Martti Luther käänsi Raamattua saksankielelle ja hän käytti tässä työssään alkuperältään Bysanttilaista traditiota kuten Codex Receptusta.
Luther halusi saattaa Raamatun luettavaksi kansankielellä ja siinä hän onnistuikin hyvin.
Protestanttiseen uskonpuhdistukseen liittyvä Raamatun käännöstyö on tuottanut Raamatun luettavaksi lähes jokaisella kielellä.
Martti Luther toimi kuitenkin hieman "omaperäisesti" järjestäessään Raamatun Uuden-Testamentin kirjoitukset nykyisin yleisimmin tuntemaamme järjestykseen.
- Emme tule usein ajatelleeksi miksi Luther päätyi kyseiseen järjestykseen?
Luther jätti Hebrealaiskirjeen, Juudankirjeen ja Ilmestyskirjan viimeisiksi Raamattuun siitä syystä ettei hän pitänyt näitä kirjoituksia "samantasoisina" henkeytettyinä kirjoina muuhun Raamattuun nähden ja hän ilmaisi tämän jättämällä kyseiset kirjoitukset "jaejärjestyksen ulkopuolelle" ja viimeisiksi. Luther ei siten täysin ymmärtänyt noiden mainittujen kirjoitusten arvoa ja tarkoitusta.
( Luther ei jää tässä suhteessa yksin sillä "Idän ortodoksinen kirkko" ei käytä Ilmestyskirjaa, ainoana Raamatunkirjana, koskaan "Liturgiassa eli virallisessa Jumalan palveluksessa )
J:n-Todistajien UM-käännös perustuu Codex Sinaiticukseen ja Codex Vaticanukseen ollen monilta osin Westcot&Hortin käännöksen mukainen joka myös perustuu em. alkuperäis käsikirjoituksiin.
- UM-käännös kuitenkin noudattaa Kirjoitusten järjestyksessä jo Lutherin valitsemaa linjaa ja protestanttista "traditiota".
- valittu järjestys on johdonmukainen jättäessään Ilmestyskirjan eli "murrosajan" kirjan viimeisenä olevaksi Raamatun kirjaksi.
On kuitenkin mielenkiintoista että myös UM-käännös jättää Kreikkalaisten kirjoitusten kaanonin ulkopuolelle ns. Hermaan Paimenen -kirjan ja kumminkin tuo Hermaan Paimen sisältyy Codex Sinaitucsen kaanoniin.
- Kysyisinkin nyt mieleipiteitä tuosta kirjasta "Hermaan Paimen" ?
- onko kukaan tutustunut siihen ja mistä se kertoo, sillä itse en ole kyseiseen kirjaan saanut mahdollisuutta tutustua?
- millä perusteella Hermaan Paimen ei ole saanut sijaa nykyisessä Kaanonissa?
Luther halusi saattaa Raamatun luettavaksi kansankielellä ja siinä hän onnistuikin hyvin.
Protestanttiseen uskonpuhdistukseen liittyvä Raamatun käännöstyö on tuottanut Raamatun luettavaksi lähes jokaisella kielellä.
Martti Luther toimi kuitenkin hieman "omaperäisesti" järjestäessään Raamatun Uuden-Testamentin kirjoitukset nykyisin yleisimmin tuntemaamme järjestykseen.
- Emme tule usein ajatelleeksi miksi Luther päätyi kyseiseen järjestykseen?
Luther jätti Hebrealaiskirjeen, Juudankirjeen ja Ilmestyskirjan viimeisiksi Raamattuun siitä syystä ettei hän pitänyt näitä kirjoituksia "samantasoisina" henkeytettyinä kirjoina muuhun Raamattuun nähden ja hän ilmaisi tämän jättämällä kyseiset kirjoitukset "jaejärjestyksen ulkopuolelle" ja viimeisiksi. Luther ei siten täysin ymmärtänyt noiden mainittujen kirjoitusten arvoa ja tarkoitusta.
( Luther ei jää tässä suhteessa yksin sillä "Idän ortodoksinen kirkko" ei käytä Ilmestyskirjaa, ainoana Raamatunkirjana, koskaan "Liturgiassa eli virallisessa Jumalan palveluksessa )
J:n-Todistajien UM-käännös perustuu Codex Sinaiticukseen ja Codex Vaticanukseen ollen monilta osin Westcot&Hortin käännöksen mukainen joka myös perustuu em. alkuperäis käsikirjoituksiin.
- UM-käännös kuitenkin noudattaa Kirjoitusten järjestyksessä jo Lutherin valitsemaa linjaa ja protestanttista "traditiota".
- valittu järjestys on johdonmukainen jättäessään Ilmestyskirjan eli "murrosajan" kirjan viimeisenä olevaksi Raamatun kirjaksi.
On kuitenkin mielenkiintoista että myös UM-käännös jättää Kreikkalaisten kirjoitusten kaanonin ulkopuolelle ns. Hermaan Paimenen -kirjan ja kumminkin tuo Hermaan Paimen sisältyy Codex Sinaitucsen kaanoniin.
- Kysyisinkin nyt mieleipiteitä tuosta kirjasta "Hermaan Paimen" ?
- onko kukaan tutustunut siihen ja mistä se kertoo, sillä itse en ole kyseiseen kirjaan saanut mahdollisuutta tutustua?
- millä perusteella Hermaan Paimen ei ole saanut sijaa nykyisessä Kaanonissa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei tunnu kertovan
ainakaan Jeesuksesta Kristuksesta.....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hermaan_Paimen
se on apogryfinen kirjoitus...
niistä mukavin on mielestäni Tobiaan kirja:
Siinä kerrotaan Ninivessä asuvasta hurskaasta juutalaisesta Toobitista,
joka tulee sokeaksi,
kun hänen nukkuessaan ulkona hänen silmiinsä putoaa linnun ulostetta.
Tarina siirtyy kertomaan Toobitin pojasta Tobiasta,
jonka hän lähettää perimään erästä velkaa.
Matkalla Tobias kohtaa ihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii kalan sydämen, maksan ja sappirakon.
Sitten hän tapaa lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä.
Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois polttamalla kalan sydämen ja maksan.
Kalan sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä näön......
Siinäkään ei Kristuksest julisteta...
Niin, Uuden-Testamentin "Apogryfit" eivät ole koskaan olleet kristillisyydessä hyväksyttyjä, näitä ns. Uuden-Testamentin Apogryfejä on mm. Pietarin-ilmestys jonka hirvittävä Hel.vetin-kärsimysten kuvaus alansa kirjallisuuden "huippua" ja jota voi "suositella" lukemiseksi ainoastaan niille jotka haluavat "painaa kovemmin palkeita" hel..vetin lieskoihin.
Tobiaan-kirja on hyväksytty sekä jutalaisuudessa että kristillisyydessä Raamatun oheis lukemistoksi jossain määrin hyödyllisenä.
- Hermaan-Paimen puolestaan on mahdollisesti jopa Ilmestyskirjan aikalainen ja se tosiaan sisältyy Codex Sinaitucseen ja lisäksi se on tosiaan ainakin tilapäisesti ollut varhaisessa kaanonissa?
.." hermaan -paimen , puolestaan on , " -
Näitä kreikkalaisten lukuinnon innoittamia aikansa tarinoita on enemmänkin, alkaen Aleksanteri Suuren ns, laivanisännän , oliko se nyt Anaksimandros, .. piikkiin laitettuja kertomuksia Aleksanterin harharetkistä itäisillä mailla, Hän kertoi mm, näistä Babylonian riippuvista puutarhoista .
Herodotos oli ainoa , joka kävi paikan päällä Babilin kaupungissa, ja ei nähnyt jälkeäkään riippuvista puutarhoista, noin 4 vuotta Meedian suorittaman valtauksen jälkeen ,ja ei nähnyt jälkeäkään sodasta.
Herodotos ; Historiat ,)
Enokin kirjasta sanotaan nyt vaikka Luukkaan kirjan siihen Herodes Antipakseen , joka meni naimisiin Herodiaan kanssa, joka opetti tyttärensä tanssimaan . Kansan huutelusta suivaantunut enkeli löi sen mukaan Herodesta vitsauksella, ja madot mussuttivat suuhunsa koko miehen .
Tarina perustuu kuitenkin, Herodotoksen historioissaan kertomaan taruun , jossa ;Joonialainen kuningatar kosti määrättömästi miehensä kuoleman , ja jumalat
syöttivät tädin madoille.
Herodes Antipas muutti, kuitenkin ,jouduttuaan keisarin epäsuosioon , vaimoineen Lugdulumiin , nykyisen Ranskan Lyoniin , joten madot eivät heti häntä syöneet.
Sairaus ja kuolema.
Lopulta Herodes sairastui – varsin todennäköisesti hillittömän elämäntapansa vuoksi – inhottavaan tautiin,
johon liittyi kuume ja Josefuksen mukaan
”koko ihon sietämätön kutina,
jatkuvat sisusvaivat,
jalkojen turpoaminen niin kuin vesipöhössä,
vatsan tulehtuminen ja sukupuolielinten kuolio, joka synnytti matoja,
ja lisäksi astma ja pahat hengitysvaikeudet sekä kaikkien raajojen kouristelu” (The Jewish War, I, 656 [xxxiii, 5]).
Tämän kohtalokkaan sairauden aikana hän määräsi juonittelevan poikansa Antipaterin surmattavaksi.
Koska Herodes tiesi, että juutalaiset iloitsisivat kuullessaan hänen omasta kuolemastaan, hän määräsi myös juutalaisen kansakunnan huomattavimmat miehet koottavaksi ns. hippodromiin Jerikoon ja suljettavaksi sinne.
Sitten hän antoi läheisilleen käskyn, että hänen kuoltuaan tietoa hänen kuolemastaan ei saanut ilmoittaa,
ennen kuin nämä juutalaisten johtajat oli ensin tapettu.
Silloin jokainen Juudean perhe varmasti itkisi hänen hautajaisissaan. :D
Tätä käskyä ei pantu koskaan täytäntöön.
Herodeksen sisar Salome ja tämän aviomies Alexas vapauttivat nämä miehet ja lähettivät heidät kotiin. :((
..Kerrotko nyt tuossa Herodes Antipaksesta ?
...Koska Herodes tiesi, että ..." -
Tämä tarina kertoo sadun Herodes Suuresta, ..Suosittu satu.
Samanlaista satua kerrottiin Juudas Iskariotin lopusta. Samoin Herodes Antipaksesta, jonka historialliset vaiheet tunnetaan .
Laitanpa tähän pienen oman kommenttini nimim."jaakobin" alustuksen pohjalta.
Itse omissa tutkimisissani,varsinkin jehovantodistajuuden jälkeen olen tullut tulokseen,että ennen kuin Rooman katolinen kirkko Karthagon kolmannessa kirkolliskokouksessa vuonna 397 vahvisti virallisesti uudentestamentin kirjat,oli asioiden tiimoilta jo paljon aikaisemmin valittu hyväksytyt ja ei hyväksytyt kirjat."Paimen" kirja/kirje kuului yhteen näistä ei-hyväksytyistä.
Keskustelut aiheesta alkoivat kuitenkin jo silloin kun viimeinen evankeliumi kirjoitettiin noin vuonna 100 tai pian sen jälkeen.
Klemens Aleksandrialainen (150-215) Piti kaanoniin kuuluvina m.m. sellaista kirjaa kuin Didakhe eli 12 apostolin teot,mutta ei taasen kirjoja:hebrealaiskirje,jaakobin kirje ja ilmestyskirja.
Varsinaisen sysäyksen kiistelyyn kaanonista antoi Markion(85-160).Sen pohjalta alettiin selvästi vähättelemään joitakin kirjeitä ja myös vahvistamaan toisia.Markionia pidettiin gnostilaisena ja siksi harhaoppisena.
Muratonin kaanonista puuttuivat pietarin kirjeet,jaakobin kirje ja hebrealaiskirje.
Eusebius julkaisi listansa vuonna 325.
Siinä listassa luetteloitiin vääriksi kirjoiksi m.m. paavalin teot ja PAIMENKIRJE.
Rooman katolinen kirkko käytti hyväkseen näitä päätelmiä ja sitten vahvisti raamatun kaanonin vuonna 397.
Pois jätetyt kirjat jäivät pois siksi, että ne eivät olleet n.s. puhdasoppisia,mutta katolinen kirkko itse osoittautui "petturiksi" lisäämällä omiin palvontamenoihinsa samoja asioita mitä se piti aluksi pakanallisena kuten m.m.pontifex maximum ja visarius christi arvonimet paavillle/piispalle.(Damascus),Marianpalvonnasta puhumattakaan.
Muistettakoon vielä että katolisella kirkolla tarkoitetaan eri asiaa kuin Rooman katolisella kirkolla.
Katolinen kirkko sanana alkoi yleistyä n.v.150,mutta Rooman katolinen kirkko syntyi myöhemmin.Sen virallistamisvuodeksi laittaisin tuon Karthagon kolmannen kirkolliskokouksen vuonna 397 jolloin raamatun kaanon hyväksyttiin.
Mutta jotta asia ei olisi kovin yksiselitteinen,niinkin myöhään kun 1546 Trentossa vahvistettiin yksi "ainut oikea" raamatunkäännös, joka oli Jeromen latinalainen Vulgata.Silloin luetteloitiin apokryfikirjat johon PAIMEN-kirja/kirje kuuluu.