Tuo yläotsikko " Nettiriippuvuus hajottaa" antoi aiheen tähän aloitukseeni.
Käyn vain satunnaisesti keskustelupalstoilla mutta olen huomannut sen, että,
samat ihmiset roikkuu täällä aamusta iltaan ja jopa yölläkin.
Kysyisinkin nyt että, kärsiikö perheelämänne tästä riippuvuudesta ja miten se tulee ilmi. Nalkuttaako puoliso vai välittääkö hän ollenkaan, on turtunut.
Miten tämä vaikuttaa terveydentilaanne yleensä jos ja kun jää terveellinen ulkoilu ja liikunta kokonaan. Entäpä sosiaalinen elämänne, onko sitä ollenkaan.
Entä harrastukset ja seurakuntaelämä, lähimmäisistä huolta pitäminen ym.
Minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa olla netissä vaikka olenkin jo iäkäs.
Pyrin pitämään huolta ruumiillisesta kunnostani liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä terveellisesti. Henkistä puolta hoidan vapaaehtoistoiminnalla ja säännöllisellä seurakuntayhteydellä.
Ilman näitä kaikkia olisin varmaan masentunut ja makaisin raatona sängynpohjalla enkä jaksaisi yhtään mitään.
Olen huomannut että ruumiillinen ja henkinen puoli käyvät käsi kädessä.
Ne täytyy olla balanssissa tai muuten sairastuu jompaan kumpaan puoleen.
Miten teillä oikein on asiat.
Käyn vain satunnaisesti keskustelupalstoilla mutta olen huomannut sen, että,
samat ihmiset roikkuu täällä aamusta iltaan ja jopa yölläkin.
Kysyisinkin nyt että, kärsiikö perheelämänne tästä riippuvuudesta ja miten se tulee ilmi. Nalkuttaako puoliso vai välittääkö hän ollenkaan, on turtunut.
Miten tämä vaikuttaa terveydentilaanne yleensä jos ja kun jää terveellinen ulkoilu ja liikunta kokonaan. Entäpä sosiaalinen elämänne, onko sitä ollenkaan.
Entä harrastukset ja seurakuntaelämä, lähimmäisistä huolta pitäminen ym.
Minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa olla netissä vaikka olenkin jo iäkäs.
Pyrin pitämään huolta ruumiillisesta kunnostani liikkumalla, ulkoilemalla ja syömällä terveellisesti. Henkistä puolta hoidan vapaaehtoistoiminnalla ja säännöllisellä seurakuntayhteydellä.
Ilman näitä kaikkia olisin varmaan masentunut ja makaisin raatona sängynpohjalla enkä jaksaisi yhtään mitään.
Olen huomannut että ruumiillinen ja henkinen puoli käyvät käsi kädessä.
Ne täytyy olla balanssissa tai muuten sairastuu jompaan kumpaan puoleen.
Miten teillä oikein on asiat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Netti on saata.nan ratsu.
Ihan oikeasti, ei ole heitto vain.
Paljon hyvää, mutta siinä on se pimeä puoli, joka on monelle koitunut suureksi lankeemukseksi.
Itse nettiriippuvuus on kielteinen asia eli ihminen on silloin orjan asemassa. Mutta yleensä netti ja netin käyttämistä / käyttäjiä ei tule verrata itseensä kuten aloittaja tekee.
Jokaisella ihmisellä on oma tilanteensa jolla on merkittävin vaikutus asiaan. Esim. jos ihminen on arka persoonallisuudeltaan ja siten arka ilmaisemaan itseään toisten ihmisten joukossa, niin netin kautta opettelun olen havainnut monen ihmisen kohdalla olevan oiva lähtökohta. Siis tuomaan ajatuksiaan ilmi.
Samoin jos ihminen on liikunnaltaan rajoitteinen, niin netin kautta hän mahdolllistuu pitämään mielen virkeänä ja aktiivisena. Samoin yksinäisyydetä kärsivän ihmisen arkeen netti tuo positiivista ajattelun aihetta. Tietysti merkittävin asia on millä sivuilla ihminen aikaansa kuluttaa.
Niin, ja netisasä on paljon vertaistukea antavia foorumieta esim. vakavien sairauksien poteville ihmisille ja heille netti on erikoisen tärkeä asia.
Mutta, mitä JUMALAN aivoituksiin tulee, niin tänä päivänä elämme sitä aikaa kun neitsyet laittavat lamppuaan kuntoon kollektiivisella tasolla ja juuri netin kautta.
Netti aikana mikään puolue ei voi salata tai estää laaja-alaista keskusteluja ja siten lamppujen laittamista kuntoon. (Luuk11:34)
Lettelit koko joukon syitä netin käyttöön. Niistä en aloituksessani kirjoittanut ollenkaan koska halusin kiinnittää huomion kokonaan nettiriippuvuuteen, siis sellaiseen joka tuhoaa käyttäjänsä ruumiillisen ja henkisen mielenterveyden.
On toki sairauksia jolloin ihminen on sidottu sänkyynsä, sellaisellehan netti voi olla koko maailma varsinkin jos hän ei ole ollut koskaan sosiaalinen, niinpä hänen luonaan tuskin käy säännöllisesti ystäviäkään. Ja ystäväthän voi kaikota kun sairastuu vakavasti vaikka olisi sosiaalinenkin persoona, se on valitettavaa.
Huolestuttavaa on kuitenkin se että meillä on valtavan paljon nuoria eläkeläisiä jotka ovat ajautuneet eristäytymisen kautta nettiriippuvaisuuteen.
Mihin on kadonnut se kuuluisa suomalainen sisu kun mennään läpi vaikka harmaan kiven. Onko se kenties yhteiskunnan syy kun se mahdollistaa sen ettei tarvitse poistua kotoa enään ollenkaan. Lähes kaikenhan kun voi hoitaa kohta netin välityksellä.
Siltikin vastuu omasta terveydestään on ihmisellä itsellään. Pahinta on jäädä neljän seinän sisälle. kohtahan siinä käy niin että pelkää omaa varjoaankin ja alkaa kuvittelemaan kaikenlaista. Todellisuus häviää ja ihmispelko sekä kaikki hullutukset ja luulot tulevat tilalle.
Se on valtava synkkä noidankehä mutta siitäkin monet selviävät kovalla tahdolla
ja yrittämisellä elämään.
Meillä on asiat niin, että työn ohessa täällä kirjoittelen. Kotona ja vapailla ei kerkeä, on muutakin tekemistä.
Entäpä, jos sellaista keskusteluyhteyttä ei vaan synny seurakunnassa? Jos siellä kirkonmenojen jälkeen vaikka kahvilla istuessa heität vieruskaverille jonkun hengellistä elämää sivuavan kinkkisen jutun pohdiskeltavaksi, niin kummasti ne vaan ihmiset liukenevat vähin äänin paikalta. Kuka jaksaa sellaista odottelua, että ensin pitää kulkea seurakunnassa useita vuosia ja piiiikkkkuuuuu hiiiilllljaaaaaa tunnustella kepillä jäätä, että kestääkö vai ei, että uskaltaako näitä hengellisessä unessa uinuilevia heittää sillä kepillä päähän......nyt seuraan vähän aikaa Idolsia.......jatkan....jos enää jaksan.....on tullut tehtyä niin monenlaista tänään, että......alkaa energia olla vähissä