Tämä ei todellakaan ole oikea foorumi, mutta en nyt keksi muutakaan.
Löytyykö täältä Helsingissä asuvaa lapsetonta herpesnaista (typeriä nimikkeitä, sorry).
Minä olen 40-vuotias ja lapseton, mutta haaveissa olisi vielä oman perheen perustaminen.
Löytyykö täältä Helsingissä asuvaa lapsetonta herpesnaista (typeriä nimikkeitä, sorry).
Minä olen 40-vuotias ja lapseton, mutta haaveissa olisi vielä oman perheen perustaminen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Myötätuntoni! Toivon, että löydät toivomillasi ominaisuuksilla varustetun vastakappaleesi (lisää hölmöjä nimikkeitä)! Mukavaa kevättä!
Löytyy :) Riippuen tietenkin sun vaatimuksista...
Minä olen, nainen, 54v, mutta jos vanhempi kumppani
Siis ei ketään
Oisko se täällä?
Moisesta vaivasta 25 vuotta "kärsinyt". Otappa yhteyttä!
Moi,
Elämänkumppani Herpesmiehelle? Itellä on hepes ja oon parisuhteessa "terveen" naisen kanssa. Paljaalla oon vetäny, eikä oo tarttunut. Ei oo tietenkään ollu silloin hebie kukassa kun oon nainu, Mulla ollu herpes nuoresta iästä asti, oli varmaan 20v kun sen sain. Aluksi oli tosi usein hepes hepin päässä, mutta kerrat väheni ajan mittaan. nykyään oon 38 v ja herpestä ei oo näkyny tai kuulunu vuosiin. Oon nainu paljon tällä pikkupaikkakunnalla, eikä kukaan oo kyllä tullu koskaan sanomaan että sain sulta herpeksen, vaikka tunnen entisiä hoitoja paljonkin! Ite oon ollu kyllä tarkkana siitaä että ei näy hebiee kullissa, silloin ku oon nainu paljaalla. Ja kyllähän sen tuntee milloin se on tulossa. Miten sitten semmoset joilla on huuliherpes, eli varmaan 79% väestostä saa elämänkumppanin? Ne ei varmaan pussaile ikinä? Paskat, herpes ei oo mikään AIDS, elä vaan normaalia elämää!!! Perkele taitaa olla 30 % aikuisväestöstäkin sukupuoliherpes. ET oo yksin, ei herpes oo mikään KUOLEMANTUOMIO. Melaa mekkoon vaan ja onhan kortsut keksitty. Jos joku sua oikeesti rakastaa, ei se lemppaa sua pihalle jonkun herpeksen takia!
Joo, kun vaan löytäis miehen, joka ei herpeksestä piittaisi. Huhtikuussa oli miehen kanssa, jolle kerroin herpeksestä ennen rakastelua. Koko yö rakasteltiin, mutta seuraavana päivänä mies sitten tuli toisii aatoksiin - ei halunnut jatkaa kanssani herpeksen takia. Sen jälkeen en ole vielä löytänyt ketään, joten ei ole tarvinnut herpeksestä kertoa, mutta täytyy sanoa, että kynnys on entistä korkeampi.
Erosin kaksi vuotta sitten lapseni isästä, jonka kanssa olin noin kuusi vuotta. Herpekseni ilmaantui tuona aikana, mutta miehellä ei löytynyt vasta-aineita verestä. Näin ollen en pysty sanomaan, milloin olen herpeksen saanut.
Juuri ennen lapseni isän tapaamista olin yhden miehen kanssa kerran ja käytimme kondomia - ehkä tartunta tuli silloin - who knows.
Sitä ennen olin saman miehen kanssa 10 vuotta, mutta suhteen loppuvaiheessa petin häntä parinkin työkaverin kanssa ilman kondomia. Kukaan em. henkilöistä ei ole jälkeenpäin tullut sanomaan herpeksestä.
Todennäköisintä on, että olen saanut herpeksen joskus 20 vuotta sitten. Näyttää siltä, että se ei kovin helposti tartu, mutta silti en voisi olla kenenkään kanssa kertomatta herpeksestä. Aika näyttää, tapaanko ketään, joka asian hyväksyy.
Nyt tähän keskusteluun uusi näkökulma. Sain todennäköisesti herpeksen laastarisuhteessa eron jälkeen. No, tuntui että maailma romahti, enkä enää voi olla kenenkään kanssa. Koska se minulla nyt on, niin en sitä halua tartuttaa ja haluan siitä kertoa aika heti. No tapasin kivan miehen yhteisessä harrastuksessa, eikä meidän välillä ollut mitään silloin. Luulimme että olemme tahoillamme onnellisesti naimisissa. Minä olin jo eropaperit kirjoittanut silloin. No nyt melkein vuoden päästä tapasimme ja hän oli muuttanut itsekseen asumaan. Tapasimme pari kertaa ja meidän tilanne selvisi, että olemme molemmat yksin asumassa. Hän pyysi minut "treffeille" , halusi kerran tavata, ajatteli, että en ehkä ole hänen tyyppiä ja voi sitten unohtaa. Mutta sanoikin, että ei nyt ole niin varma, että tarvitaan kyllä lisää tapaamisia ja meillä oli aika kivaa yhdessä. Sanoin sitten, että no voin helpottaa päätöstäsi, että minulla on ikävä asia, jonka haluan kertoa, et varmaan sitten enää välitä tapaamisista (seksisuhdetta meillä ei vielä ollut). Tilanne oli minulle tosi kurja, koska pidän tästä ihmisestä ja hänen seurasta todella paljon. Hän sanoi, että no - eihän tuo mitään, luulin, että aids tai syöpä tai jotain. Sanoin, että no voit miettiä rauhassa, huomenna olet ehkä eri mieltä. Hän oli ottanut asiasta selvää ja sanoi, että ei ole paha asia. Eikä minun olisi tarvinut kertoa asiaa vielä.
Nyt hän sanoi, että minä säästyn hyvin yhden illan jutuilta tällä tavalla !! Näinhän se on, enkä niitä kaipaa. Hän sanoi, että jos joku haluaa todella olla sinun kanssa, niin sitten ei välitä asiasta. Hän on tämänkin jälkeen halunnut tutustua minuun enemmän ja nyt hän nauroi, että hyvä, että minulla on herpes, vältämme näin alussa kiusauksen ja tutustumme rauhassa..jos hän alkaa olla minun kanssa, niin toisaalta tietää, että en hyppisi vieraisiin sänkyihin kevytmielisesti. Kuulostaako tämä vanhanaikaiselta? Jos hän haluaa olla intiimisti kanssani, niin sitten se onkin tosi vakavaa. Mutta ei haittaa, nautin näistä hetkistä mitä olen hänen kanssa saanut viettää...
Jotenkin tämä rohkaisi minua kertomaan jatkossakin, saapahan kaikki yhden seksikokemuksen hakiat ruksattua yli.
Mulla ihan vastaava tapaus! Onkin nyt hakusessa joku, joka ei sitä pelkää, tai jo on se.
voi toivottavasti löydät. sain miehen varmaan sen takia kun en vielä itsekään tiennyt, että herpes on, vaikka oireita olikin niin testit näytti negaa. sitä se nyt kuitenkin on ja tarttunut ei ole. onneksi kärsin siitä todella harvoin, eipä juuri normaalia elämää haittaa. ja mies on varmaan unohtanutkin koko asian.
ei miehiä, ei
Aika harva etsii kumppania sillä perusteella, että hänellä on sama sairaus. Miksi joku haluaisi tutustua sinuun "her" juuri siksi, että sinulla on herpes? Kyllä herpeksen kantajatkin odottavat, että kumppaniehdokkaan kanssa on jotakin muutakin yhteistä. Ja moni herpeksen kantaja on löytänyt kumppanin terveiden joukostakin.
On löytänyt, mutta sanotaan rehellisesti tästä asiasta.
Ei kukaan halua herpestä. Kertokaa hyvät ihmiset sairaudesta. Itse sain sen kun en tiennyt miehen sairaudesta. Enkä missään nimessä halua sairastuttaa ketään.
Ihan totta