Valtiontalous/ mitä tehdä?

Suomi on 80 mijardia velkaa ja taulukosta näkyy koska on ollut viimeinen vuosi sellainen kuin pitää olla eli niukasti plussalla. Velka on pian 100 mijardia ja jos/ kun luottoluokitus heikkenee nousevat valtionlainan korot 1,9 %:stä suuremmiksi.
Lainanhoidon korkokulut ovat yhtä suuret kuin puolustusmenot esim. n. 2,5 miljardia. Valtionhallinnon eläkkeiden hoitomenot ovat 4 miljardia. Noista eläkkeistä sitten leikataan nk. Kreikassa kun olemme velkasaneerauksessa.
Kansaneläkkeet 3,6 miljardia joitakin mainittuna.

EU- huutaa lisää rahaa ?!
EU maksut ovat BKT perusteisia joka ensin lasketaan kaikkien maiden BKT:stä ja meillä se kai on nyt 0,75 BKT:stä alv 0,3144 %. Noista EU kassa syntyy.

EU on hieno laitos. EU arvot ja visiot ovat mitä parhaimmat, ei vikaa sinänsä.
Kaupan esteiden poistaminen on tuonut meille saman verran BKT:n lisää tuloja kuin mitä maksemme, eli /- nolla.

Kuitenkin EU tuo meille tietysti aseman kansainvälisessä politiikassa, emme yksin pienenä maana muuta kuin kalastaisimme ahvenia ja polttaisimme tervaa. Heh.Karsinogeenejä ja ympäristömyrkkyjä samalla.

EU:lla on maatalous- ja nk. koheesiopolitiikka ollut kaksi suurinta ohjelmaa aina. Koheesiopolitiikka sisältää sosiaali- terveys- työvoima- nuoriso- väestöpolitiikan kaikki. Integriteetti/konvergoituminen näissä.

EU päätökset pyritään tekemään kuitenkin ns. subsidiariteettiperiaatteella, että siis mahdollisimman lähellä kansalaista. Siis jos on jotakin nimenomaista etua viedä EU päätöksentekoon, niin sitten vasta. Meillä on lukuisia ohjelmia joissa tarvitsemme yhteisiä päätöksiä laajemmalti, mm. ympäristöpolitiikka. Ilmansuojelua yms tuskin olisi yhtä hienosti ja moni muu asia. Itse asiassa saamme 50% kaikesta päätöksenteosta direktiiveinä EU:lta jonka sitten sovitamme oman maamme lainsäädäntöön sopivalla tavalla.

Ogelmana on vain talous, ja kriisin aiheutti lepsu talouspoltiikka että kriittisissä pisteissä ei pantu sanktioita päälle. Me emme saa ajatua sellaiseen tilanteeseen. Se merkitsee että velanotto pitää loppua heti. On eettisen moraalin vastaista rahoittaa kulutusta lainanotolla. Vierasta pääomaa otetaan sellaisiin investointilaskelmiin perustuen, että se on investoidulla aikavälillä kannattavaa.
Kulutus ei ole pidemmän päälle sellaisita, Tappiollisia vuosia on liikaa kansantaloudellamme.

Talous vaatii elpyäkseen myönteisiä asioita jolloin myönteisiä ennusteita voidaan tehdä. Se taas edellyttää jotakin toimia joka nostaa optimismia joka ei saa olla pettävää kuitenkaan. Vaihtotaseeseen eli kaupantekoon, ja Venäjällä suomailaisia olikin jonkun verran ja työllisyytemmekin hiukan elpymässä. Onko EU:llekin luvattu kuitenkinkin jo 1% nousua ? Uhkia on kuitenkin, Italia, Espanja, kaikki välimeren maat.

EU alueella on hassu ongelma, väestön ikääntyminen ja nuorisotyöttömyys.
Se on yhdistelmä joka tuo mukanaan katastrofin ellei sitä saada hallintaan.
2050 pitää olla 5% keskimäärin BKT:ssä lisää että väestön ikääntymisestä selvitään. Suomessa eläkejärjestelmät kestävät, mutta väestön ikääntyminen tuo kuitenkin sellaiselle puolelle menoja mitä vanhemmat kuluttavat ja tarvitsevat. Ikääntymisen kynnyksellä velkasaneeraukset ovat kaikkein kauhein skenario ja talouden jatkuva alamäki.



2006
2007
2008
2009
2010
2011 2012* 2013* 2014*
Valtion rahoitusjäämä,
% BKT:sta
0,9 1,0 0,5 -4,8 -5,6 -3,1 -3,4 -2,5 -2,0
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä,
% BKT:sta 3,9 5,2 4,2 -2,7 -2,8 -0,8 -1,1 -0,5 -0,1
Valtion velka, milj. euroa
58904
56068
54382
64281
75152 79661 78553**
Valtionvelka, % BKT:sta 35,3 31,2 29,3 37,3 41,8 41,6 43,9 45,4 45,8
Julkisyhteisöjen velka,
% BKT:sta 39,7 35,2 33,9 43,5 48,4 48,6 50,7 51,8 51,9
Julkisyhteisöjen menot,
% BKT:sta 48,7 47,2 49,3 56,1 55,5 54,0 54,4 54,4 54,2

Taulukko ei näy tässä oikein, mutta siinä on viimeinen positiivinen vuosi 2007.
Sen jälkeen suomen valtio on tehnyt pelkkiä miinusvuosia ja velkaa.

yst. jari