Olemme osasyyllisiä miljoonien ihmisten nälkään näännyttämiseen.
Miten voisimme hyvittää tekomme?
Miksi Suomen armeija osallistui Leningradin piiritykseen?
LaD
53
494
Vastaukset
- Vapaa suomalainen
Emme osallistuneet millään muotoa Leningradin piiritykseen ja juuri sen vuksi venäläiset saatoivat huoltaa kaupunkia Laatokan kauta. Joten emme voi hyvittää sellaista mitä emme ole tehneet.
- Koroljov
Saksalaiset muodostivat Leningradin piiritysrenkaan eteläisen rintaman, suomalaiset pohjoisen rintaman. Vuonna 1944 puna-armeija vihdoin löi kummatkin lopulllisesti hajalle, ensin saksalaisten rintaman talvella, sitten suomalaisten rintaman kesällä. Jälkimmäistä sotatapahtumaa suomalaiset nimittävät kuvaavasti "Kannaksen halkijuoksuksi".
- LaD
Koroljov kirjoitti:
Saksalaiset muodostivat Leningradin piiritysrenkaan eteläisen rintaman, suomalaiset pohjoisen rintaman. Vuonna 1944 puna-armeija vihdoin löi kummatkin lopulllisesti hajalle, ensin saksalaisten rintaman talvella, sitten suomalaisten rintaman kesällä. Jälkimmäistä sotatapahtumaa suomalaiset nimittävät kuvaavasti "Kannaksen halkijuoksuksi".
Harmi kyllä nimitys on virheellinen, koska perääntymisvauhti oli laiskan kävelymatkan verran päivässä.
- Vapaa suomalainen
Koroljov kirjoitti:
Saksalaiset muodostivat Leningradin piiritysrenkaan eteläisen rintaman, suomalaiset pohjoisen rintaman. Vuonna 1944 puna-armeija vihdoin löi kummatkin lopulllisesti hajalle, ensin saksalaisten rintaman talvella, sitten suomalaisten rintaman kesällä. Jälkimmäistä sotatapahtumaa suomalaiset nimittävät kuvaavasti "Kannaksen halkijuoksuksi".
Suomalaisten pohjoinen rintama ei estänyt Leningradin huoltamista. Olimme kyllin kaukana, jotta kaupunkia ei näänytetty kuoliaaksi.
Paasikivi mainitsi muutaman kerran sen, että viha suomalaisia kohtaan ei ole niin voimakasta Leningradissa, koska emme osallistuneet kaupungin saartoon. Oliko Paasikivi väärässä?
Jos oli niin silloin meidän olisi todellakin pitänyt sulkea saartorengas pohjoisesta käsin. Saksalaiset pyysivät sitä monta kertaa, mutta mannerheim ei suostunut. - LaD
Vapaa suomalainen kirjoitti:
Suomalaisten pohjoinen rintama ei estänyt Leningradin huoltamista. Olimme kyllin kaukana, jotta kaupunkia ei näänytetty kuoliaaksi.
Paasikivi mainitsi muutaman kerran sen, että viha suomalaisia kohtaan ei ole niin voimakasta Leningradissa, koska emme osallistuneet kaupungin saartoon. Oliko Paasikivi väärässä?
Jos oli niin silloin meidän olisi todellakin pitänyt sulkea saartorengas pohjoisesta käsin. Saksalaiset pyysivät sitä monta kertaa, mutta mannerheim ei suostunut.Me tiedämme että koko muu maailma on kommarien hallussa. Esimerkiksi wikipedia väittää että Suomi osallistui Leningradin saartamiseen
http://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad
Mutta nou hätä: vain me suomalaiset ja puhtaat natsilahtarit tiedämme totuuden. - LaDivisionFantome
LaD kirjoitti:
Me tiedämme että koko muu maailma on kommarien hallussa. Esimerkiksi wikipedia väittää että Suomi osallistui Leningradin saartamiseen
http://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad
Mutta nou hätä: vain me suomalaiset ja puhtaat natsilahtarit tiedämme totuuden.Hei kommari, tiedätkö kuinka.säälittävän kuvan.nikkivarkaus sinusta antaa?
- La Débâcle
LaD kirjoitti:
Harmi kyllä nimitys on virheellinen, koska perääntymisvauhti oli laiskan kävelymatkan verran päivässä.
Kesäkuussa 1944 puna-armeija ajoi suomalaisia edellään kuin sokean kauhun valtaamaa karjalaumaa. Väinö Linna on Tuntemattoman sotilaan loppuosassa hyvin kuvannut kesän 1944 perääntymisen toivottoman tappion tunnun. Tosin Linnan kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Karjalaan eikä Kannakselle. Sama henki vallitsi silti kaikilla Suomen rintaman kaistoilla. Se oli suomalainen versio Ranskan sotilaallisesta romahduksesta 1870 ja 1940. Vain ihmeen kaupalla ei lopputulos ollut samanlainen.
- Stalinin ratkaisu 44
La Débâcle kirjoitti:
Kesäkuussa 1944 puna-armeija ajoi suomalaisia edellään kuin sokean kauhun valtaamaa karjalaumaa. Väinö Linna on Tuntemattoman sotilaan loppuosassa hyvin kuvannut kesän 1944 perääntymisen toivottoman tappion tunnun. Tosin Linnan kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Karjalaan eikä Kannakselle. Sama henki vallitsi silti kaikilla Suomen rintaman kaistoilla. Se oli suomalainen versio Ranskan sotilaallisesta romahduksesta 1870 ja 1940. Vain ihmeen kaupalla ei lopputulos ollut samanlainen.
"Vain ihmeen kaupalla ei lopputulos ollut samanlainen."
Stalin armahti Suomea. Se oli yksi tyrannin oikuista. - LaDivisionFantome
LaDivisionFantome kirjoitti:
Hei kommari, tiedätkö kuinka.säälittävän kuvan.nikkivarkaus sinusta antaa?
Olen alkuperäinen LaD nimimerkin käyttäjä.
- LaDivisionFantome_echt
LaDivisionFantome kirjoitti:
Olen alkuperäinen LaD nimimerkin käyttäjä.
Varmasti.
- wikin.tilanne
LaD kirjoitti:
Me tiedämme että koko muu maailma on kommarien hallussa. Esimerkiksi wikipedia väittää että Suomi osallistui Leningradin saartamiseen
http://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad
Mutta nou hätä: vain me suomalaiset ja puhtaat natsilahtarit tiedämme totuuden.Wikipedian englanninkielistä Lenski artikkelia dominoi venäläisnationalistit, monet kommarit on kopioineet siitä oman maansa artikkelin. Siellä kaikenmaailman venäläiset feikkihistorioitsijat esim. surullisen kuuluisa Baryshnikov latelevat sitä itseään.
- hyvitystä
Venäläiset hyökkäsivät 1939.
Venäläiset voisivat hyvittää rikoksensa palauttamalla ryöstämänsä Karjalan. - sotavanki
Etkö voisi ottaa vaikka yliannostusta Vaka vanha tolvana.
- paha juttu
Toinen yhtä vakava sotarikos tapahtui kun puna-armeijan nuoriso-osasto piti talvileiriä Lemetissä talvella 1939-40. Tietysti ne tuli ilman viisumia ja pyssyjen kanssa mutta olisi vieraanvaraiset karjalaiset mummot voineet viedä pakkasessa värjötäville ja nälkää näkeville nuorille miehille lämpimiä piirakoita ja lanttukukkoa.
- LaD
Nikkivaras perkele, kommunismin tuotos!
ja vastaus kysymykseesi, miten olisimme maantieteellisesti voineet olla osallistumatta? - LäD
Voimme vain myöntää syyllisyytemme, pyytää anteeksi ja luopua alueluovutuksista lopullisesti.
- LaD
Ei?
- Vapaa suomalainen
Minäkin olen sitä mieltä, että meidän ei pidä enää harjoitaa alueluovutuksia naapureille. Sen sijaan en ole samaa mieltä syyllisyyden myöntämisestä tai anteeksipyynön tarpeellisuudesta.
Hyvä että ollaan jostakin samaa mieltä. - Koroljov
Vapaa suomalainen kirjoitti:
Minäkin olen sitä mieltä, että meidän ei pidä enää harjoitaa alueluovutuksia naapureille. Sen sijaan en ole samaa mieltä syyllisyyden myöntämisestä tai anteeksipyynön tarpeellisuudesta.
Hyvä että ollaan jostakin samaa mieltä."Minäkin olen sitä mieltä, että meidän ei pidä enää harjoitaa alueluovutuksia naapureille."
Venäläisetkään eivät enää suosittele uusia alueluovutuksia.
- Nälkään nääntyi
Leningradissa NL:n virallisen ilmoituksen mukaan 636 000 ihmistä. Kyse oli siitä, että NL:n johto toimitti ruokaa vain sotilaille ja aseteollisuuden työntekijöille. Muu väki ei kiinnostanut.
Laatokan suunta ja ilmatie olivat koko ajan auki. Maakäytävä avattiin tammikuussa -43.
Suomen armeija oli vanhalla rajalla. Ei sitä kautta ollut Leningradia huollettu 20 vuoteen.
Avaus on tavanomaista valetta.- Koroljov
"Suomen armeija oli vanhalla rajalla."
Suomen armeija ylitti vanhan rajan myös Kannaksella. Olihan vanha raja v. 1941 Suomen johdon ajattelussa ja Suomen sodanpäämäärissä jo muutenkin lakannut olemasta. Uusi raja piti piirtämän miekalla Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevajokea pitkin Suomenlahteen... - Rajalla oltiin!!
Koroljov kirjoitti:
"Suomen armeija oli vanhalla rajalla."
Suomen armeija ylitti vanhan rajan myös Kannaksella. Olihan vanha raja v. 1941 Suomen johdon ajattelussa ja Suomen sodanpäämäärissä jo muutenkin lakannut olemasta. Uusi raja piti piirtämän miekalla Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevajokea pitkin Suomenlahteen..."Suomen armeija ylitti vanhan rajan myös Kannaksella."
Paikoin hieman oiottiin esim. Lempaalan mutkaa, mutta aika tarkkaan rajalle jäätiin.
"Uusi raja piti piirtämän miekalla Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevajokea pitkin Suomenlahteen..."
Ei pitänyt. Tällaista tavoitetta ei missään määritetty. Suur-Suomi puheet olivat erikseen. Armeijan tavoitteet erikseen. - Koroljov
Rajalla oltiin!! kirjoitti:
"Suomen armeija ylitti vanhan rajan myös Kannaksella."
Paikoin hieman oiottiin esim. Lempaalan mutkaa, mutta aika tarkkaan rajalle jäätiin.
"Uusi raja piti piirtämän miekalla Vienanlahdesta Laatokkaan ja Nevajokea pitkin Suomenlahteen..."
Ei pitänyt. Tällaista tavoitetta ei missään määritetty. Suur-Suomi puheet olivat erikseen. Armeijan tavoitteet erikseen.Suomen armeijan tavoite v. 1941 oli auttaa saksalaisia valtaamaan Leningrad ja Murmansk ja katkaista Muurmannin rata. Etelässä suomalaiset pääsivätkin yhteisen saksalais-suomalaisen sotasuunnitelman mukaisesti Syvärille saakka, mutta saksalaiset eivät, joten suuremman saartorenkaan pihdit eivät koskaan kohdanneet ja Leningrad jäi kukistamatta. Saksalais-suomalaista tappiota Leningradissa seurasivat Saksan tappiot Rostovin ja Moskovan taisteluissa. Yhdessä ne merkitsivät Barbarossa-sotaretken epäonnistumista ja sitä, että aikanaan myös Suomen olisi korkojen kanssa maksettava raskas hinta v:n 1941 uhkapelistään, uskostaan mahtavan Saksan voittoon ja Venäjän lopulliseen tuhoon...
- Vuoden 1941
Koroljov kirjoitti:
Suomen armeijan tavoite v. 1941 oli auttaa saksalaisia valtaamaan Leningrad ja Murmansk ja katkaista Muurmannin rata. Etelässä suomalaiset pääsivätkin yhteisen saksalais-suomalaisen sotasuunnitelman mukaisesti Syvärille saakka, mutta saksalaiset eivät, joten suuremman saartorenkaan pihdit eivät koskaan kohdanneet ja Leningrad jäi kukistamatta. Saksalais-suomalaista tappiota Leningradissa seurasivat Saksan tappiot Rostovin ja Moskovan taisteluissa. Yhdessä ne merkitsivät Barbarossa-sotaretken epäonnistumista ja sitä, että aikanaan myös Suomen olisi korkojen kanssa maksettava raskas hinta v:n 1941 uhkapelistään, uskostaan mahtavan Saksan voittoon ja Venäjän lopulliseen tuhoon...
uhkapeli perustui NL:n hyökkäykseen Talvisodassa ja sen jälkeiseen painostukseen.NL oli liitossa natsien kanssa.
NL maksoi aloittamastaan suursodasta Saksan jälkeen kalleimman hinnan aina lopullista tuhoutumista myöten. - Pussinperä
Koroljov kirjoitti:
Suomen armeijan tavoite v. 1941 oli auttaa saksalaisia valtaamaan Leningrad ja Murmansk ja katkaista Muurmannin rata. Etelässä suomalaiset pääsivätkin yhteisen saksalais-suomalaisen sotasuunnitelman mukaisesti Syvärille saakka, mutta saksalaiset eivät, joten suuremman saartorenkaan pihdit eivät koskaan kohdanneet ja Leningrad jäi kukistamatta. Saksalais-suomalaista tappiota Leningradissa seurasivat Saksan tappiot Rostovin ja Moskovan taisteluissa. Yhdessä ne merkitsivät Barbarossa-sotaretken epäonnistumista ja sitä, että aikanaan myös Suomen olisi korkojen kanssa maksettava raskas hinta v:n 1941 uhkapelistään, uskostaan mahtavan Saksan voittoon ja Venäjän lopulliseen tuhoon...
Miksi sinä väännät jatkuvasti valheellista propagandaa Suomen tavoitteista?
Dokumentit kun puhuvat vallan toista.
Tässä viitteet Mannerheimin ja Rytin virallisesta vastauksesta jo elokuulta 1941 asia koski kieltäytymistä hyökkäämästä kohti Leningradia. Virallinen vastaus meni suoraan Aadolf Hitlerille.
VIRALLINEN TIEDOTE SAKSALAISILLE - KIELTÄYTYMINEN
HYÖKÄTÄ LENINGRADIA KOHTI. 27.8.1941 (katso viite –48 sivu-285.) Polvisen Suomi suurvaltain politiikassa 1941-1944, sivut-17, 18, 19. Eli Freiburgin arkistoihin Polvinen viittaa.
" Erfuthin raportti OKH:lle, ( Militärgeschichtliches Forschungsamt. Freiburg.)
- Pussinperä
Tässä taustaa suomalaisten mukaansaamiseksi Leningradin piiritykseen.
ELOKUUN 20.1941 Hitler määräsi Erfuthin Mikkelissä ottamaan esille suomalaisten mukaan saamiseksi Leningradin offensiiviin. Mannerheimille tähdennettiin ettei kaupunkia ollut suoralta kädellä valloittaa vaan saarrettava ja tuhota tykistöllä. Saksa toivoi mahdollisimman vahvojen suomalaisvoimien osallistuvan pohjoisesta käsin Leningradin saartamiseen, minkä lisäksi suomalaisten ja saksalaisten iskujoukkojen oli pyrittävä saamaan yhteys toisiinsa Itä-Kannaksella Leningradin ja Laatokan välisellä Alueella.
Aunuksessa taas suomalaisten oli Syvärin saavuttamisen jälkeen muodostettava sillanpää virran etelärannalle voimalaitoksen ja Lotinanpellon luo sekä sieltä jatkaa hyökkäystään etelään yhtyäkseen saksalaisiin joukkoihin.
Tämän viestin vaikutuksen Mannerheimiin Erfurth havaitsi ”ilmeisen epäsuotuisaksi”. Töin tuskin hilliten suuttumustaan Suomen ylipäälikkö ei voinut olla puuskahtamatta:
” Miten minun on se tehtävä? Mitä OKH luulee? Minulla ei ole uudenaikaisia aseita, ei lentäjiä ja tappiot ovat suuret. ” ( Kiihdyksissään marsalkka tuli sekoittaneeksi Saksan sotilaallisen hierarkian puhumalla OKH:stä. Kysymys oli OKW:stä ) Tyynnyttyään marsalkka totesi saksalaisten ehdotuksellaan aiheuttaneen kokonaan uuden tilanteen, josta oli neuvoteltava presidentin ja hallituksen kanssa. Suomalaiset eivät halunneet olla missään tekemisissä Leningradin kanssa. Heille oli mieluisinta että saksalaiset valtaisivat sen ja pysyisivät siellä. Keskustelu päättyi Mannerheimin lupaukseen harkita asiaa. Erfurthin poistuessa huoneesta vt. yleisesikunnan päälikkö , kenraali Hanell tuli eteishuoneessa onnittelemaan siitä että ” kaikki oli sujunut onnellisesti ”. Hän (Hanell) oli pelännyt ylipäällikkönsä räjähtävän. (viite – Erfurthin muistiinpanot)
23.8.1941 Mikkeliin saapui sotamarsalkka Keitelin virallinen kirje joka ei sisältänyt enää mitään uutta. Mannerheimin vastaus jätetiin Erfuthille 27.8.1941 jossa Mannerheim perusteli operaation olevan edullisempaa suorittaa etelästä käsin. Myös hallitus oli vastahakoinen ylittämään rajaa.
Hyökkäys Syvärille taas oli mahdollisuuksien rajoissa. Mannerheim muistutti OKW:tä vielä siitä että sekä Laatokan itä että länsipuolinen operaatio oli aloitettu saksalaisten omasta pyynnöstä. Niiden yhtäaikainen toteuttaminen ylitti suomalaisten voimavarat. Kun Kantalahdenkin valtauskin ( AOK Norwegenin toimesta ) näytti viivästyvän ei sieltäkään ollut reservejä saatavissa. Näin Mannerheim erittäin taitavasti laittoi saksalaiset itsensä vastuuseen hänen voimiensa heikkoudesta.- Pussinperä
Mannerheim kieltää myös saksalaisen 163 D:n lähettämisen Rajajoelle Leningradin saartamiseen. Venäläiset on jo lyöty ja Kannas on suomalaisten hallinassa. Alkaa lähes kolme vuotta kestänyt asemasotavaihe.
.....Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä kieltäytyä jatkamasta hyökkäystä kohti Leningradia, muta totesi kantanaan ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla. Mikäli taas venäläiset saavat aikaa, tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.
Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päälikkö eversti Heusinger on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.
(Erfuthin raportti OKH:lle 31.8 1941 sisältyy aktiin OKH Gen.St.d.H.Op.Apt.,I/N Band II,Finland,22/227. Militärgeschichtliches Forschungsamt. Freiburg.)
Ja maavoimien komentaja Brauchitcsh kommentoi ” Tämä suomalaisten kiitos on sopimaton ” (unanständig )Mihinkähän tässä viitataan kiitoksella? Erfuth esittää Aunuksessa olleen saksalaisen divisioonan siirtoa Kannakselle yksin hyökkäämään tavoitteenaan omat joukot. Ajatuksesta luovutaan OKH:ssa. Erfurth raportoi kuitenkin seuraavana päivänä asiasta Mannerheimille, joka suhtautui ajatukseen täysin torjuvasti koska divisioonan kuljetukset vaatisivat liian paljon aikaa vallitsevissa olosuhteissa.
Mannerheimin perimmäinen motiivi on nytkin löydettävissä. Jos Leningradia vastaan EI SUOMESTA MENTY, EIVÄT SAKSALAISETKAAN SAISI SITÄ TEHDÄ TÄTÄ KAUTTA.
- LaD
Kannattaa käyttää Googlen kääntäjää ja katsoa mitä venäläinen Wikipedia toisesta maailmansodasta kertoo
Tässä Leningradin piiritys venäjäksi ja sitten vaan kääntämään se Googlella suomeksi
http://ru.wikipedia.org/wiki/Блокада_Ленинграда
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/ff/Finnish_advance_in_Karelia_during_the_Continuation_War.png
Tässä kuva saksalaisesta Wikipediasta josta näkyy hyvin myös Oranienbaumin saarto
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/90/Leningrad_Siege_May_1942_-_January_1943.png- Pussinperä
Oletko päässyt päivittämään propakandallasi oikein Wikipediaa?
Mitäs tuumaat noista fakta-tietoihin pohjautuvista historiantiedoista? - LaD
Pussinperä kirjoitti:
Oletko päässyt päivittämään propakandallasi oikein Wikipediaa?
Mitäs tuumaat noista fakta-tietoihin pohjautuvista historiantiedoista?Aina Wikipedia Pussinperän hevosmiesten tietotoimiston voittaa.
Jos 99 % historiantutkijoista ( 1 % on suomalaisia natsilahtareita ) on sitä mieltä että Suomi osallistui Leningradin saartoon mutta ei pommittamiseen, niin karttaa vuodelta 1942 katsomalla on helppo valita puolensa. - Zukovin mielipide
LaD kirjoitti:
Aina Wikipedia Pussinperän hevosmiesten tietotoimiston voittaa.
Jos 99 % historiantutkijoista ( 1 % on suomalaisia natsilahtareita ) on sitä mieltä että Suomi osallistui Leningradin saartoon mutta ei pommittamiseen, niin karttaa vuodelta 1942 katsomalla on helppo valita puolensa.Polvinen tukeutuu vain ja ainoastaan historiallisiin fakta-aineistoihin. Viitteet löytyvät asiakirjoista johin hän viittaa. Muuten suomalaiset jäivät Rajajoelle omalle puolelleen.
Marsalkka Zukov kertoo muistelmissaan Vospiminandija i razmyslenija ettei Suomi osallistunut Leningradin valloitukseen ja pysäytti etenemisensä syksyllä1941 saavutettuihin asemiin. Tilanne Karjalan Kannaksella oli varsin rauhallinen, minkä vuoksi voitiin Suomea vastaan taistelleen 23.Armeijan reservit ja osa etujoukoistakin voitiin siirtää Leningradin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. Luottamus siihen ettei Suomi hyökkää pitemmälle johtui Mannerheimin ja Churchillin kirjeiden vaihdosta jota he kävivät loppusyksyllä 1941.Mannerheim kertoo asiasta muistelmissaan, kuinka hän vastauskirjeessään 2.12.1941oli ilmoittanut kohteliaaseen sävyyn että hänen on mahdotonta keskeyttää käynnissä olevia operaatioita enne kuin joukot ovat saavuttaneet ne asemat, jotka hänen käsityksensä mukaan tarjoavat tarpeeksi turvallisuutta. Saksalainen historioitsija Hans Müller on ilmaissut kirjeenvaihdon olleen valtiopetos ja ilman Mannerheimin toimintaa
Leningrad sekä Moskova olisivat kukistuneet. Näiden valloitusten jälkeen ei olisi tullut enää Stalingradia ja saksalaiset olisivat päässeet Bakun ja myös Lähi-Idän öljyalueille. Täten saksalaisten ei olisi tarvinnut turvautua kivihiilipohjaiseen Bensiiniin jonka tuottaminen oli kallista eikä sitä koskaan saatu riittävästi. LaD kirjoitti:
Aina Wikipedia Pussinperän hevosmiesten tietotoimiston voittaa.
Jos 99 % historiantutkijoista ( 1 % on suomalaisia natsilahtareita ) on sitä mieltä että Suomi osallistui Leningradin saartoon mutta ei pommittamiseen, niin karttaa vuodelta 1942 katsomalla on helppo valita puolensa.Sinä nikkivarasperkele voit jatkaa karttasi töllistelemistä, ja kertoa, miten suomi olisi voinut olla osallistumatta saartoon
Zukovin mielipide kirjoitti:
Polvinen tukeutuu vain ja ainoastaan historiallisiin fakta-aineistoihin. Viitteet löytyvät asiakirjoista johin hän viittaa. Muuten suomalaiset jäivät Rajajoelle omalle puolelleen.
Marsalkka Zukov kertoo muistelmissaan Vospiminandija i razmyslenija ettei Suomi osallistunut Leningradin valloitukseen ja pysäytti etenemisensä syksyllä1941 saavutettuihin asemiin. Tilanne Karjalan Kannaksella oli varsin rauhallinen, minkä vuoksi voitiin Suomea vastaan taistelleen 23.Armeijan reservit ja osa etujoukoistakin voitiin siirtää Leningradin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. Luottamus siihen ettei Suomi hyökkää pitemmälle johtui Mannerheimin ja Churchillin kirjeiden vaihdosta jota he kävivät loppusyksyllä 1941.Mannerheim kertoo asiasta muistelmissaan, kuinka hän vastauskirjeessään 2.12.1941oli ilmoittanut kohteliaaseen sävyyn että hänen on mahdotonta keskeyttää käynnissä olevia operaatioita enne kuin joukot ovat saavuttaneet ne asemat, jotka hänen käsityksensä mukaan tarjoavat tarpeeksi turvallisuutta. Saksalainen historioitsija Hans Müller on ilmaissut kirjeenvaihdon olleen valtiopetos ja ilman Mannerheimin toimintaa
Leningrad sekä Moskova olisivat kukistuneet. Näiden valloitusten jälkeen ei olisi tullut enää Stalingradia ja saksalaiset olisivat päässeet Bakun ja myös Lähi-Idän öljyalueille. Täten saksalaisten ei olisi tarvinnut turvautua kivihiilipohjaiseen Bensiiniin jonka tuottaminen oli kallista eikä sitä koskaan saatu riittävästi.Eikö ole jännä kuinka paljon olisi voinut vaikuttaa sodan kulkuun?
- ketAut
NÄIN SUOMI PELASTI LENINGRADIN TOTAALISELTA TUHOLTA.
Totaalinen tuho olisi muutoin kohdannut tuota miljoonakaupunkia, ainut todellinen olemassa oleva este saksalaisille oli suomalaisten joukkojen SIJOITTUMINEN omine tavoitteineen, joka olikin ratkaisevan merkitsevä seikka kaiken kaikkiaan saksalaisten pyrkimyksille tällä suunnalla.
Näin Suomen erillissota strategia olikin SAKSALAISTEN strategiaa ajatellen kohtalokas. Suomi sijoitti omine tavoiteineen joukkonsa saksalaisten joukkojen eteen, niin Kannakselle Valkeasaaren puolustuslinjallemme, kuin myös valtaamalla Itä-Karjalan Aunuksen linjan ja rakentamalla sinne puolustuslinjan Bunkkereineen Syvärin Laatokan väliselle linjalle.
Näin Saksa ei pystynytkään hyödyntämään OLLENKAAN Kannaksen ja Itä-Karjalan geopoliittista asemaa Lenigradiin kohdistuneessa tuhoamisyritysstrategiassaan, koska vielä Mannerheim HENKILÖKOHTAISESTI, oli se viimeinen kieltävä tekijä saksalaisten pyrkimyksille.
Näin Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä tekemään Suomen kautta lopullista tuhoiskuaan Leninin mukaan nimettyyn kaupunkiin.
Näin samalla strategialla Suomi salli Leningradin huollon Laatokalta ns. elämäntietä pitkin, tämä oli ainut huoltoretti tuohon saksalaisten VAIN OSAKSI motittamaan kaupunkiin.
Näin tämän tie oli mahdollinen pitää auki VAIN, suomalaisten jääräpäisyyden vuoksi saksalaisiin nähden.
Näin Oranienbaumin motin huolto onnistui VAIN ja ainoastaa, koska Suomi salli huoltoliikenteen kyseiseen mottiin, aivan Suomen Pääpuolustusasemien edestä.- Pussinperä
Hitler ei enää 1942 esittänyt Suomelle vaatimuksiaan Leningradin suhteen. Suomen kanta oli tullut Hitlerille selväksi.
Huhtikuun 5 päivänä 1942 valmistunut ” Johtajan yleisohje N:o 41 ” määräsi itärintaman painopisteen etelään. Heeresgruppe Südin oli murskattava vastaansa keskitetyt vihollismuodostelmat ja murtauduttava Kaukasukselle ja Stalingradiin. TÄHÄN TEHTÄVÄÄN tuli irroittaa kaikki liikenevät voimat. KESKINEN (Moskova) pysyisi puolustuskannalla, kun Heeresgruppe Nord sai tehtäväkseen Leningradin valtaamisen ja yhteyden saamisen suomalaisiin. Leningradin operaatio oli kuitenkin toissijainen ja tulisi kysymykseen vasta kun muualta vapautuisi riittävästi voimia operaation loppuun viemiseksi.
Itärintaman pohjoisosa, Suomi mukaan luettuna, jäi Wolfsschanzen kaavailluissa siten toistaiseksi täysin syrjään, koko huomion keskittyessä ratkaisevaksi tarkoitettuun eteläiseen iskuun. Hyökkäyksen oli määrä alkaa 28.6 1942. Sivustakatsojaksi jääneen pohjoista aseveljeä ( Suomi ) ei katsottu tarpeelliseksi informoida asiasta.
Tämän johdosta kävi ymmärrettäväksi, ettei Mannerheimin syntymäpäiville yllätysvierailulle tullut Hitler, esittänytkään Mannerheimin pelkäämiä ” uusia operatiivisia toivomuksia ”, kuten hänen aiemmin 1941 syksyllä painostaessaan suomalaisia hyökkäämään Kannakselta Leningradiin.
Samoin oli asian laita Mannerheimin vastavierailullaan 27.6.1942 Itä-Preussiin, jolloin Hitler tyytyi esittämään vain ylimalkaisen tilannekatsauksen ja keskusteli Suomen sotapotentiallisiin
asioihin. Suuroffensiivi oli niin salainen ettei sitä paljastettu edes OKH:n edustajalle Mikkelin päämajassa, kenraali Erfuthille. Mannerheimin tiedustellessa Jodlilta, mitä tehtäviä suomalaisille oli ajateltu kesähyökkäyksen puitteissa, hän sai valaisevan vastauksen >>Nichts Besonderes
- Pussinperä
Nyt seurasi kieltäytyminen hyökkäyksestä Sorokkaan ja Muurmannin radalle.
USA uhkasi katkaista välinsä Suomeen. Mannerheim vedättää Hitleriä mennen tullen.
Fyhrerin yleisohjeessa 21.7.1942 hyökkäys oli ylittänyt voimallaan kaikki odotukset. Tämä antoi aihetta uskoa että Stalinin yhteydet Kaukasian öljylähteille ja Persiaan lännen materiaali varastoille oli saatu tukituiksi. Nyt oli otettava seuraavaksi suunnaksi pohjoinen, mikä tapahtuisi parhaiten Lapin Vuoristoarmeijan hyökkäyksellä oman ehdotuksensa mukaan vielä kuluvana
syksynä Kantalahteen. Laskelmissa oli otettava huomioon Leningradin viimeistään syyskuussa tapahtuva valtaaminen, mikä vapauttaisi huomattavan määrän suomalaisjoukkoja uusiin tehtäviin.
Toivottavaa oli että suomalaiset liittyisivät hyökkäykseen Sorokkaan josta syystä Erfuth laitettiin tiedustelemaan asiaa Mannerheimiltä, kuitenkin Hitler korosti että operaatio Lachsfang, Muurmannin radan katkaisu saanut vaarantaa KAIKKEI TÄRKEINTÄ TEHTÄVÄÄ, jona edelleenkin tulisi säilymään Petsamon nikkelikaivosten EHDOTON turvaaminen.
Tällä kysymyksellä nimittäin saattoi olla koko sodan ratkaiseva merkitys.
Erfuthin esittäessä asian Heinrichsille, kävi pian selville suomalaisten nuiva suhtautuminen hankkeeseen. Heinrich esitti Erfuthille että saksalaiset saapuisivat radalle ensimmäiseksi, koska oli vaara että USA julistaa sodan Suomelle. Mannerheim epäili koko operaatiota koska vuodenaika ei ollut otollinen. Kaikki jäi nyt riippumaan miten Leningradin kohtalo tulee muodostumaan.
Nyt alkoi Mannerheimin vedättämisen aika. Elokuun toinen päivä valmistuneessa kirjallisessa vastauksessaan Marsalkka edellytti Muurmannin radalle menoa ensiksi Leningradin valtaamista saksalaisten voimin, jolloin suomalaisten voimia voitaisiin suunnata Sorokkaan suunnattavaan hyökkäykseen. Lisäksi hän vaati voimakkaita saksalaisia ilmavoimia tukemaan
tuota hyökkäystä sekä tuntuvaa polttoaine täydennystä Saksasta. Mannerheimin taktiikka oli suostua näennäisesti ja samalla esittää mahdottomia vaatimuksia saksalaisille. Lisäksi Mannerheim vaati Heeresgruppe Nordin etenevän Äänisjärven eteläpuolelle jolloin suomalaisia joukkoja voitaisiin ottaa sieltäkin suunnalta ” lohenpyyntiin ”. OKW yritti parhaansa, Jodl tiedotti yhteysupseerille kenraali Talvelalle 15.8.1942 Mannerheimin kaikkiin ehtoihin suostuttavan, mutta Ääniselle etenemiseen oli mahdoton suostua. Saksalaiset eivät pystyneet ylittämään edes Olhavaa, puhumattakaan tunkeutumisestaan Ääniselle. Mikäli Mannerheim pitää ehdottomasti kiinni vaatimuksistaan, oli koko Lachsfang – operaatiosta luovuttava. - LaD
"21 Aug 1941 Hitlers ordered that the Russian city of Leningrad was to be besieged, not captured."
Siis.
21. päivä elokuuta 1941 Hitler antaa määräyksen että Leningrad piiritetään (saarretaan) eikä vallata.
Ja tuohan tarkoitti sitä että Suomi osallistuu pohjoisesta piiritykseen. Ei kai kukaan ole niin tyhmä että arvelee Leningradin piiritysaluetta niin suureksi että Lapissa olevat saksalaiset joukot ovat piirityksen pohjoinen armeija.- KetAut
Miksi Hitler vaati suomalaisia piirittämään ja vaativat jatkamaan hyökkäystään Rajajoelta eteenpäin ja miksi suomalaiset kieltäytyivät?
Nämä asiat selviävät kunhan luet ketjuni l"enkit". Suomi lopetti hyökkäyksensä jo ennen Leningradin puolustusvyöhykettä. Vanhalle rajalle jäätiin. Sinne ei päästetty jatkamaan hyökkäystä heidän vaatimuksistaan huolimatta saksalaisiakaan. - LaD
KetAut kirjoitti:
Miksi Hitler vaati suomalaisia piirittämään ja vaativat jatkamaan hyökkäystään Rajajoelta eteenpäin ja miksi suomalaiset kieltäytyivät?
Nämä asiat selviävät kunhan luet ketjuni l"enkit". Suomi lopetti hyökkäyksensä jo ennen Leningradin puolustusvyöhykettä. Vanhalle rajalle jäätiin. Sinne ei päästetty jatkamaan hyökkäystä heidän vaatimuksistaan huolimatta saksalaisiakaan.Nälkä tappaa varmasti. Miksi hyökätä kun omena putoaa kypsänä suuhun?
Näin myös Hitler ajatteli ja siksi alkoi Leningradin noin 300 päivää kestänyt piiritys.
"8 Sep 1941 Leningrad in northern Russia became completely surrounded as German troops reached Lake Ladoga at Orekhovets. "
Siis.
8. päivä syyskuuta 1941 Leningrad oli kokonaan piiritetty:
"Toisessa maailmansodassa Pähkinälinnan kaupunki oli saksalaisten miehittämä. Neuvostojoukkojen murtaessa Leningradin piirityksen se kärsi suuria vahinkoja. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pähkinälinna
"During World War II, the town (not the fortress) was seized by Nazi Germany. The recapture of Shlisselburg (Pähkinälinna) in 1943 by Soviet forces reopened access to besieged Leningrad."
"Vanhalle rajalle jäätiin."
Jos katsoo karttaa niin eihän tuo pidä paikkaansa edes Leningradin osalta
http://2.bp.blogspot.com/-53f9K8DsDoQ/TWbpXsxPReI/AAAAAAAAAIY/_uStevuiw1c/s1600/map_leningrad_2.png - KetAut
LaD kirjoitti:
Nälkä tappaa varmasti. Miksi hyökätä kun omena putoaa kypsänä suuhun?
Näin myös Hitler ajatteli ja siksi alkoi Leningradin noin 300 päivää kestänyt piiritys.
"8 Sep 1941 Leningrad in northern Russia became completely surrounded as German troops reached Lake Ladoga at Orekhovets. "
Siis.
8. päivä syyskuuta 1941 Leningrad oli kokonaan piiritetty:
"Toisessa maailmansodassa Pähkinälinnan kaupunki oli saksalaisten miehittämä. Neuvostojoukkojen murtaessa Leningradin piirityksen se kärsi suuria vahinkoja. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pähkinälinna
"During World War II, the town (not the fortress) was seized by Nazi Germany. The recapture of Shlisselburg (Pähkinälinna) in 1943 by Soviet forces reopened access to besieged Leningrad."
"Vanhalle rajalle jäätiin."
Jos katsoo karttaa niin eihän tuo pidä paikkaansa edes Leningradin osalta
http://2.bp.blogspot.com/-53f9K8DsDoQ/TWbpXsxPReI/AAAAAAAAAIY/_uStevuiw1c/s1600/map_leningrad_2.pngHitlerin käsky suomalaisille meni näin. Tästä suomalaiset kieltäytyivät.
" ELOKUUN 20.1941 Hitler määräsi Erfuthin Mikkelissä ottamaan esille suomalaisten mukaan saamiseksi Leningradin offensiiviin. Mannerheimille tähdennettiin ettei kaupunkia ollut suoralta kädellä valloittaa vaan saarrettava ja tuhota tykistöllä. Saksa toivoi mahdollisimman vahvojen suomalaisvoimien osallistuvan pohjoisesta käsin Leningradin saartamiseen, minkä lisäksi suomalaisten ja saksalaisten iskujoukkojen oli pyrittävä saamaan yhteys toisiinsa Itä-Kannaksella Leningradin ja Laatokan välisellä Alueella. "
Tästä hyökkäyksestä kieltäydyttiin. Zukov kertoo asiasta totuuden.
" Marsalkka Zukov kertoo muistelmissaan Vospiminandija i razmyslenija ettei Suomi osallistunut Leningradin valloitukseen ja pysäytti etenemisensä syksyllä1941 saavutettuihin asemiin. Tilanne Karjalan Kannaksella oli varsin rauhallinen, minkä vuoksi voitiin Suomea vastaan taistelleen 23.Armeijan reservit ja osa etujoukoistakin voitiin siirtää Leningradin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. " - LaD
KetAut kirjoitti:
Hitlerin käsky suomalaisille meni näin. Tästä suomalaiset kieltäytyivät.
" ELOKUUN 20.1941 Hitler määräsi Erfuthin Mikkelissä ottamaan esille suomalaisten mukaan saamiseksi Leningradin offensiiviin. Mannerheimille tähdennettiin ettei kaupunkia ollut suoralta kädellä valloittaa vaan saarrettava ja tuhota tykistöllä. Saksa toivoi mahdollisimman vahvojen suomalaisvoimien osallistuvan pohjoisesta käsin Leningradin saartamiseen, minkä lisäksi suomalaisten ja saksalaisten iskujoukkojen oli pyrittävä saamaan yhteys toisiinsa Itä-Kannaksella Leningradin ja Laatokan välisellä Alueella. "
Tästä hyökkäyksestä kieltäydyttiin. Zukov kertoo asiasta totuuden.
" Marsalkka Zukov kertoo muistelmissaan Vospiminandija i razmyslenija ettei Suomi osallistunut Leningradin valloitukseen ja pysäytti etenemisensä syksyllä1941 saavutettuihin asemiin. Tilanne Karjalan Kannaksella oli varsin rauhallinen, minkä vuoksi voitiin Suomea vastaan taistelleen 23.Armeijan reservit ja osa etujoukoistakin voitiin siirtää Leningradin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. "Tosta Zukovin sanomisista voisit pistää linkin tänne. Muuten se ei herätä luottamusta.
Voipi olla myös politiikkaa hänen muistelmissaan jotta Kekkosen ja pienen Suomen kanssa homma pelaisi.
Kysymys on Leningradin piirityksestä, ei valtaamisesta. Hitler itsekin antoi käskyn ettei Leningradia vallata vaan se piiritetään. Siis 21. elokuuta 1941. - LaD_echt
LaD kirjoitti:
Tosta Zukovin sanomisista voisit pistää linkin tänne. Muuten se ei herätä luottamusta.
Voipi olla myös politiikkaa hänen muistelmissaan jotta Kekkosen ja pienen Suomen kanssa homma pelaisi.
Kysymys on Leningradin piirityksestä, ei valtaamisesta. Hitler itsekin antoi käskyn ettei Leningradia vallata vaan se piiritetään. Siis 21. elokuuta 1941.Edelleen, perkele, Kerro miten suomi olisi voinut olla.osallistumatta saartoon..
- KetAut
Nyt ollaan Hitlerin sanomisista lähes samaa mieltä. Hitler tosin sanoi vielä että kaupunki tuhotaan tykistöllä.
" Kysymys on Leningradin piirityksestä, ei valtaamisesta. Hitler itsekin antoi käskyn ettei Leningradia vallata vaan se piiritetään. Siis 21. elokuuta 1941."
Ota huomioon Suomalaisten asemat Rajajoella, josta Hitler määräsi suomalaiset saartamaan Leningradia. Suomalaiset oikaisivat vain rintamalinjan josta vaadittiin Saksalta viljatoimituksia. Mannerheim kieltäytyi Hitlerin Leningradin saaroskäskystä eli etenemästä niin pitkälle että kaupunki olisi todellakin saarrettu. Tästä löytyy faktatiedot kirjeenvaihdosta sekä saksalaisten että suomalaisten arkistoista.
Myös saksalaisen 163 D:n siirto Aunuksesta piiritysrenkaan kiristämiseksi saarroksi estettiin suomalaisten toimesta.
Laitoin tiedot Zukovin muistelmista. Ei muuta kuin hakemaan Petroskoin Kuusisen kirjastosta.- Pussinperä
Tässä rintamalijat 1941.1943
http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst15Jan42_lg.jpg
http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst12Nov43a_lg.jpg
- Nevan asukit
Kunpa olisikin. Ukko-Pekka oli aivan oikeassa että Pietarin olemassaolo muodostaa pysyvän uhan Suomen itsenäisyydelle. Hitler ilmaisi asian yleisluontoisemmin sanoessaan että "Leningrad on levittänyt aasialaista myrkkyään Eurooppaan jo vuosisatoja". Paasikivikin kirjoitti Leningradin kukistumisen kunniaksi puheen jossa totesi että Venäjän pääkaupunkin siirryttyä Etelämmäksi voi Suomi olla hiukan turvassa.
- Masa_asialla
Suomalaiset pysäyttivät hyökkäyksensä Rajajoelle vanhalle rajalle. Hitler vaati jatkamaan hyökkäystä. Mannerheim vetosi ruokahuollon ongelmiin ja vaati 20000 tonnin ruiserää Saksalta Marski vain oikaisi rajalinjaa ns. Lipolan mutkan suoraksi saatuaan 15000 tonnia ruista Saksasta. Sille linjalle suomalaiset jäivät veistelemään puhdetöitään 2,5 vuoden ajaksi.
" Vanhasen mukaan syksyllä 1941 Suomi joutui anomaan Saksalta viljaa samalla, kun kävi neuvotteluja Saksan kanssa "vastenmielisestä operaatiosta".
http://mattivanhanen.fi/suomen-asia-on-meidan/- KurjalanKunnaat
Höpöpuhetta Vanhaselta.
Stalin jätti Moskovan pakkorauhan jälkeen solmitun kauppasopimuksen viljat myymättä Suomeen. 12% pelloista jäi Karjalaan ja muutenkin Suomen pellot oli Talvisodan ja sotatilan takia huonolla viljelyllä. Ruokaa oli niukasti omillekin, eipä ihme kun tuhansia sotavankeja sitten kuolikin nälkään 1941-42 talvella.
Suomen viljapula johtui Stalinin NL:n laiminlyömästä kauppasopimuksesta, jolloin se 1941 jätti toimittamatta Suomeen 55 000 tonnia viljaa. Tosin Paasikivi sai tuosta määrästä puhuttua itseltään Stalinilta 20 000 tonnia "läksiäislahjaksi" Moskovasta.
"Paasikiven viljaa" tuli NL:sta noin 5.5 kg per capita eli 2 viikon kulutuksen verran.
1941 juuri ennen Jatkosodan alkua NL myi Suomeen, Paasikiven neuvoteltua itsensä Stalinin kanssa, 20 000 tonnia viljaa Moskovan pakkorauhansopimuksen mukaisten kauppasopimusten mukaisesti, MUTTA jätti toimittamatta kaikkiaan 35 000 tonnia viljaa kauppasopimuksen mukaisen sovitun määrän täyttämiseksi, sekä paljon muita mm. öljytuotteita yli 27 000 tonnia! Parempi 20 000 tonnia viljaa kuin ei mitään, mutta sekin oli kuin pisara meressä!
Lipolan mutka oli sodankäynnin kannalta rintamalinjauksena huono. Rintama lyheni huomattavasti kun siirryttiin Lempäälä-järven tasalle. Joukkoja tarvittiin etulinjaan ainakin 1 divisioona vähemmän.
Oikeasti Suomalaiset hyökkäsi lyhentääkseen vanhan rajan mukaista rintamalinjaa, joka ulottui mutkitellen Laatokasta Suomenlahteen. Linja lyhenikin kaikkiaan liki 10 km verran kun Lipolan mutka oikaistiin Lempaalajärven tasalle saakka. Lipolan kohdalla edettiin noin 20 km ja hieman etelänpänä noin 10 km. Nyt rintaman pituudeksi Laatokasta Suomenlahteen tuli vain noin 60 km.
Uusi linjaus oli huonoa alavaa hiekkaperäistä maastoa (Valkeasaaren lohkolla) puolustusta ajatellen ja se saatiinkin todeta kesällä 1944 kun venäläiset aloitti suurhyökkäyksensä. - ImVerein
Vanhanen, vilja ja sota. Pannaan vielä Saksan maataloustuet Suomelle!
Saksasta saatiin 1941 alkaen 1944 syksyyn mennessä yhteensä 636123 tonnia viljaa ja kun säännöstelty kulutus oli 35 000 per kuukausi, se tekee 18 kuukautta ja rapiat.
Jatkosotaa kesti, Im Bunde / Im verein, aika tarkkaan noin 3 vuotta eli 36 kuukautta, SYYSKUUN ALKUUN 1944, jolloin ei enää oltu Im Bunde eikä edes Im Verein...
Saksa siis syötti Suomen puolet Jatkosodan kestosta, ja kaikki tämä ilman MAATALOUSTUKEA. Revi siitä.
Martti V Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962.
Sivu 155:
1941 leipäviljan säännöstelty kulutus Suomessa oli 35 000 tonnia KUUKAUDESSA eli 10 kg/kk/capita. Suomalaisia oli varmasti alle 3.5 miljoonaa, jossain näkee luvun 3.1 miljoonaa.
Saksasta saatiin 1941-42 kaikkiaan 218 168 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1942-43 kaikkiaan 267 279 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1944 tammi-elokuussa kaikkiaan 150 676 tonnia viljaa, josta reilu 91 000 tonnia heinä-elokuussa.
1944 tammikuussa 28 407 tonnia
1944 helmikuussa 19 943 tonnia
1944 maaliskuussa 623 tonnia
1944 huhtikuussa 3 899 tonnia
1944 toukokuusa 3 925 tonnia
1944 kesäkuussa 2 348 tonnia
1944 heinäkuussa 40 886 tonnia
1944 elokuussa 50 650 tonnia
Hitler ei sanonut 22.6.1941 Suomen olevan Saksan kanssa ”liitossa” – vaan ”yhdessä”
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76766-hitler-ei-sanonut-2261941-suomen-olevan-saksan-kanssa-”liitossa”-–-vaan-”yhdessä”
Sama linkki lyhennettynä:
http://tinyurl.com/yafaylug
”Sana, jota Hitler käytti, oli ”im Verein”. Se ei ole synonyymi käsitteeseen ”im Bunde” kanssa..."
Kohdassa 1.50 on tuo kiistelty kohta Goebbelsin pitämästä radiopuheesta jonka Hitleri oli hyväksynyt / tehnyt. Se on tekstitettykin.
https://youtube.com/watch?v=2fd0PFNqJqU
- Jukka-Joensuusta
Mikä olisi ollut kuvitteellinen tilanne jos Suomi ei olisi ollut sodassa mukan lainkaan? Rajalla kannaksella olisi toki ollut mobilisoituna joukkoja mahdollisen pakolaisvyöryn vuoksi, mutta luulen että Leningradin kohtalo olisi ollut täsmälleen sama kuin se nyt oli. Suomalaisia ei siis voi syyttää niistä Leningradin nälkään kuolleista.
Eri juttu on että "kahdella tuolilla istuminen" eli miellyttäminen salaa länsiliittoutuneita ja olla olevinaan Saksan aseveli tuotti kaikista huonoimman tuloksen. Suomen olisi pitänyt jatkaa hyökkäystä syyskuun 4 päivän jälkeen. Eteläisellä Kannaksella suomalaiset olivat hyökänneet vasta kaksi viikkoa olivat hyvissä voimissa. Nopealla toiminalla Leningrad olisi saatu vallattua ja siviiliväestö olisi siirretty pois taistelujen jaloista. - tätä.kysyisin
Miksi Leningrad osallistui yhdessä saksalaisten kanssa Suomen ja Ruotsin piirittämiseen 1940-41?
Stalin vihasi vapaamielisinä pitämiään leningradilaisia ja kielsi kaupungin siviiliväestön evakuoimisen sotatoimien tieltä.
Kuka olikaan vastuussa virheestä, joka surmasi satojatuhansia leningradilaisia siviilejä?- TartonRajat
Wikipedia väittää Suomen osallistuneen Leningradin saartamiseen
http://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad
Kukahan osaisi laittaa tuohon Wikissä olevaan karttaan oikean, eli Tarton rauhan, rajan?
https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad#/media/File:Leningrad_Siege_May_1942_-_January_1943.png
Tässä on hyvä kartta rajan sijainnista
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305822Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144374Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403247IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522961Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3391559Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338- 661301
Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321206- 791169
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul4011161