Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys, epätasa-arvo ja väkivaltaiset konfliktit ruokkivat toisiaan. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista huomattava osa tulee Afganistanin, Somalian, Zimbabwen tai Eritrean kaltaisista erittäin köyhistä maista. Köyhyys itsessään ei kuitenkaan oikeuta saamaan kansainvälistä suojelua. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.
Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.
Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Pakistanissa, Syyriassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan.
Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole ratkaista köyhyyden ja konfliktien ongelmia, vaan tarjota viimekätistä suojaa ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Ensisijaisesti tulisi vaikuttaa pakkosiirtolaisuuden syihin kansainvälisellä yhteistyöllä, kuten kehitys- ja kauppapolitiikalla. Kehityspolitiikkaan suunnatut resurssit ovat kuitenkin vaatimattomat. Useimmat maat, mukaan lukien Suomi, eivät ole nostaneet kehitysapuaan sille tasolle, johon ne ovat YK:ssa sitoutuneet.
Vastenmielinen lätinä elintasopakolaisista voidaan siis vihdoin lopettaa tähän.
Lähteet ja lisätietoa:
Forced Migration Online (Oxford University)
United Nations Development Programme (UNDP)
Human mobility and development , Human development Report 2009
Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.
Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Pakistanissa, Syyriassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan.
Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole ratkaista köyhyyden ja konfliktien ongelmia, vaan tarjota viimekätistä suojaa ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Ensisijaisesti tulisi vaikuttaa pakkosiirtolaisuuden syihin kansainvälisellä yhteistyöllä, kuten kehitys- ja kauppapolitiikalla. Kehityspolitiikkaan suunnatut resurssit ovat kuitenkin vaatimattomat. Useimmat maat, mukaan lukien Suomi, eivät ole nostaneet kehitysapuaan sille tasolle, johon ne ovat YK:ssa sitoutuneet.
Vastenmielinen lätinä elintasopakolaisista voidaan siis vihdoin lopettaa tähän.
Lähteet ja lisätietoa:
Forced Migration Online (Oxford University)
United Nations Development Programme (UNDP)
Human mobility and development , Human development Report 2009
Vastaukset 9
Vanhimmat
edelläolevaan roskaan vedoten puolet venäläisistä voisi muuttaa suomeen.
Human mobility hyysäri akka ei kerro meille suomalaisille mistä suomessa otetaan ne 4000 000 000 e eli 4 miljardia jotka nyt menee maahanmuttajien elättämiseen ????
Human mobility ei myöskää kerro miten esim afganisnista ja pakistanista tulleet ääri muslimit " kotoutetaan "
kehitysavsuat H M hyysäri akka ei kerro että kehitysmaiden köyhyys johtuu hillittömästä väestönkasvusta johon ei vaikuta mitään vaikka suomen kehitysapu nostetaan vaikka kymmenkertaiseksi, se vain pahentaa väestöräjähdystä
kustannukset ovat 170 miljoonaa vuodessa. Tuo 4 miljardia (mistähän tuonkin keksit?) oli hupaisa luku, Suomen budjettihan on 52 miljardia.
170 miljoonaa on valtion suora maahanmuuton tuki
siitä puuttuu kokonaan kuntien menot , kunnat joutuu elättämään maahanmuuttajat.
voit käydä kysymässä vaikkak Liekasta.
suomessa joudutaan rakentamaan asunnot maahanmuuttajille, nykyisin n 1 miljardi vuodessa, ei ole halpaa ainakaan helsingin seudulla
sitten tulee kaikki päättömät menot, sopeutumuisrahat, pukurahat, ilmaiset autokoulut yms yms
piilomenoja on valatava määrä
on valtava määrä, ja jatkuva vetoaminen niihin on tehnyt jo selvää jälkeä niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden uskottavuudesta
anteeksi, kun laitoin puutteellista tietoa, tuossahan on vain matkakulut..
Ei taida se 4 miljardia enää edes riittää.
Antakaa tyhmälle anteeksi.
Neljä miljardia... mistähän sinä tuonkin luvun tempasit? Tohtori Halla-ahon hatustako?
pakolaisia Suomeen otetaan alle 2000 per vuosi. Niistä osa vain on näitä rikollisesti maahan pääseviä esim hyysäreitten laiton perheenyhdistämislaki. Ongelma ovatkin nämä ns elintasopakolaiset joita on suurin osa noin 30000 vuosittain maahan tunkevasta.
Eli lätinää oli tuo jupinasi, koska et tajuu edes mistä on kysymys.
miten laki voi olla laiton.
semmoset lait mitä kukaan täysijärkinen ei hyväksy, ovat laittomia. Suomessa on paljon myös perustuslain vasyaisia lakeja.