Hesari kirjoittaa tänään vakavasta ongelmasta pääkaupunkiseudulla: Yksinäinen työssäkäyvä sinkku tai pienituloiset eivät pysty enää vuokraamaan asuntoa sillä vuokrat karaneet pilviin. Helsingin kaupungin vuokrajonossa yli 22.000 ihmistä.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu olemassa, ottakaamme mallia Briteistä jossa ollut muutaman vuoden käytössä järjestelmä nimeltään welfare cap. Tässä järjestelmässä ei-työssäkäyvien (sinkku tai suurperhe) tukia rajoitetaan maksukatolla jonka yli tuet ei nouse per vuosi, sanoi laskurit mitä tahansa. Siis maksimisumma jonka perhe voi saada, oli lapsia 4 tai 40 kpl. Panee samalla miettimään hankitaanko niitä lapsia 10 kpl jos ei ole tuloja.
Esimerkki: ei-työssäkäyvä maahanmuuttaja perhe jossa 6 lasta. Laskureiden mukaan avustukset vuodessa esim yht 45.000 eur. Laitetaan uusi katto jonka mukaan yksittäinen perhe voi saada, esim maks 25.000e / vuosi
Helsingissä 5h k kaupungin asunto 1200eur/kk, vastaava jossain pikku kylässä 500e/kk.
Eli: Maahanmuuttaja perhe muuttaa pikkukylään, jotta käteen jää enemmän ruokaan. Vapautuvaan kaupungin asuntoon muuttaa työssäkäyvä perhe.
Tällä tavalla saadaan vapautuvia asuntoja TYÖSSÄKÄYVILLE pienipalkkaisille.
Miksi työssäkäymättömän henkilön tai perheen tulisi saada asua kalliissa Helsingissä veronmaksajien rahoilla, jos kerran on halvempia vaihtoehtoja. Suomi on iso maa, täynnä tyhjiä, edullisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Työpaikat keskittyneet pk-seudulle joten työntekijöidenkin asunnot oltava täällä eikä kehyskunnissa.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu olemassa, ottakaamme mallia Briteistä jossa ollut muutaman vuoden käytössä järjestelmä nimeltään welfare cap. Tässä järjestelmässä ei-työssäkäyvien (sinkku tai suurperhe) tukia rajoitetaan maksukatolla jonka yli tuet ei nouse per vuosi, sanoi laskurit mitä tahansa. Siis maksimisumma jonka perhe voi saada, oli lapsia 4 tai 40 kpl. Panee samalla miettimään hankitaanko niitä lapsia 10 kpl jos ei ole tuloja.
Esimerkki: ei-työssäkäyvä maahanmuuttaja perhe jossa 6 lasta. Laskureiden mukaan avustukset vuodessa esim yht 45.000 eur. Laitetaan uusi katto jonka mukaan yksittäinen perhe voi saada, esim maks 25.000e / vuosi
Helsingissä 5h k kaupungin asunto 1200eur/kk, vastaava jossain pikku kylässä 500e/kk.
Eli: Maahanmuuttaja perhe muuttaa pikkukylään, jotta käteen jää enemmän ruokaan. Vapautuvaan kaupungin asuntoon muuttaa työssäkäyvä perhe.
Tällä tavalla saadaan vapautuvia asuntoja TYÖSSÄKÄYVILLE pienipalkkaisille.
Miksi työssäkäymättömän henkilön tai perheen tulisi saada asua kalliissa Helsingissä veronmaksajien rahoilla, jos kerran on halvempia vaihtoehtoja. Suomi on iso maa, täynnä tyhjiä, edullisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Työpaikat keskittyneet pk-seudulle joten työntekijöidenkin asunnot oltava täällä eikä kehyskunnissa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Esim. Helsingin sosiaalivirastolla on jo maksukatto, jonka yli meneviä vuokria ei toimeentulotuesta korvata.
Yhden lapsen YH-äidille tämä on ollut 800€ /kk, johon hintaan vuokra-asunto pitää löytyä, tai erotus maksettava itse muista saaduista tuista tai tuloista.
Nostin juuri vuokria lisää. Se on helppoa kun köyhät maksaa aina enemmän. Asumistuet menee suoraan meidän sijoittajien omaisuuden kartuttamiseen. Mamut ovat parhaat vuokralaiset. Ei tarvitse koskaan pelätä ettei kela maksaisi. Kela on ostanut minulle neljä asuntoa 12 vuodessa maksamalla vuokrat.
4 asuntoa??? Ja KELA maksoi?????
Sorry, nyt en usko.
Jos asunnosta saisi niinkin hyvin kuin 1.200€/kk, ja asunnon saisi ostettua niin halvalla kuin 120.000€, niin 1.200€ vuokrasta menee yhtiövastikkeet ja verot pois ensin. Jos yhtiövastike on vaikka 300€, jää 900€, josta taas pääomatulovero pois.
Pääomatuloveroa tosin ei joudu maksamaan jos on vaikka asuntolainaa.
Jos kaiken rahan käyttää asuntosijoitukseen, niin 900€/kk maksuilla maksaa 120.000€ hintaisen asunnon 11 vuodessa, kun mukana ei vielä ole korkoja.
Vuokrausbisnes on kohtalaisen hyvää ja turvattua liiketoimintaa, mutta nettotuotto on parhaimmillaankin 5% luokkaa, siis verojen jälkeen.
Yleisesti väärin esitetty laskelma. Vuokratulojen tappiot ovat vähennettävissä palkkatuloista. Korot ovat myös vähennyskelpoisia, joten niitä ei tarvitse huomioida. Näin yhtiövastikkeen ja lainan maksaa viime kädessä valtio. Palkan olen saanut samasta syystä melkein "puhtaana käteen" lähes 10 vuotta. Tietysti pitää hallita laskentaa ja verolait.