Luontokuvaajilla kestää hyvän aikaa saada karhu tai muu peto tulemaan haaskalle kuvattavaksi. Kyse on siitä, että pedon pitää ensin tottua ihmisen hajuun.
Tämän mukaan luonnon eläimillä on kaikillakin kohtalaisen hyvä hajuaisti ja olen joskus koettanut keksiä mikä etu olisi karhulla, ilveksellä, hyeenalla, kauriilla, puhvelilla, jne. . siitä, että olisi saanut syntymästä huonon hajuaistin.
Opetus ihmisen evoluutiosta edellyttää kuitenkin uskoa siihen, että ihmisen esikuvilla on joskus ollut suuri hyöty hajuaistin heikkenemisestä. Heikompi hajuaistinen olisi saanut enemmän eloonjääviä jälkeläisiä kuin paremman hajuaistin omaava. Mihin sellainen voisi perustua?
Tämän mukaan luonnon eläimillä on kaikillakin kohtalaisen hyvä hajuaisti ja olen joskus koettanut keksiä mikä etu olisi karhulla, ilveksellä, hyeenalla, kauriilla, puhvelilla, jne. . siitä, että olisi saanut syntymästä huonon hajuaistin.
Opetus ihmisen evoluutiosta edellyttää kuitenkin uskoa siihen, että ihmisen esikuvilla on joskus ollut suuri hyöty hajuaistin heikkenemisestä. Heikompi hajuaistinen olisi saanut enemmän eloonjääviä jälkeläisiä kuin paremman hajuaistin omaava. Mihin sellainen voisi perustua?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Sen jälkeen kun ihminen oli oppinut etsimään syötävää näkönsä ja päättelynsä avulla, hajuaisti jäi toisarvoiseen asemaan ja heikonkin hajuaistin omaavat tuottivat yhtä paljon jälkeläisiä kuin paremmin haistavat.
Toisin sanoen hajuaistin heikkenemisestä ei ole ollut varsinaista hyötyä vaan se on päässyt heikentymään ikään kuin siinä sivussa.
,,,,Sen jälkeen kun ihminen oli oppinut etsimään syötävää näkönsä ja päättelynsä avulla, hajuaisti jäi toisarvoiseen asemaan ja heikonkin hajuaistin omaavat tuottivat yhtä paljon jälkeläisiä kuin paremmin haistavat,,,,,
Varsinaista taikauskoa. Jokainen tajuaa, että tuo ei pidä paikkaansa. Leijonatkin tekevät noin pyöriessään jatkuvasti ruohonsyöjälaumojen ympärillä eli eivät tarvitsisi hajuaistia. Viisaat apinat samoin, kyllä ne muistaisivat missä kohtaa niiden reviiriä mihinkäkin vuodenaikaan on mitäkin syötävää ja näkevät marjat tai hedelmät.
Mekanismisi ei vain ole totta vaan perustuu täydellisesti kaavaan: uskomus ensin ja sitten laaditaan siihen uskomukseen sopiva tarina. Mutta kuten kaikki tiedämme niin se ei ole tiedettä vähässäkään määrin.
Just just, taas Möttöskän klooniklaani tietää, mikä pitää paikkansa ja mikä ei.
Joka tapauksessa ihmisen aistimaailma perustuu vahvemmin näkö- ja kuuloaistiin kuin hajuaistiin.
Joka tapauksessa ihmisen aistimaailma perustuu vahvemmin näkö- ja kuuloaistiin kuin hajuaistiin.
Avaus tosin koski sitä miten nykytilanteeseen johtanut kehitys oli evol.teorian mukaan perusteltavissa. Kysymys on siten liian vaikeaa teille, taaskin, joten tyydyt vain toteamaan miten ihminen toimii edes yrittämättäkään perustella miten evoluutio olisi tähän tilanteeseen johtanut. Ymmärrettävää kylläkin, mitäpä muuta teillä voisi ollakaan vastauksena esittää.
Ihan oikein nimimerkki spällymälöö asiaa pohtii.
Onhan asia ennenkin teille selitetty, mutta olette sen näköjään taas "unohtaneet", joten tässä linkki yhteen tutkimukseen.
http://www.abc.net.au/science/articles/2003/04/03/823577.htm
Jaahas, Möttöskän klooniklaanin keulakuva tuli vaihteeksi estradille. Ja möttösiiniä taas pukkaa.
"Avaus tosin koski sitä miten nykytilanteeseen johtanut kehitys oli evol.teorian mukaan perusteltavissa. "
Niin, ja siihenhän vastattiinkin. Hajuaistilla ei ollut enää niin suurta merkitystä, kun aistien käyttö siirtyi voimakkaammin näön puolelle.
Asia vain näyttää olevan kovin vaikea ymmärtää tuollaiselle yksisilmäiselle möttösiinien viljelijälle, joka ei kykene näkemään kokonaisuutta vaan kitisee aina jonkun yksittäisen asian ympäriltä.
Ihan hyvä idea aloituksessa. Selvää on, että parempi hajuaisti antaa aina kilpailuedun apinoille ja kehittyville ihmisille.
Olisi luolamiehellekin etu, että löytäisi kauriin pelkän hajujäljen avulla, kun otus on juossut näkymättömiin ja etu olisi, jos osaisi varoa karhua ja tiikeriä tuoreiden hajujälkien perusteella.
Hyvällä hajuaistilla on hintansa, koska se vaatii sekä aistinelimiä että aivosoluja. Niiden käyttö vaikkapa puheääneen ja suunnitteluun antoi todennäköisesti suuremman kilpailuedun.
Eipä taida yhdenkään kädellisen hajuaisti olla tuota luokkaa, eikä taida olla juuri syitä kuvitella että näin olisi joskus historiassa ollutkaan.
Niin, kyllä hyvän hajuaistin pitäisi olla kilpailuetu.
Historia kertoo mielenkiintoista tarinaa. Kaikkihan lienevät kuulleet nimityksen koirankuonolainen. Nimitys juontaa juurensa 1700-luvun alun tapahtumiin Suomessa. Kerrotaan, että tuolloin, Ison Vihan aikana, Venäjän armeijassa palvelleet kalmukit hakivat suomalaisten piilopirttejä metsistä nenällään eli hajun perusteella.
Ehkä homman nimi saattoi olla se, että hajut Suomessa olivat niin täysin erilaisia kuin heidän omassa maassaan joten heidän nenänsä ei ollut niihin tottunut. Tämän saman huomaa turistikin usein mentyään vieraaseen maahan. Täällä meillä esim. savun haju saattoi olla hyvinkin erilainen erilaisista polttoaineista johtuen.
Mutta saattoihan olla niinkin, että heillä kertakaikkiaan oli paljon tarkempi nenä kuin venäläisillä tai muilla lähiseudun kansoilla.
"...hakivat suomalaisten piilopirttejä metsistä nenällään eli hajun perusteella."
Tuskinpa suomalaiset olivat piilopirteissään ilman tulta piisissä. Savun haistaa helposti.
Toiseksi, kertomuksestahan on taas kyse. Möttöskän klooniklaani näyttää heränneen vaihteeksi horroksestaan.
Tuskinpa suomalaiset olivat piilopirteissään ilman tulta piisissä. Savun haistaa helposti.
Joo, mutta et taida tajuta miten laajoja siihen aikaan vielä erämaat olivat ja miten harvaa asutus oli. Eivät ne piilopirtit kylien vieressä olleet vaan yleensä talojen eräomistuksilla, kymmenien kilometrien päässä.
Toiseksi, kertomuksestahan on taas kyse.
Kertomus ja satu tietenkin koska kukaan nykypäivän evokkiuskoinen ei ollut sitä toteamassa. Eikä tietenkään totta voi olla mikään muu kuin vain se minkä evokkiuskoiset hyväksyvät totuudeksi.
Meinaatko kieltää, että savun hajua ei voi aistia matkan päästä? Ja ilmavirran suunnasta päätellä, missä pirtti voisi olla?
"Kertomus ja satu tietenkin koska kukaan nykypäivän evokkiuskoinen ei ollut sitä toteamassa."
Tahdonpa sanoa, että kertomuksissa on tapana hiukan liioitella tai kiinnittää huomiota yksityiskohtiin niin, että niiden merkitys kasvaa suhteettomasti. Huomaatko, etten ollut kieltämässä hajuaistin käyttöä?
Möttöskän klooniklaanin kohdalla nimenomaan yksityiskohdat ovat saaneet turhankin usein suhteettoman suuren merkityksen - jopa niin, että kokonaisuus on jäänyt Möttöskän klooniklaanilta kokonaan kadoksiin.
"Opetus ihmisen evoluutiosta edellyttää kuitenkin uskoa siihen, että ihmisen esikuvilla on joskus ollut suuri hyöty hajuaistin heikkenemisestä."
Ei edellytä. Se edellyttää sitä, että hyvä hajuaisti ei tuonut merkittävää valintaetua.
,,,,hyvä hajuaisti ei tuonut merkittävää valintaetua. ,,,
Huvittava ja täysin epätieteellinen toteamus. Kerro esimerkkejä eläimistä luonnossa, joilla ei ole ihmistä tarkempi hajuaisti. Ja jos et sellaisia löydä niin kerro sekin miksi ei. Luulisihan noin mainion evoluution tapahtuneen toisenkin kerran edes yhden elikon kohdalla, mutta kun ei niin ei.
Kerro sekin miten yössä näköaistilla havaitaan leiripaikkaa lähestyvä petolauma huomioiden lisäksi se, että ihmisellä myös kuulo on selvästi heikompi kuin luonnon villieläimillä. Hajun ja kuulon yhtäaikainen "menetys" luonnossa ovat mahdoton yhdistelmä puolusteltaviksi. Niitä ei näkö korvaa jo senkin takia, että yöllä ei näe eikä myöskään näkemäesteen läpi. Ja molempiahan riittää. Huomioi lisäksi sekin, että ei kyse ole vain ruoan löytämisestä vaan yhtä paljon on kyse, että ei itse joudu ruoaksi.
"Huvittava ja täysin epätieteellinen toteamus."
Ei, vaan täysin normaali ja evoluutioteorian mukainen toteamus.
"Kerro esimerkkejä eläimistä luonnossa, joilla ei ole ihmistä tarkempi hajuaisti."
Suurin osa linnuista. Apinoilla (Catarrhini) on kutakuinkin yhtä huono hajuaisti kuin ihmisillä, tai ei ainakaan merkittävästi parempi. Hammasvalailla ei ole hajuaistia lainkaan.
"Luulisihan noin mainion evoluution tapahtuneen toisenkin kerran edes yhden elikon kohdalla, mutta kun ei niin ei."
En nyt keksi millä tavalla se on mainio kehitys, mutta kuten sanottua, sitä esiintyy runsaasti. Tosiaan jopa kokonaan hajuaistittomia nisäkkäitäkin löytyy.
"Kerro sekin miten yössä näköaistilla havaitaan leiripaikkaa lähestyvä petolauma"
Se on yhdentekevää, jos niiltä pedoilta pystytään puolustautumaan muilla keinoin.
"ihmisellä myös kuulo on selvästi heikompi kuin luonnon villieläimillä."
Ei ole. Toki herkkäkorvaisempia eläimiä löytyy, mutta ei ihmisen kuulo mitenkään "selvästi heikompi" ole eläinten joukossa.
däng däng puhuu asiaa.
Aistien huonontumisen voi perustella vain osoittamalla että kilpailussa pärjää paremmin huonommilla aisteilla. Keksikääpä sellaisia olosuhteita apinaihmisen historiasta.
"Aistien huonontumisen voi perustella vain osoittamalla että kilpailussa pärjää paremmin huonommilla aisteilla."
Ei, vaan sillä, että siitä ei koitunut merkittävää etua. Kuten jo sanoinkin. Däng däng puhuu siis taas kerran sitä itseään.
Däng ohittaa komeasti jo antamani kommentin:
Pelkkä hajuaistin huononeminen olisikin valintahaitta. Kyse on siitä, mitä muuta tarkemman haistin vaatimilla resusseilla (kuonotila, neuronit) voidaan tehdä ja miten suuri on sen valintaetu.
Tiedät itse, ettei evoluutiohistoriaan juurikaan ole pääsyä ja siksi niin rakastatkin erilaisten kuvitelmien esittämistä siitä. Evoluution mekanismit ja logiikka kuitenkin tunnetaan hyvin ja niitä voi käyttää tässä.
Onko agentilla uutta tietoa merkittävän edun suhteen?
Valinnasta opetetaan, että jo pienikin etu, esim 1% johtaa vääjäämättä kilpailussa menestymiseen.
Pitäisikö ajatella, että pinen kilpailuedun tarjoavat mutaatiot häviävät kilpailussa?
Tapahtuuko evoluutio vain suuren kilpailuedun tarjoavien mutaatioiden kautta?
"Valinnasta opetetaan, että jo pienikin etu, esim 1% johtaa vääjäämättä kilpailussa menestymiseen."
Kannattaa tarkistaa oppikirjat uusiksi. Toki noin on, mikäli kaikki muut edellytykset ovat kohdillaan, eikä mitään muuta etua ole kuin juuri tuo nimenomainen 1% tuoma etu.
"Pitäisikö ajatella, että pinen kilpailuedun tarjoavat mutaatiot häviävät kilpailussa?"
Ei, ne voivat yhtä hyvin säilyä, muodostua ratkaisevaksi tekijäksi tai kehittyä edelleen. Voivat toki hävitäkin.
"Tapahtuuko evoluutio vain suuren kilpailuedun tarjoavien mutaatioiden kautta?"
Ei, se tapahtuu merkittävän kilpailuetujen kautta. Edun ei tarvitse olla millään tapaa suuri, mutta sen tulee olla merkittävä. Esimerkiksi nyt ihmisen kohdalla pienet muutokset hajuaistissa eivät tarjoa läheskään niin suurta etua kuin pieni kasvu aivokapasiteetissä. Eli jos molemmat kasvavat prosentilla (mitä se ikinä tarkoittakaan), niin hajuaistin kehitys ei todennäköisesti vaikuta kehityskaareen millään tapaa, mikäli nämä muutokset eivät ole jollain tapaa toisistaan riippuvaisia ja esiinny pääsääntöisesti samoilla yksilöillä.
Sen lisäksi nuo tapahtumat voivat helposti olla myös toisensa poissulkevia. Esim. aivokapasiteetin lisääntyminen abstraktin ajattelun suuntaan on hyvinkin voinut tapahtua juuri aistikeskusten kustannuksella. Hajuaisti kun on tosiaan muutakin kuin pelkän nenän rakenteesta riippuvainen.
"Edun ei tarvitse olla millään tapaa suuri, mutta sen tulee olla merkittävä."
Miten suuri- ja merkittävä kilpailuetu eroavat toisistaan?
Yritin googlettaa, mutta en saanut järkeviä tuloksia. Myöskään kirjassa "Miksi evoluutio on totta", aihetta ei käsitelty lainkaan.
Olet varmaan oikeassa, että 1% edulla ei ole oikeasti merkitystä. Omituista että asian sanoi joku evoluutiotutkija Darwinin juhlavuoden luennossa tai haastattelussa.
>Miten suuri- ja merkittävä kilpailuetu eroavat toisistaan?
Siten, että pitäisi mieluummin käyttää sanaa "merkitsevä" kuin "merkittävä". Toivottavasti äidinkieli on sen verran hallussa että ero nyt selvisi.
Jees, pahoitteluni tuosta. "Merkitsevä" on luonnollisesti se sana jota hain.
"Olet varmaan oikeassa, että 1% edulla ei ole oikeasti merkitystä. Omituista että asian sanoi joku evoluutiotutkija Darwinin juhlavuoden luennossa tai haastattelussa."
Eipä siinä mitään omituista ole, kyse on havainnollistamisen vuoksi yksinkertaistettu esimerkki josta on jätetty kaikki muut muuttujat pois. Luonnosta tällaista tapausta tuskin löytyisi, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun kyseessä on teoria havainnollistaminen.
Luonnosta tällaista tapausta tuskin löytyisi, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun kyseessä on teoria havainnollistaminen.
Varsinkin evokkiteorian havainnollistaminen. Sen havainnollistamisessahan tunnetusti kaikki keinot ovat sallittuja, raaka valehteleu ja tieteen vääristely aivan erityisesti.
Noin tyhmän ihmisen kannattaisi pitää suu kiinni eikä nolata itseään jatkuvasti osoittamalla kyvyttömyytensä ymmärtää edes alkeellisia konsepteja.
Hajuaistiin panostaminen ei edistä älyn kehitystä. Saalistaja asettuu vain tuulen alapuolelle ja iskee sitä kautta. Mutta hajuaistiin luottava saalistaja jää ilman jos on tuulen päällä. Ihmisen kannatti satsata älyyn hajuaistin asemesta. Ihminen on suuri.
Vastaus löytyy Färsaarelta !
Jos sulla on hyvä hajuaisti, kuolet helpommin nälkään !
Sillä paikallinen herkku on apinaihmisen herkku, maassa MÄDÄTETTYÄ lammasta ja semmosta.
Raadonsyöjille hyvä hajuaisti on haitta.
Heh.
Jottei kretuille jää epäselvyyksiä, niin asiahan on luonnollisesti päinvastoin. Eläinkunnan parhaat hajuaistit löytyvät luonnollisesti haaskansyöjiltä, sillä hajuaisti on ainoa keinoa löytää pusikkoon kuollut raato. Koiraeläimet, karhu etunenässä, omaavatkin yhden eläinkunnan parhaimmista hajuaisteista.
>Koiraeläimet, karhu etunenässä, omaavatkin yhden eläinkunnan parhaimmista hajuaisteista.
Sitä on aikaa kun olen tavannut eläinkirjoja silmät tapilla ja moneen kertaan, mutta ei karhu silloin sentään koira ollunna...
...No nyt se on pantu koiramaisten alalahkoon, eikä multa tietenkään kysytty mitään...:(
On ne vittumaisia nuo evot, kyllä vähintäänkin pitäisi kansanäänestys tuollaisista asioista järjestää...