja liikenteen pois pelistä.
operaatio Overlord oli isompi kuin Bagration. Se on oikea vertailukohde, eivät pienemmät kahakat.
Kerro paljonko miehiä oli operaatio Overlordissa, entä tykkejä ja panssareita? Bagrationiin osallistui kaksi ja puoli miljoonaa miestä!
osallistui noin kolme (3) miljoonaa miestä. Ja sotalaivoja osallistui takuulla enemmän kuin Bagrationiin.
Bagration eteni ja tuhosi, Overlordin porukka nyhjäsi rannalla 2 kk. Pitää verrata maasotatoimia keskenään.
....Kukaan täysijärkinen ei vertaa Arnhemin yllätysiskua maaahanlaskuineen Bagrationin kaltaiseen jättioperaatioon.....
Sitähän minäkin olen mieltä. Miten britti kuvitteli voivansa toteuttaa jättioperaation ja koko Saksan armeijan murskaamisen jos ei kyennyt edes tuollaiseen lähes pikkuoperaatioon vaikka kaikkensa yritti ja kaikki voimansa siihen kokosi? Sitä kantsii miettii.
Ihan järjettömiä se Monty puheli haluten vain saada nimensä historiaan kun tiesi, että ei siihen hänen kuvitteluoperaatioonsa kuitenkaan kukaa täysijärkinen suostu. Ei se uskonut siihen itsekään.
....haluaisinpa nähdä kuinka nopeasti NL kykenee aloittamaan suurhyökkäyksen maihinnousun jälkeen
Normandian sillanpäästä murtauduttiin ulos 25.7. eli kuuden viikon kuluttua maihinnoususta. Siihen mennessä oli "nyhjätty" vastahyökkäyksiä torjuessa sekä kuljetettu 1,4 miljoonaa miestä varusteineen kanaalin yli ja ryhmitytty hyökkäykseen.
Arnhemiin osallistui muutama laskuvarjodivisioona ja yksi vahva brittiarmeijakunta. Tavoite oli hyvin rajallinen ja onnistui muuten paitsi viimeinen silta jäi valtaamatta.
Painopistehyökkäys Saksaan talvella -45 oli kokonaan eri asia. Siinä olisi lännen päävoimat ja huolto koottu Montyn johtoon yhteen suureen ratkaisevaan iskuun. Idea oli hyvä ja täysin toteuttamiskelpoinen Iken painopisteettömään taktiikkaan verraten.
Idea ei mahtunut jenkkien heikkoon taktisen ajatteluun. Esteenä oli tietysti myös Montyn persoona. Missään nimessä ei haluttu tämän saavan yhtään enempää kunniaa. Monty oli kärkkäästi ottanut ansioita itsellleen mm. maihinnousun onnistumisesta ja Saksan Ardennien hyökkäyksen torjumisesta. Jenkit suuttuivat joka lausunnosta sisällöstä riippumatta.
Winston antoi Montylle lohduksi sotamarsalkan arvon. Tällöin tämä nousi viiden tähden kenraalinarvon omaavan Iken rinnalle muita jenkkikenraaleja korkeammaksi. Se taas ärsytti jenkkejä lisää.
Kerro paljonko miehiä oli Normandiassa maissa viikon kuluttua maihinnoususta, entä kuukauden. Eikös ne käkkineet siellä toista kuukautta, samaan aikaan puna-armeija tuhosi kokonaisen saksalaisen armeijaryhmän. Tuo tappio oli pahempi kuin Stalingrad!
Ei noussut rinnalle. Eisenhower pysyi Montyn esimiehenä, "alemmasta" sotilasarvostaan huolimatta.
....Huoh. Katsotaanko kuinka nopeasti Neuvostoliitto olisi kyennyt Maihinnousun jälkeen suurhyökkäykseen? Arvaukseni on että puoli vuotta olisivat kärvistelleet rannalla NLn kapasiteetilla
mutta sotilasarvo oli rinnakkainen.
Montya ei koskaan ajateltu liittoutuneiden ylipäälliköksi.
Britien ehdokas oli myöhempi lordi ja marsalkka Alanbrooke. USA:n esikuntapäällikköjen neuvoston pj ( = pvkomentaja) kenraali Marshall halusi kuitenkin vailla sotakokemusta olevan Iken ja Roosevelt nimitti hänet. Winstonin oli suostuttava, sillä hän oli monella tapaa jenkeistä riippuvainen.
Ike oli hyvä pitämään liittoutuneet yhteistyössä, mutta ylipäällikkönä mielikuvitukseton ja melko heikkotahtoinen. Marshall johti taustalla ja Roosevelt tuki. Jenkkien oli lisäksi kaikessa otettava kotimaan mielipide eli media huomioon.
Joo, diplomaattihan Ike oli, mutta siinä hommassa pärjäsikin oikeastaan hyvin.
Noista ylennyksistä halkoisin sen verran vielä hiuksia, että minun tietojeni mukaan Montystä tehtiin marsalkka elokuussa 1944, kun taas Ike joutui odottamaan viidettä tähteään saman vuoden joulukuuhun. Eli muutaman kuukauden ajan "korpraali komenti kersanttia".
oikeassa. Ike ylennettiin 30.12. 44. Monty näyttäisikin saaneen marsalkan arvon jo elokuussa, kun IKE ryhtyi itse maavoimien komentajaksi ja Monty "aleni" vain oma armeijayryhmänsä johtoon.
Yhtä nerokas ajatus kuin Suomen valkoisilla sotahulluilla kesäkuussa -41, "heinäntekoon takaisin".
Hoh hoo, tultiinhan sitä heinäntekoon kuka tuli tai kykeni enää heinää tekemään. Mutta joudettiin vasta -45 heinäntekoon.
Heinäntekoon tultiin kuitenkin että mitä iniset. Eivät tainneet Ryti ja m-heim kesällä -41 puhua vuodesta mitään. Eli pitiväthän ne lupauksensa.