"Tähänastisista kriisitoimista ei ole selvinnyt, miten ja milloin kriisi ratkeaa eikä kovin paljon muutakaan. Se on kuitenkin käynyt päivän selväksi, että päättäjät eivät aio maksattaa kriisiä sen keskeisillä aiheuttajilla.
Liian suuria velkoja vuosikausia ottaneet ylivelkaiset euromaat saavat puoli-ilmaista ja lisäksi EU:n keskeisten sopimusten tarkoitusta rikkovaa rahoitustukea. Ne eivät joudu itse maksamaan velkojaan niin kuin sopimusten ja markkinatalouden mukaan pitäisi.
Pälkähästä pääsevät myös liian suuria ja muutoinkin uhkarohkeita riskiluottoja myöntäneet ja niillä vuosikausia huimia voittoja tehneet kriisimaiden rahoittajapankit. Luottotappioiden asemesta niille sataa puoli-ilmaista keskuspankkirahoitusta.
Mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin velkakriisin varsinaiset osapuolet ja syypäät.
Kehnommin käy isolle joukolle pahaa aavistamattomia sijaiskärsijöitä. Vaarassa on erityisesti säästäväinen osa keskiluokkaa. He ovat tämän kriisin uhrilampaita, ja he maksavat jo.
"
Liian suuria velkoja vuosikausia ottaneet ylivelkaiset euromaat saavat puoli-ilmaista ja lisäksi EU:n keskeisten sopimusten tarkoitusta rikkovaa rahoitustukea. Ne eivät joudu itse maksamaan velkojaan niin kuin sopimusten ja markkinatalouden mukaan pitäisi.
Pälkähästä pääsevät myös liian suuria ja muutoinkin uhkarohkeita riskiluottoja myöntäneet ja niillä vuosikausia huimia voittoja tehneet kriisimaiden rahoittajapankit. Luottotappioiden asemesta niille sataa puoli-ilmaista keskuspankkirahoitusta.
Mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin velkakriisin varsinaiset osapuolet ja syypäät.
Kehnommin käy isolle joukolle pahaa aavistamattomia sijaiskärsijöitä. Vaarassa on erityisesti säästäväinen osa keskiluokkaa. He ovat tämän kriisin uhrilampaita, ja he maksavat jo.
"
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Päättäjät ovat upottaneet, sitoneet tai luvanneet erityyppisiin kriisitoimiinsa tähän mennessä suurin piirtein 2 500 miljardia euroa, mutta kriisin kustannukset sen kuin kasvavat.
Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat :aa maksutta kahden viikon ajan!
Hätärahan voimalla kriisi ei ole ratkennut, vaan alkuperäiset ongelmat ovat jopa pahentuneet.
Euromailla on nyt yhteensä taakkanaan verrattomasti suurempi määrä velkaa kuin niillä oli kriisin alkaessa ja varsinkin ennen pääosin uuteen velkaan perustuvia kriisitoimia.
"
Ja vielä kehdataan puhua taloussopimuksen purkamisesta ja velanoton kasvattamista sitä kautta.
"miljardien saatavat Euroopan keskuspankilta ovat vakava uhka Suomen kaltaiselle pienelle maalle, uskovat saksalaiset ekonomistit. MTV3 haastatteli heistä Hans-Werner Sinniä.
Lisää suosikkeihin
Kommentoi
Lähetä
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Del.icio.us
Facebook
Twitter
Taloussanomat
26.4.2012 13:53
130
Euroalueen hajoaminen on iso riski Suomelle, sanoi saksalaisen Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja, professori Hans-Werner Sinn MTV3 Uutisten haastattelussa.
– Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Sinn sanoi MTV3:lle.
"