Roomalaiskatolisuudella ja "Kreikkalaiskatolisuudella" (ortodoksisella kirkolla)
Kysyn vain näin yksinkertaisen ihmisen kysymyksen:
Kun en nyt kuulu kirkkoon ja haluan pelastua ja kohdata ja saada sieluni pelastuksen, onko sama kumpaan kirkkoon liityn? Oliko apostoli Pietari Katolisen kirkon ensimmäinen piispa. Miten ortodoksinen kirkko? kuka apostoleista perusti ortodoksisuuden?
Voinko pelastua, jos en nyt kuulu kumpaankaan kirkkoon ja rukoilen päivittäin Jumalaa ja lausun jatkuvasti mielessäni: Herra, Jeesus, Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä!
Voiko joku teologi vastata tähän?
Kysyn vain näin yksinkertaisen ihmisen kysymyksen:
Kun en nyt kuulu kirkkoon ja haluan pelastua ja kohdata ja saada sieluni pelastuksen, onko sama kumpaan kirkkoon liityn? Oliko apostoli Pietari Katolisen kirkon ensimmäinen piispa. Miten ortodoksinen kirkko? kuka apostoleista perusti ortodoksisuuden?
Voinko pelastua, jos en nyt kuulu kumpaankaan kirkkoon ja rukoilen päivittäin Jumalaa ja lausun jatkuvasti mielessäni: Herra, Jeesus, Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä!
Voiko joku teologi vastata tähän?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomessa on joskus käytettä sanaa 'kreikkalaiskatolinen', kun on puhuttu ortodoksisesta kirkosta. Nykyään ei enää käytetä, koska muualla maailmassa kreikkalaiskatolisella tarkoitetaan sellaisia (roomalais)katoliseen kirkkoon kuuluvia, jotka noudattavat samaa jumalanpalvelusjärjestystä ja muuta kirkollista perinnettä kuin ortodoksinen kirkko.
P. Pietari oli yksi apostoleista ja siten myös yksi ensimmäisistä piispoista. Perimätiedon mukaan hän oli Rooman ensimmäinen piispa. Katolisen näkökulman mukaan Pietari oli asetettu johtamaan koko kirkkoa, ja tämä johtoasema on heidän mukaansa periytynyt häntä seuraaville Rooman piispoille aina nykyiseen Benedictukseen asti. Ortodoksisen kirkon mukaan Pietarilla oli (ja siten myös Rooman piispoilla tulisi olla) ainoastaan kunnia-asema, ei valtaa muiden piispojen yli. Kun ortodoksinen ja katolinen kirkko erkanivat lopullisesti toisistaan (vähittäinen prosessi, jossa yksi tärkeä vuosiluku on 1054, mutta se alkoi vähitellen jo aikaisemmin ja prosessi päättyi lopullisesti vasta joskus 1200-luvulla), ortodoksisessa kirkossa ensimmäisen piispan asema siirtyi Konstantinopolin patriarkalle. Hän on ensimmäin vertaistensa joukossa, mutta hänellä ei ole puuttumisoikeutta oman alueensa ulkopuolella. Tällainen pitäisi ortodoksisen kirkon mukaan olla myös Rooman paavin asema, jos hän olisi ortodoksisen kirkon yhteydessä.
Teologiassa on monia suurempia ja pienempiä eroja. Yksi tärkeä ero on asenne-ero: katolisessa kirkossa asioihin suhtaudutaan lainomaisesti ja kaikki määritellään pikkutarkasti, ortodoksisessa kirkossa ollaan vähän suurpiirteisempiä ja keskitytään mieluummin elämään ortodoksisuutta todeksi (jumalanpalveluksilla, paastoilla, rukouksella, parempaan pyrkimisellä) kuin määrittelemään pikkutarkasti kaikkia opillisia asioita. Ortodoksiselle kirkolle on myös tyypillistä suhtautua asioihin tapauskohtaisesti. Monista asioista, joista katolinen kirkko on tehnyt pikkutarkat oppilauselmat, ortodoksinen kirkko on kyllä pitkälti samoilla linjoilla, mutta ei ole vain määritellyt asiaa missään virallisessa dokumentissa.
Kukaan apostoleista ei perustanut ortodoksista kirkkoa. Ortododoksisen kirkon näkemyksen mukaan ortodoksinen kirkko on ollut olemassa siitä lähtien, kun Kristus sen perusti, ja kaikki apostolit olivat ortodoksisen kirkon jäseniä.
Me emme voi tietää, miten käy sellaiselle ihmiselle, joka ei ole kirkon jäsen, mutta rukoilee Jumalaa. Toivomme kaikkien pelastusta. Mutta kutsumme kaikkia kirkon jäsenyyteen, osallistumaan Kristuksesta koko täyteydessään.
ortodoksisessa kirkossa ollaan vähän suurpiirteisempiä ja keskitytään mieluummin elämään ortodoksisuutta todeksi (jumalanpalveluksilla, paastoilla, rukouksella, parempaan pyrkimisellä) kuin määrittelemään pikkutarkasti kaikkia opillisia asioita.
Jotkut jäsenet todellakin elävät ortodoksisuutta todeksi kiusaamalla muita omilla ongelmillaan.Eikö olisi kiva laskeutua hartauteeen jo kotoa lähtiessään ja antaa sen jatkua vielä siihen asti kun sen kotioven kirkonmenojen jälkeen uudestaan avaa?
Vaan eipä se niin mene koskaan aina on kirkossa joku jolla on asiaa... omia ongelmiaan tietysti toisille jaettavaksi niinkuin ne siitä miksikään muuttuisivat.
Minulle ei tulisi mieleenikään mennä avautumaan jokaiselle mitä minun elämässäni tapahtuu tai ei ole tapahtunut.Heikko luonne on suuri häpeä, ei toisille ihmisille kuulu kantaa toisten kuormia eiväthän he ole niitä hankkineetkaan.Jokaisella on omat kuormansa jotka he kantavat mukisematta.
Eikö teitä yhrtään hävetä tuoda esille elämänne epäonnistumisia huomionhakuisuudessanne?
Ja vielä kiusata niillä muita ihmisiä?Menkää takaisin mielisairaalaan jos ette jaksa elää ongelmienne kanssa mutta älkää herrantähden kasatko niitä muitten niskaan heillä on omansa kannettavana.
Heikko luonne on vain ja ainoastaan oma vika sitä ei toiset paranna.
Apostolit perustivat ortodoksisen kikron, kun he lähtivät saarnaamaan evankeliumia pakanoille. Paavalin kirjeet ovat hyvä esimerkki siitä, miten uskonon sisältöä vähitellen yhtenäistettiin.
Ajan kanssa kirkko jakaantui patriarkaateiksi, joita johtaa piispa vertaistensa ensimmäisenä. Tällaista piispaa kutsutaan patriarkaksi. Rooma on yksi pariarkaatti. Mutta Rooman paavi on alkanut vaatia, että muut patriarkat kumartavat häntä apostoli Pietarin yksinomaisena seuraajana. Tästä ja muutamista muista opillisista syistä toiset ortodokiset patriarkaatit ovat katsoneet, että Rooma on eronnut yhdestä ja yhteisestä kirkosta.
Siis ortodoksien ja katolisten yksi keskeinen ero on Rooman piispan asema. Katolisten mielestä hän on kristikunnan yksinoikeutettu johtaja ja ortodoksien mielestä taas separatistikirkon johtaja.
Roomalaiskatolisuus on teoreettista, paperinmakuista ja muutenkin ikävystyttävää ja siltä osin aivan samaa kuin sen pohjalta kehitetty luterilaisuus.
Syötyään tuhdin aterian kaikki paskantavat siistin kikkaran.