Ainoa aita maailmassa?
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Kolumni 12.7.2004
Ainoa aita maailmassa? Ainakin siltä tuntuu kun seuraa maailman mediaa ja sen uutisointia. Kuten kaikki hyvin tietävät International Court of Justice, joka kokoontuu Haagissa, sai aikaan varsin merkittävän päätöksen 9.7.2004. Sikäli varsin merkittävän että oikeus antoi hyväksymisensä, vaikkakin mutkan kautta, Israelin valtion kansalaisten surmaamiselle. Tuntuuko kovalta väitteeltä? Jos tuntuu niin hyvä, sillä valitettavaa on että juuri siitä on jälleen kerran kysymys. Se että Israelin hallitus ei tule noudattamaan kyseistä oikeudellista pohjanoteerausta, on vähintäänkin itsestäänselvyys, tuskinpa yksikään Haagin tuomareistakaan sellaiseen suostuisi mikäli olisi itse kasvokkain niiden uhkatekijöiden kanssa joita Israel joutuu kohtaamaan päivittäin.
Miksi aita rakennettiin?
Tähänkin kysymykseen olen ottanut kantaa aikaisemmissa kolumneissani, mutta näyttää siltä että vielä kerran siihen täytyy palata. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoen Israel ilmoitti runsas kaksi vuotta sitten aloittavansa turva-aidan rakentamisen Länsirannan alueelle estääkseen suorasuuntausammunnan maan kapeimmalla kohdalla Tulkarmin ja Qalgilyan välisellä osuudella. Siinä kohdalla kulkee moottoritie vain muutamien kymmenien metrien päässä palestiinalaistaloista ja joista käsin on tulitettu ohi ajavia autoja ja surmattu toistasataa ihmistä. Sille kohden päätettiin rakentaa betonielementtiaita. Toinen syy oli estää itsemurhaiskijöiden pääsy Israelin alueelle, kolmas syy oli estää jatkuvat ryöstöretket lähiseudun maatiloille ja kibbutseihin, neljäs syy oli estää aseiden ja räjähteiden salakuljetus Israelin alueelle. Nämä olivat pääasialliset syyt aidan rakentamiseen. Tuolloin ei niihin kiinnitetty kansainvälisesti suurtakaan huomiota, olihan takan ns toisen intifadan kaikkein verisin vuosi, satoja kuolleita ja tuhansia haavoittuneita, iskuja 24-27 kpl päivittäin. Perusajatus oli siis selkeästi oman maan kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaaminen. Aitaa oli tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 740km mutta siitä luovuttiin noin 200 km:n osuudelta ja aidan lopulliseksi pituudeksi kaavailtiin noin 540-550 km. Silloin kun ja jos se joskus kokonaan valmistuu, betonielementtiaidan osuudeksi tullee noin 16 km aidan koko pituudesta, eli noin 3%, loput ovat elektronisesti valvottua piikkilanka-aitaa, ei siis sähköistettyä sellaista, kuten kuulee väitettävän. Aidasta on valmiina nyt noin 190-200km ja betoniaitaa noin 7-8 km, sen lisäksi tulee Jerusalemin ympärille rakennettava aita joka on puolestaan Israelin sisäinen asia. Siitäkin on maan Korkein Oikeus antanut määräyksiä korjata aidan paikkaa jotta aiheutettaisiin mahdollisimman vähän haittaa palestiinalaisväestölle, siis Israelin kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Monikohan muu valtio suostuisi moiseen? Mutta onko turva-aita todellakin ainoa laatuaan koko maailmassa, siltä ainakin tuntuu kun seuraa mediaa. Katsotaanpa.
Mitä tekee Intia?
Estääkseen Pakistanin tukemien muslimien tunkeutumisen Kashmirin alueelle, Intia on rakentanut keskimäärin nelimetrisen aidan ns Kontrollialueelle, ja joka siten jakaa Kashmirin maakunnan kahteen osaan, intialaiseen ja islamilaiseen Kashmiriin. Aitaa on valmiina jo lähes 750 km, ja sen selkeä tarkoitus on estää vihamielisten islamistien tunkeutuminen hindualueille, terrorismin, aseiden ja räjähteiden salakuljetus. Kuulostaako tutulta? Pakistanin hallitus on syyttänyt toistuvasti Intiaa YK:ssa, mutta Intia on puolustautunut toteamalla terrori-iskujen vähentyneen 55-60% aidan rakentamisen jälkeen. Kuulostaako tutulta? Intia haluaa siis suojata ja turvata maansa kansalaisia aidan avulla. Sehän on aivan oikein, eikä Haagin KV tuomioistuimeen ole tullut pyyntöä käsitellä aidan rakentamista rikosoikeudellisena asiana, sillä kiistan katsotaan olevan luonteeltaan poliittinen.
Entäs sitten Saudi-Arabia?
Kuningaskunta on hyökännyt varsin voimakkaasti Israelin kimppuun viime aikoina. Se on syyttänyt Israelia bin Ladenin tulemisesta, terrori-iskuista alueellaan ja varmaan kaikesta muustakin mitä nyt on mieleen juolahtanut, eikä vähiten juuri turva-aidasta. Saudihallinto lähetti Haagiin 24-sivuisen kirjelmän jossa tuomittiin turva-aita, vaadittiin sen välitöntä purkamista, ja kompensaation maksamista palestiinalaisille, rajojen palauttamista 1967 tasolle, ja mitä ensinkään. Varsinainen tekopyhyyden pohjanoteeraus. Samaan aikaan saudit ovat rakentaneet sähköistettyä turva-aitaa Jemenin vastaiselle rajalleen. Kolme metriä korkeaa ja josta on jo valmiina lähes sata kilometriä. Syy: terrori-iskujen estäminen, aseiden ja räjähteiden salakuljetuksen estäminen, omien kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaaminen. Kuulostaako tutulta? Jemen on puolestaan syyttänyt saudeja aidan rakentamisesta ja yrittänyt saada siihen kansainvälistä painoarvoa, mutta YK sen koommin kuin Haagin tuomioistuinkaan ei ole moiseen puuttunut sillä kiistan katsotaan olevan saudien ja jemeniläisten sisäinen poliittinen kiista, johon tulisi siis etsiä ennemminkin poliittista kuin oikeudellista ratkaisua. Kuulostaako tutulta?
Mitä kuuluu Ankara?
No entäs sitten turkkilaiset, miten heidän asiansa mallaavat tällaisen aitakysymyksen tiimoilta?
Maan eteläinen provinssi, Hatay, on ollut jatkuvan kiistan kohteena Syyrian kanssa, joka puolestaan pitää sitä pohjoisena Alexandretta- Sanjak-nimisenä provinssinaan. Alueella asuu turkkilainen vähemmistö joka on joutunut syyrialaisten ja kurdien painostuksen kohteeksi. Mikä siis neuvoksi? Rakennetaanpa aita suojaamaan maan kansalaisia terrori-iskuilta, salakuljetukselta, kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaamiseksi, päättelivät turkkilaiset. Niin myös tehtiin, ja aitaa on jo valmiina lähes 800km, ja sen Turkinpuoleinen osa on kaiken lisäksi miinoitettu vahvasti. Kumpikin valtio on toistuvasti yrittänyt saada kansainvälistä foorumia ottamaan kantaa aitaan, mutta sen on katsottu olevan valtioiden välinen poliittinen kiista, johon ratkaisua tulisi etsiä ennemmin poliittisesti kuin juridisesti. Kuulostaako tutulta?
Raja vai turva-aita?
Esitetäänpä yo kysymys PA:n puhemiehelle Jasser Arafatille. Titteli puhemies siksi, että hänen ns presidenttiytensä on päättynyt jo pari vuotta sitten eikä mies ole muistanut järjestää uusia vaalejakaan, mitä nyt moisella pikkuasialla kansaa vaivaamaan. Oslon sopimuksen jälkeen, siis sen farssin joka allekirjoitettiin syksyllä 1993, Arafat on toistuvasti koettanut kansainvälistää Israelin ja PA:n välistä kiistaa. Hän on peräänkuuluttanut rauhanturvajoukkoja, vaatinut Jerusalemin asemaa kansainvälistettäväksi ja saanut siinä puolelleen jopa paavinkin. Kaiken takana on kuitenkin yritykset huomion pitämiseksi poissa itse ongelman ytimestä, uskonnollisesta kiistasta, kansainvälisen raha-avun saaminen ja tietysti omien ja lähipiirin taskujen lihottaminen sen avulla. Se että ratkeaisiko ongelma rauhanturvajoukkojen myötä on kuitenkin Arafatin kannalta sivuseikka. Hän on täydellisen selvillä, samoin kuin jokainen arabijohtajakin, ettei Israelin valtio ikinä ja missään olosuhteissa tee kansallista itsemurhaa sallimalla ns pakolaisten vapaan paluumuuton Israelin valtion alueelle, eikä Jerusalemin jakamista.
Mutta niinkauan kun näitä vaatimuksia esitetään ja käytetään terrorismia niiden saavuttamiseksi, on asia aina esillä mediassa ja siten eräs tavoite saavutettu. Rahaa tulee, mitään ei tarvitse tehdä terrorismin kitkemiseksi, sillä kytketään alkujaan uskonnollinen kiista juridisiin kehyksiin, puhutaan muka ikuisesta historiallisesta Palestiinan valtiosta, sionistisestä riistäjästä, käytetään hyväuskoista mediaa hyväksi ja syytetään juutalaisia kaikesta mikä mieleen sattuu kulloinkin juolahtamaan.
Niinpä Arafat on toistuvasti yrittänyt rinnastaa turva-aitaa kansainvälisiin negatiivisiin termeihin. Hän puhuu mielellään Apartheid-muurista. Sana tarkoittaa ja on aina yhdistetty Etelä-Afrikan hallituksen harjoittamaan rotusyrjintään – apartheidiin. Turva-aita ei kuitenkaan erottele etnisiä ryhmiä toisistaan, jota sana apartheid tarkoittaa. Mutta sillä on pahaenteisesti kalskahtava merkitys, jonka kv-media näyttää myös omaksuneen. Arafat käyttää myös ilmaisua uusi Berliinin muuri. Se puolestaan oli kommunistiblokin rakentama ja tarkoituksena oli estää silloisen Itä-Saksan kansalaisia pakenemaan työläisten paratiisista kapitalismin ikeen alle. Kuten tiedämme, muuri purettiin toistakymmentä vuotta sitten, kommunistisen ihannevaltion N-liiton romahduksen myötä. Berliinin muurin vertaaminen on Arafatin kannalta kuitenkin melko uskaliasta, hänen muistinsa tuntuu sen suhteen pätkivän melkoisesti. Oheisessa kuvassa, vuodelta 1973, Arafat marssii yhdessä Itä-Saksan silloisen diktaattorin ja Berliinin muurin arkkitehdin Erik Honekerin kanssa rinta rinnan, eikä tietääkseni N-liiton olemassaolon aikana milloinkaan kritisoinut Berliinin muuria, sen koommin kuin muitakaan kommunistivaltion toimia.
.
Pari tilastoa.
Israelin rakentama turva-aita ei ole raja. Se voidaan purkaa milloin tahansa, se tullaan maan hallituksen ilmoituksen mukaan myös purkamaan heti kun olot ovat rauhoittuneet ja terrori-iskut loppuneet. Kunnes niin käy, jos edes milloinkaan, aitaa tullaan rakentamaan lisää, huolimatta siitä mitä Haagin tuomarit tai muu maailma sitten asiaan sanookin. Varmaa on että aita hankaloittaa monen täysin syyttömän ihmisen elämää, elinkeinoa, liikkumista ja vapauttakin. Mutta se ei tapa ketään. Sen sijaa se estää tappamisen, jopa varsin tehokkaastikin. Mutta turvallisuus näyttää jälleen olevan toisarvoinen seikka kun media pääsee mässäilemään itkua vääntävien palestiinalaisten kuvilla ja kertomuksilla. Itse henkilökohtaisesti paheksun tällaisen aidan rakentamista juuri edellä mainituista syistä johtuen, mutta hyväksyn se täysin kansalaisten turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Niinpä näitä asioita tulisikin aina tarkastella rinnakkain, yhtäältä haittatekijöitä ja toisaalta puoltavia tekijöitä, kaikilla asioilla kun tuppaa olemaan vähintäänkin kaksi näkökulmaa. Palestiinalaisten kannalta tilanne on sellainen että heidän tulisi valita itselleen johtajat jotka ovat sitoutuneet elämään rauhassa israelilaisten kanssa, siihen joukkoon ei Arafat kuulu, eikä moni muukaan nykyhallinnosta. Heidän pitäisi myös ymmärtää että Israel tulee säilymään itsenäisenä valtiona siitäkin huolimatta kuinka paljon terrori-iskuja heitä vastaan kohdistetaan. Terrorismin keinoin ei rauhaa tulla saavuttamaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Tuloksena on vain yhä tehokkaampia keinoja sellaisen torjumiseksi, yhä lisääntyvä ahdinko viattomienkin keskuuteen ja elinolojen jatkuva vaikeutuminen.
Aita on tehokas, siitä muutamia numeroita. Lokakuun 2000, siis intifadan alkamisen jälkeen ja heinäkuun 2003 välisenä aikana, ennen aidan valmistumista siis, 293 israelilaista sai surmansa yhteensä 63:ssa eri hyökkäyksessä niillä alueilla joihin sittemmin on turva-aita rakennettu. Elokuun 2003 ja kuluvan heinäkuun alun välisenä aikana vain 26 israelilaista on saanut surmansa kolmessa eri iskussa tuolla nimenomaisella turva-aita alueella. Kaikkein verisimpänä vuotena, 2002, Israelin valtion alueella tehtiin 46 itsemurhaiskua. Niissä menehtyi 213 ja haavoittui 1342 ihmistä. Pelkästään Jerusalemissa tehtiin noista iskuista seitsemäntoista. Niinpä aidan rakentamista tehostettiin voimakkaasti. Vuonna 2003 koko Israelin alueella tehtiin enää vain 17 iskua, joista vain viisi Jerusalemissa. Näissä iskuissa menehtyi yhteensä 138 ja haavoittui 701 ihmistä. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana koko Israelissa tehtiin vain neljä itsemurhaiskua joista kaksi Jerusalemissa. Pelkästään Samarian alueella ovat iskut vähentyneet vuoden aikana noin 90%. Mikäli aitaa ei oltaisi rakennettu ja sama trendi olisi jatkunut kuin v 2002, niin kuolonuhreja olisi lisää satoja sekä tuhansia haavoittuneita. Vastapainona on siis palestiinalaisten rajoittuneempi liikkuvuus ja hankalampi elämä ja toisaalta säästyneet ihmishenget. Kumpi on painavampi? Kysymys voitaisiin esittää kaikkitietävälle Haagin tuomaristolle, joka priorisoi vain tämän aidan rikolliseksi toimeksi, ja kaikki muut edellä mainitut aidat poliittisiksi asioiksi.
Hamas murheissaan.
Järjestön johtajanpaikat eivät ole olleet kovinkaan haluttuja viime aikoina. Niiden optiona on ollut nopeatempoinen hautapaikka, eikä se ole ollut näkymättä järjestön toiminnassa. Toisaalta Arafatin johtama Al Aqsan Marttyyrien Prikaati on osaltaan yrittänyt pitää Israelia vastaa tehtyjen iskujen määrää jotenkin vakiona, tulos nähtiin 11.7 jälleen kerran Tel Avivissa. Hamas ilmoittaa että heillä olisi sata itsemurhaiskijää valmiina, mutta olosuhteet ovat niin hankalat ettei heille ole juuri nyt kohteita tarjolla. Kärsivällisyyttä, Allahilla on aikaa odottaa ja paratiisin neitsyet jaksavat hekin odottaa urhojaan, vai olisikohan vastaanottokomiteassa sittenkin enemmän sarvipäätä muistuttava hahmo ja päätepistekin jotain muuta kuin paratiisi.
Pekka Sartola
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Kolumni 12.7.2004
Ainoa aita maailmassa? Ainakin siltä tuntuu kun seuraa maailman mediaa ja sen uutisointia. Kuten kaikki hyvin tietävät International Court of Justice, joka kokoontuu Haagissa, sai aikaan varsin merkittävän päätöksen 9.7.2004. Sikäli varsin merkittävän että oikeus antoi hyväksymisensä, vaikkakin mutkan kautta, Israelin valtion kansalaisten surmaamiselle. Tuntuuko kovalta väitteeltä? Jos tuntuu niin hyvä, sillä valitettavaa on että juuri siitä on jälleen kerran kysymys. Se että Israelin hallitus ei tule noudattamaan kyseistä oikeudellista pohjanoteerausta, on vähintäänkin itsestäänselvyys, tuskinpa yksikään Haagin tuomareistakaan sellaiseen suostuisi mikäli olisi itse kasvokkain niiden uhkatekijöiden kanssa joita Israel joutuu kohtaamaan päivittäin.
Miksi aita rakennettiin?
Tähänkin kysymykseen olen ottanut kantaa aikaisemmissa kolumneissani, mutta näyttää siltä että vielä kerran siihen täytyy palata. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoen Israel ilmoitti runsas kaksi vuotta sitten aloittavansa turva-aidan rakentamisen Länsirannan alueelle estääkseen suorasuuntausammunnan maan kapeimmalla kohdalla Tulkarmin ja Qalgilyan välisellä osuudella. Siinä kohdalla kulkee moottoritie vain muutamien kymmenien metrien päässä palestiinalaistaloista ja joista käsin on tulitettu ohi ajavia autoja ja surmattu toistasataa ihmistä. Sille kohden päätettiin rakentaa betonielementtiaita. Toinen syy oli estää itsemurhaiskijöiden pääsy Israelin alueelle, kolmas syy oli estää jatkuvat ryöstöretket lähiseudun maatiloille ja kibbutseihin, neljäs syy oli estää aseiden ja räjähteiden salakuljetus Israelin alueelle. Nämä olivat pääasialliset syyt aidan rakentamiseen. Tuolloin ei niihin kiinnitetty kansainvälisesti suurtakaan huomiota, olihan takan ns toisen intifadan kaikkein verisin vuosi, satoja kuolleita ja tuhansia haavoittuneita, iskuja 24-27 kpl päivittäin. Perusajatus oli siis selkeästi oman maan kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaaminen. Aitaa oli tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 740km mutta siitä luovuttiin noin 200 km:n osuudelta ja aidan lopulliseksi pituudeksi kaavailtiin noin 540-550 km. Silloin kun ja jos se joskus kokonaan valmistuu, betonielementtiaidan osuudeksi tullee noin 16 km aidan koko pituudesta, eli noin 3%, loput ovat elektronisesti valvottua piikkilanka-aitaa, ei siis sähköistettyä sellaista, kuten kuulee väitettävän. Aidasta on valmiina nyt noin 190-200km ja betoniaitaa noin 7-8 km, sen lisäksi tulee Jerusalemin ympärille rakennettava aita joka on puolestaan Israelin sisäinen asia. Siitäkin on maan Korkein Oikeus antanut määräyksiä korjata aidan paikkaa jotta aiheutettaisiin mahdollisimman vähän haittaa palestiinalaisväestölle, siis Israelin kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Monikohan muu valtio suostuisi moiseen? Mutta onko turva-aita todellakin ainoa laatuaan koko maailmassa, siltä ainakin tuntuu kun seuraa mediaa. Katsotaanpa.
Mitä tekee Intia?
Estääkseen Pakistanin tukemien muslimien tunkeutumisen Kashmirin alueelle, Intia on rakentanut keskimäärin nelimetrisen aidan ns Kontrollialueelle, ja joka siten jakaa Kashmirin maakunnan kahteen osaan, intialaiseen ja islamilaiseen Kashmiriin. Aitaa on valmiina jo lähes 750 km, ja sen selkeä tarkoitus on estää vihamielisten islamistien tunkeutuminen hindualueille, terrorismin, aseiden ja räjähteiden salakuljetus. Kuulostaako tutulta? Pakistanin hallitus on syyttänyt toistuvasti Intiaa YK:ssa, mutta Intia on puolustautunut toteamalla terrori-iskujen vähentyneen 55-60% aidan rakentamisen jälkeen. Kuulostaako tutulta? Intia haluaa siis suojata ja turvata maansa kansalaisia aidan avulla. Sehän on aivan oikein, eikä Haagin KV tuomioistuimeen ole tullut pyyntöä käsitellä aidan rakentamista rikosoikeudellisena asiana, sillä kiistan katsotaan olevan luonteeltaan poliittinen.
Entäs sitten Saudi-Arabia?
Kuningaskunta on hyökännyt varsin voimakkaasti Israelin kimppuun viime aikoina. Se on syyttänyt Israelia bin Ladenin tulemisesta, terrori-iskuista alueellaan ja varmaan kaikesta muustakin mitä nyt on mieleen juolahtanut, eikä vähiten juuri turva-aidasta. Saudihallinto lähetti Haagiin 24-sivuisen kirjelmän jossa tuomittiin turva-aita, vaadittiin sen välitöntä purkamista, ja kompensaation maksamista palestiinalaisille, rajojen palauttamista 1967 tasolle, ja mitä ensinkään. Varsinainen tekopyhyyden pohjanoteeraus. Samaan aikaan saudit ovat rakentaneet sähköistettyä turva-aitaa Jemenin vastaiselle rajalleen. Kolme metriä korkeaa ja josta on jo valmiina lähes sata kilometriä. Syy: terrori-iskujen estäminen, aseiden ja räjähteiden salakuljetuksen estäminen, omien kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaaminen. Kuulostaako tutulta? Jemen on puolestaan syyttänyt saudeja aidan rakentamisesta ja yrittänyt saada siihen kansainvälistä painoarvoa, mutta YK sen koommin kuin Haagin tuomioistuinkaan ei ole moiseen puuttunut sillä kiistan katsotaan olevan saudien ja jemeniläisten sisäinen poliittinen kiista, johon tulisi siis etsiä ennemminkin poliittista kuin oikeudellista ratkaisua. Kuulostaako tutulta?
Mitä kuuluu Ankara?
No entäs sitten turkkilaiset, miten heidän asiansa mallaavat tällaisen aitakysymyksen tiimoilta?
Maan eteläinen provinssi, Hatay, on ollut jatkuvan kiistan kohteena Syyrian kanssa, joka puolestaan pitää sitä pohjoisena Alexandretta- Sanjak-nimisenä provinssinaan. Alueella asuu turkkilainen vähemmistö joka on joutunut syyrialaisten ja kurdien painostuksen kohteeksi. Mikä siis neuvoksi? Rakennetaanpa aita suojaamaan maan kansalaisia terrori-iskuilta, salakuljetukselta, kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaamiseksi, päättelivät turkkilaiset. Niin myös tehtiin, ja aitaa on jo valmiina lähes 800km, ja sen Turkinpuoleinen osa on kaiken lisäksi miinoitettu vahvasti. Kumpikin valtio on toistuvasti yrittänyt saada kansainvälistä foorumia ottamaan kantaa aitaan, mutta sen on katsottu olevan valtioiden välinen poliittinen kiista, johon ratkaisua tulisi etsiä ennemmin poliittisesti kuin juridisesti. Kuulostaako tutulta?
Raja vai turva-aita?
Esitetäänpä yo kysymys PA:n puhemiehelle Jasser Arafatille. Titteli puhemies siksi, että hänen ns presidenttiytensä on päättynyt jo pari vuotta sitten eikä mies ole muistanut järjestää uusia vaalejakaan, mitä nyt moisella pikkuasialla kansaa vaivaamaan. Oslon sopimuksen jälkeen, siis sen farssin joka allekirjoitettiin syksyllä 1993, Arafat on toistuvasti koettanut kansainvälistää Israelin ja PA:n välistä kiistaa. Hän on peräänkuuluttanut rauhanturvajoukkoja, vaatinut Jerusalemin asemaa kansainvälistettäväksi ja saanut siinä puolelleen jopa paavinkin. Kaiken takana on kuitenkin yritykset huomion pitämiseksi poissa itse ongelman ytimestä, uskonnollisesta kiistasta, kansainvälisen raha-avun saaminen ja tietysti omien ja lähipiirin taskujen lihottaminen sen avulla. Se että ratkeaisiko ongelma rauhanturvajoukkojen myötä on kuitenkin Arafatin kannalta sivuseikka. Hän on täydellisen selvillä, samoin kuin jokainen arabijohtajakin, ettei Israelin valtio ikinä ja missään olosuhteissa tee kansallista itsemurhaa sallimalla ns pakolaisten vapaan paluumuuton Israelin valtion alueelle, eikä Jerusalemin jakamista.
Mutta niinkauan kun näitä vaatimuksia esitetään ja käytetään terrorismia niiden saavuttamiseksi, on asia aina esillä mediassa ja siten eräs tavoite saavutettu. Rahaa tulee, mitään ei tarvitse tehdä terrorismin kitkemiseksi, sillä kytketään alkujaan uskonnollinen kiista juridisiin kehyksiin, puhutaan muka ikuisesta historiallisesta Palestiinan valtiosta, sionistisestä riistäjästä, käytetään hyväuskoista mediaa hyväksi ja syytetään juutalaisia kaikesta mikä mieleen sattuu kulloinkin juolahtamaan.
Niinpä Arafat on toistuvasti yrittänyt rinnastaa turva-aitaa kansainvälisiin negatiivisiin termeihin. Hän puhuu mielellään Apartheid-muurista. Sana tarkoittaa ja on aina yhdistetty Etelä-Afrikan hallituksen harjoittamaan rotusyrjintään – apartheidiin. Turva-aita ei kuitenkaan erottele etnisiä ryhmiä toisistaan, jota sana apartheid tarkoittaa. Mutta sillä on pahaenteisesti kalskahtava merkitys, jonka kv-media näyttää myös omaksuneen. Arafat käyttää myös ilmaisua uusi Berliinin muuri. Se puolestaan oli kommunistiblokin rakentama ja tarkoituksena oli estää silloisen Itä-Saksan kansalaisia pakenemaan työläisten paratiisista kapitalismin ikeen alle. Kuten tiedämme, muuri purettiin toistakymmentä vuotta sitten, kommunistisen ihannevaltion N-liiton romahduksen myötä. Berliinin muurin vertaaminen on Arafatin kannalta kuitenkin melko uskaliasta, hänen muistinsa tuntuu sen suhteen pätkivän melkoisesti. Oheisessa kuvassa, vuodelta 1973, Arafat marssii yhdessä Itä-Saksan silloisen diktaattorin ja Berliinin muurin arkkitehdin Erik Honekerin kanssa rinta rinnan, eikä tietääkseni N-liiton olemassaolon aikana milloinkaan kritisoinut Berliinin muuria, sen koommin kuin muitakaan kommunistivaltion toimia.
.
Pari tilastoa.
Israelin rakentama turva-aita ei ole raja. Se voidaan purkaa milloin tahansa, se tullaan maan hallituksen ilmoituksen mukaan myös purkamaan heti kun olot ovat rauhoittuneet ja terrori-iskut loppuneet. Kunnes niin käy, jos edes milloinkaan, aitaa tullaan rakentamaan lisää, huolimatta siitä mitä Haagin tuomarit tai muu maailma sitten asiaan sanookin. Varmaa on että aita hankaloittaa monen täysin syyttömän ihmisen elämää, elinkeinoa, liikkumista ja vapauttakin. Mutta se ei tapa ketään. Sen sijaa se estää tappamisen, jopa varsin tehokkaastikin. Mutta turvallisuus näyttää jälleen olevan toisarvoinen seikka kun media pääsee mässäilemään itkua vääntävien palestiinalaisten kuvilla ja kertomuksilla. Itse henkilökohtaisesti paheksun tällaisen aidan rakentamista juuri edellä mainituista syistä johtuen, mutta hyväksyn se täysin kansalaisten turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Niinpä näitä asioita tulisikin aina tarkastella rinnakkain, yhtäältä haittatekijöitä ja toisaalta puoltavia tekijöitä, kaikilla asioilla kun tuppaa olemaan vähintäänkin kaksi näkökulmaa. Palestiinalaisten kannalta tilanne on sellainen että heidän tulisi valita itselleen johtajat jotka ovat sitoutuneet elämään rauhassa israelilaisten kanssa, siihen joukkoon ei Arafat kuulu, eikä moni muukaan nykyhallinnosta. Heidän pitäisi myös ymmärtää että Israel tulee säilymään itsenäisenä valtiona siitäkin huolimatta kuinka paljon terrori-iskuja heitä vastaan kohdistetaan. Terrorismin keinoin ei rauhaa tulla saavuttamaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Tuloksena on vain yhä tehokkaampia keinoja sellaisen torjumiseksi, yhä lisääntyvä ahdinko viattomienkin keskuuteen ja elinolojen jatkuva vaikeutuminen.
Aita on tehokas, siitä muutamia numeroita. Lokakuun 2000, siis intifadan alkamisen jälkeen ja heinäkuun 2003 välisenä aikana, ennen aidan valmistumista siis, 293 israelilaista sai surmansa yhteensä 63:ssa eri hyökkäyksessä niillä alueilla joihin sittemmin on turva-aita rakennettu. Elokuun 2003 ja kuluvan heinäkuun alun välisenä aikana vain 26 israelilaista on saanut surmansa kolmessa eri iskussa tuolla nimenomaisella turva-aita alueella. Kaikkein verisimpänä vuotena, 2002, Israelin valtion alueella tehtiin 46 itsemurhaiskua. Niissä menehtyi 213 ja haavoittui 1342 ihmistä. Pelkästään Jerusalemissa tehtiin noista iskuista seitsemäntoista. Niinpä aidan rakentamista tehostettiin voimakkaasti. Vuonna 2003 koko Israelin alueella tehtiin enää vain 17 iskua, joista vain viisi Jerusalemissa. Näissä iskuissa menehtyi yhteensä 138 ja haavoittui 701 ihmistä. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana koko Israelissa tehtiin vain neljä itsemurhaiskua joista kaksi Jerusalemissa. Pelkästään Samarian alueella ovat iskut vähentyneet vuoden aikana noin 90%. Mikäli aitaa ei oltaisi rakennettu ja sama trendi olisi jatkunut kuin v 2002, niin kuolonuhreja olisi lisää satoja sekä tuhansia haavoittuneita. Vastapainona on siis palestiinalaisten rajoittuneempi liikkuvuus ja hankalampi elämä ja toisaalta säästyneet ihmishenget. Kumpi on painavampi? Kysymys voitaisiin esittää kaikkitietävälle Haagin tuomaristolle, joka priorisoi vain tämän aidan rikolliseksi toimeksi, ja kaikki muut edellä mainitut aidat poliittisiksi asioiksi.
Hamas murheissaan.
Järjestön johtajanpaikat eivät ole olleet kovinkaan haluttuja viime aikoina. Niiden optiona on ollut nopeatempoinen hautapaikka, eikä se ole ollut näkymättä järjestön toiminnassa. Toisaalta Arafatin johtama Al Aqsan Marttyyrien Prikaati on osaltaan yrittänyt pitää Israelia vastaa tehtyjen iskujen määrää jotenkin vakiona, tulos nähtiin 11.7 jälleen kerran Tel Avivissa. Hamas ilmoittaa että heillä olisi sata itsemurhaiskijää valmiina, mutta olosuhteet ovat niin hankalat ettei heille ole juuri nyt kohteita tarjolla. Kärsivällisyyttä, Allahilla on aikaa odottaa ja paratiisin neitsyet jaksavat hekin odottaa urhojaan, vai olisikohan vastaanottokomiteassa sittenkin enemmän sarvipäätä muistuttava hahmo ja päätepistekin jotain muuta kuin paratiisi.
Pekka Sartola
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jopa Israelin korkein oikeus pitää aitaa laittomana.
Ensinnäkään nyt ei ole kysymys mistään aidasta! Suomen uutistoimisto käytti myös pitkään turvamuuri nimitystä, jonka se nyttemmin on valheellisena ja harhaanjohtavana hylännyt. Nyt suomen virallinen tietotoimisto käyttää "eristysmuuri" sanaa, joka minusta henkilökohtaisesti kuulostaa vieläkin lattealta puolitotuudelta.
Israelin vertaaminen intiaan, saudi-arabiaan, tai turkkiin on myöskin aika kummallista, koska israelin on laskettu kuuluvan länsimaiseen federaatioon, missä on aina pyritty pikemminkin purkamaan, kuin rakentamaan tuonkaltaisia "vankimuureja", joilla on pyritty karsinoimaan ihmisiä noihin "leireihin"!
Nyt meidän kaikkien tulee totuuden nimessä muistaa, että lähi-idän tilanne johtuu paljon jos ei aivan kokonaankin, israelin laittomasta miehityksestä ja heidän hiuksia nostattavista rikoksista ihmisyyttä vastaan! Israel on siellä lähi-idässä se hyökkäävä osapuoli, joka terrorisoi ja laittomasti miehittää palestiinaa! Israelia ja etenkin heidän ulkopolitiikkaansa on monesti, varsin osuvasti verrattu Natsi-Saksaan. Uhreista on tullut verenhimoisia, ahneita teurastajia. Valitettavasti!
Eikö Pekka Sartola voisi aidan sijasta, käyttää vaikkapa este nimitystä? Ainoa este maailmassa!?!