Olen nainen, tumma. Olen parisuhteessa tukalassa tilanteessa. Olen syntynyt 24 kesäkuuta vuonna -74. Mitä voisit kertoa rakkauselämästäni? Miten se etenee tai muuttuu vai muuttuuko?
Entä ongelmistani tai onko puolisollani uusi suhde?
Näettekö mitään selvennystä tai ratkaisua ongelmiin? Neuvoja?
Entä ongelmistani tai onko puolisollani uusi suhde?
Näettekö mitään selvennystä tai ratkaisua ongelmiin? Neuvoja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei
minulle nousee vahvasti ajatus mustasukkaisuudesta. sinä olet herkkä ja epävarma, teidän suhteenne ei ole tasapainossa.
mies on varmempi itsestään, kuin sinä olet. juuret omasta arvosta ovat syvällä, niitä voi seurata aina lapsuuteen asti. näen suuren vahvan tammen, jolla on paksut juuret ja kuori. mutta se et ole sinä, vaan sinä olet paju, notkea ja taipuvainen. sinä seisot siinä vierellä.
mikä sinua perimmiten vetää puoleesi siinä tammessa? ovatko ne hänen tammenterhonsa, vai onko teillä muuta yhteistä? henkisellä tasolla te ette taida kohdata.
sanon sinulle suoraan, että te ette seiso samalla viivalla. sinun herkkyytesi kärsii tämän vahvan ihmisen varjossa. et saa sitä rakkautta, mitä niin kovasti tarvitset.
ongelmien ratkaisu tapahtuu puhumalla, ei miettimällä ja pelkäämällä. sinun on otettava härkää sarvista ja puhutta tunteesi sanoiksi. laita pelkosi kaappiin ja avaudu. mutta mustasukkaisuus ei ole rakentava voima, eihän sinun tarvitse verrata itseäsi keneenkään. olet oma aito ja ainutlaatuinen itsesi, se riittää.
minusta sinun puolisollasi on sellainen vaihe elämässä, että hän miettii mitä vielä voisi tehdä elämässään ja mihin hän jo saattaa olla liian vanha. nämä vaihdevuodet koskevat myös miehiä. kerro hänelle rehellisesti tunteistasi, että olet hänestä huolissasi ja samalla myös itsestäsi.
t. Keskiyö
Kaunis kiitos! Tässä oli paljon viitteitä todelliseen tilanteeseen.
Niin..kun vain saisi avauduttua. Voi olla että ero häämöttää, on vain ne tammenterhot...ajattelen, että lapset, jotka pitävät kiinni meitä ja se ettei ole rahaa erota, maksaa kummallakaan toista talosta jossa suuri yhteinen velka, joten tässä vaan kiikumme, nalkissa, molemmat, puhumattomina, onnettomina. Henkisyyteni vaatii kasvua, tietoisuutta, läsnäolon opettelua, kokonaan kasvamista, mies ei....emme kohtaa, todellakaan... mutta tässäpä vain olosuhteiden pakosta nakotamme. Se on kumma vaikka ei materiaa haluaisi ajatella niin se ettei ole rahaa...se vaikuttaa tai ettei saa lainaa maksaa toista pois, siinä sitä sitten vain on.