Kysymys uusioavio/avoliitossa ja LAT-suhteessa eläville.
Meneekö lapsenne ja lapsenlapsenne aikaisemmista liitoista nykyisen suhteenne edelle?
Minun lapset ja sinun lapset!
131
426
Vastaukset
Nykyisen suhteen ? Joo,menee,lapset ja lastenlapset menee tän vanhan suhteen ja kaiken muun edelle.Vaiks olis uusiki suhde,ni kyl menis.Kylmenis suhde,ellei sais olla jälkikasvu ykkösenä !
korpikirjailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "kylmenis suhde jos ei jälkikasvu saisi olla edellä"?
Korpikirjaijal vastaust :)
sitä mää vaa,et mun yks tuttu "ei saa ottaa" lapsenlapsias yäkylään.Hippasen tiätty eri asia,ku net lastenlapset ei ol yhteissii.Emmää hualis simmost äijää.On kyl simmossiiki pappoi,ku ova mustasukkassii lastenlapsil annetust huamiost...Mää tunne hyvi.
Enempi mää taas tarttusi sanaleikkiin kyl menis-kylmenis;kylmenemisel tarkotin muutaman pvän viilenemist vaa.
Ni sev verra kylmenis ettei tekis miäli.....vaiks tippuis kiäli !
Ööööö,mikä on LAT-suhre ?
- Äiti ja mummo
Kyllä, ja sen on puoliso tiennyt jo ennen tähän suhteeseen ryhtymistä Arjessa sovitellaan mutta tiukan pikan tullen on omat lapset etusijalla.
Samaa mieltä ja eiköhän tässäiässä jos uuteen suhteeseen menis niin myöskin se toinen osapuoli pidä tärkeämpänä omia lapsiaan jne.
- Korppis*
"Äiti ja mummo" ja nitta
Perustelkaa, mitä käytännössä merkitsee jos teidän pitäisi valita -lapset tai suhde-.?
Eroaisitteko vai tekisittekö muita käytännön ratkaisuja. Nythän tällä ikää lapset ovat jo useimmilla aikuisia. Korppis* kirjoitti:
"Äiti ja mummo" ja nitta
Perustelkaa, mitä käytännössä merkitsee jos teidän pitäisi valita -lapset tai suhde-.?
Eroaisitteko vai tekisittekö muita käytännön ratkaisuja. Nythän tällä ikää lapset ovat jo useimmilla aikuisia.Ai, en mä tajunnut että mun pitäis valita jompikumpi. En kyllä valisisi sellasta ukkoa joka ei hyväksy että mun jälkeläiset on etusijalla ku hänen, niinku jo sanoin. Jos nyt tajusin että mun pitäis vain vaalia jotain ukkoa ja unohtaa muut omat sukulaiset, antaisin sille lähtöpassit.
Onhan meillä aikuiset lapset, mutta niin on lapsenlapsiakin ja siitäkin kysyit, vai ....Nittaminax kirjoitti:
Ai, en mä tajunnut että mun pitäis valita jompikumpi. En kyllä valisisi sellasta ukkoa joka ei hyväksy että mun jälkeläiset on etusijalla ku hänen, niinku jo sanoin. Jos nyt tajusin että mun pitäis vain vaalia jotain ukkoa ja unohtaa muut omat sukulaiset, antaisin sille lähtöpassit.
Onhan meillä aikuiset lapset, mutta niin on lapsenlapsiakin ja siitäkin kysyit, vai ....Itsekkästä puolison omimista en sinänsä tarkoittanut. Kirjoitin joitakin asian ydintä lähestyviä pointteja Ancelille suunnattuun kommenttiin.
Musta/valkoinen kantsii vaalentaa harmaaksi.
Siis tutkia lasten ja vanhempien suhteita syvemmin. Onko toisen vanhemman suhde omiin lapsiin niin voimakas, että kumppani jää sivuun vaikkapa arkielämän ratkaisuissa.
Esimerkiksi otan. Lapsi pettyy maailmalla ja palaa kotiin vallaten sen vanhemmaltaan. Emo jatkaa lintusensa ruokkimista, tajuamatta, että kumppani jää taka-alalle.korppis kirjoitti:
Itsekkästä puolison omimista en sinänsä tarkoittanut. Kirjoitin joitakin asian ydintä lähestyviä pointteja Ancelille suunnattuun kommenttiin.
Musta/valkoinen kantsii vaalentaa harmaaksi.
Siis tutkia lasten ja vanhempien suhteita syvemmin. Onko toisen vanhemman suhde omiin lapsiin niin voimakas, että kumppani jää sivuun vaikkapa arkielämän ratkaisuissa.
Esimerkiksi otan. Lapsi pettyy maailmalla ja palaa kotiin vallaten sen vanhemmaltaan. Emo jatkaa lintusensa ruokkimista, tajuamatta, että kumppani jää taka-alalle.Mitkä on "arkielämän ratkaisuja" nekö että kuka maksaa mitäkin tai käy kaupassa? Vai tarkoitatko että aikuinen lapsi nyhrää vanhempansa kainalossa ja pyytää paijaamaan päätä kun maailma on kohdellut väärin.
Jotenkin en usko että moni vanhempi "tässä iässä" holhoaisi jälkeläistään niin voimakkaasti että uusi ukko jäisi taka-alalle tai jos niin tekee on äiti-lapsi suhde vääristynyt täysin.
Eikä lapsi pysty vallata vanhemmaltaan kotia vaan vanhempi antaa kotinsa sille vapaaehtoisesti. Tää sun alotus on jotenkin psykodeelinen juttu jota en osaa selittää.
Jos mun penska tarttis kodin yks kaks se joutuis mukautumaan mun ehtoihini jotka vallitsisi tänäpäivänä kodissani, eikä muuten asuis siellä montaa kuukautta. Olis mulla uus ukko tai ei.Nittaminax kirjoitti:
Mitkä on "arkielämän ratkaisuja" nekö että kuka maksaa mitäkin tai käy kaupassa? Vai tarkoitatko että aikuinen lapsi nyhrää vanhempansa kainalossa ja pyytää paijaamaan päätä kun maailma on kohdellut väärin.
Jotenkin en usko että moni vanhempi "tässä iässä" holhoaisi jälkeläistään niin voimakkaasti että uusi ukko jäisi taka-alalle tai jos niin tekee on äiti-lapsi suhde vääristynyt täysin.
Eikä lapsi pysty vallata vanhemmaltaan kotia vaan vanhempi antaa kotinsa sille vapaaehtoisesti. Tää sun alotus on jotenkin psykodeelinen juttu jota en osaa selittää.
Jos mun penska tarttis kodin yks kaks se joutuis mukautumaan mun ehtoihini jotka vallitsisi tänäpäivänä kodissani, eikä muuten asuis siellä montaa kuukautta. Olis mulla uus ukko tai ei.Huvitti tuo jos mun penska..jne.
Minun kuopus palasi jouluna kotiin ja hulluksi olisin tullut jos se olisi siinä kuukautta kauemmin notkunut. Onneksi hänkin tietää, että emme jaksaisi toisiamme ja hankki asunnon vaikka lähdinkin maaliskuussa Hollantiin ja tämä kämppä jäi tyhjäksi.
Tässä on kysymys P:n tyttärestä, joka palasi kotiin eikä tunnu olevan mitään tarkoitustakaan alkaa etsimään omaa kämppää. Siispä ajattelin itsekin pysytellä täällä kotona ja omissa oloissani.
Aloitus on psykoottinen niin on mielentilanikin juuri tänään.Nittaminax kirjoitti:
Ai, en mä tajunnut että mun pitäis valita jompikumpi. En kyllä valisisi sellasta ukkoa joka ei hyväksy että mun jälkeläiset on etusijalla ku hänen, niinku jo sanoin. Jos nyt tajusin että mun pitäis vain vaalia jotain ukkoa ja unohtaa muut omat sukulaiset, antaisin sille lähtöpassit.
Onhan meillä aikuiset lapset, mutta niin on lapsenlapsiakin ja siitäkin kysyit, vai ....Hyvä Nittaminax,just totta määki tarkoti,mutku "sorrun" sanaleikkeihi,ni assiat menee vaikkiaks ymmärtää...jonkul.Sää kertosit sen selvemmi :)
En ole sopivaan kohderyhmään kuuluva, mutta sanoisin, että aina tärkein on kahden ihmisen, parin suhde.
Lapset ja lapsenlapset elävät omaa elämäänsä, he ovat varmasti rakkaita ja tärkeitä, mutta puolison kanssa eletään sitä yhteistä elämää, päivästä toiseen.
Sitä pitää hoitaa ja vaalia, että se kukoistaa ja voi hyvin.
Tietenkin asia on toinen mikäli kyseessä ovat nuoremmat ihmiset, pienet lapset.
Näillä kymmenillä useimpien lapset ovat jo aikuisia.
En ole koskaan joutunut tuohon tilanteeseen, että pitäisi valita minun ja sinun lasten välillä, yhteisiä ovat kaikki.Anceli@
Johdatit keskusteluni asiaan.
Tällä ikälukemilla, olipa kyse minun sinun tai yhteisistä lapsista, tulee tilanteita jotka koettelevat parisuhdetta. Ne "minun" tai "sinun" ja tietty "yhteiset" lapset voivat aiheuttaa tietämättään pahaa mieltä toisessa osapuolessa. Itsekäs isän tai äidin omiminen ja kumppanin ikäänkuin sivuun pukkaaminen ei tue parisuhdetta.
Mielestäni parisuhdeessa osapuolten pitää olla myös itsekäitä ja tuijottaa omaakin napaansa.. Aikuiset lapset heidän pitää pystyä ottamaan etäisyyttä ja antaa vanhempiensa elää omanlaistaan elämää.korppis kirjoitti:
Anceli@
Johdatit keskusteluni asiaan.
Tällä ikälukemilla, olipa kyse minun sinun tai yhteisistä lapsista, tulee tilanteita jotka koettelevat parisuhdetta. Ne "minun" tai "sinun" ja tietty "yhteiset" lapset voivat aiheuttaa tietämättään pahaa mieltä toisessa osapuolessa. Itsekäs isän tai äidin omiminen ja kumppanin ikäänkuin sivuun pukkaaminen ei tue parisuhdetta.
Mielestäni parisuhdeessa osapuolten pitää olla myös itsekäitä ja tuijottaa omaakin napaansa.. Aikuiset lapset heidän pitää pystyä ottamaan etäisyyttä ja antaa vanhempiensa elää omanlaistaan elämää.Kyllä aikuisten lasten pitää ymmärtää ja hyväksyä se, että vanhemmalla on uusi parisuhde.
Vaikuttaa aika lapselliselta jos on kateellinen äitinsä tai isänsä uudelle puolisolle. Keskenkasvuisen käytöstä.
Äitin löysi leskeksi jäätyään uuden kaverin, aivan ihanan miehen.
Meistä lapsista ei kenelläkään ole ollut mitään häntä vastaan.
Pidetään yhteyttä toisiimme ja kysellään kuulumisia.
Eilen äidillä ollessani tämä mies soitti, lähetin lämpöisiä terveisiä ja sain takaisin kuumia..Anceli kirjoitti:
Kyllä aikuisten lasten pitää ymmärtää ja hyväksyä se, että vanhemmalla on uusi parisuhde.
Vaikuttaa aika lapselliselta jos on kateellinen äitinsä tai isänsä uudelle puolisolle. Keskenkasvuisen käytöstä.
Äitin löysi leskeksi jäätyään uuden kaverin, aivan ihanan miehen.
Meistä lapsista ei kenelläkään ole ollut mitään häntä vastaan.
Pidetään yhteyttä toisiimme ja kysellään kuulumisia.
Eilen äidillä ollessani tämä mies soitti, lähetin lämpöisiä terveisiä ja sain takaisin kuumia..Kateus ei nyt tullut ajatuksiin kenenkään puolelta vaan omahyväinen ajattelemattomuus. Tää on mun hima ja asun nyt täällä. Sopeutukoon vanhukset muuttuneisiin olosuhteisiin.
korppis kirjoitti:
Kateus ei nyt tullut ajatuksiin kenenkään puolelta vaan omahyväinen ajattelemattomuus. Tää on mun hima ja asun nyt täällä. Sopeutukoon vanhukset muuttuneisiin olosuhteisiin.
Voi sitä olla kateellinen siitä, että vanhempansa huomaa vain tuon uuden puolison, ostelee ehkä kaikenlaista, tuhlaa meitin perinnönkin.. ei kai se rakasta tuota iljettävää äijää..
Nuoret vaativat eivätkä halua sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin ja uuteen ihmiseen.Anceli kirjoitti:
Voi sitä olla kateellinen siitä, että vanhempansa huomaa vain tuon uuden puolison, ostelee ehkä kaikenlaista, tuhlaa meitin perinnönkin.. ei kai se rakasta tuota iljettävää äijää..
Nuoret vaativat eivätkä halua sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin ja uuteen ihmiseen.Niinpä kyllä, mutta sellaisen pitäisi heijastua nuoren vanhempaan ja vanhemman pitäisi sen vaistota tai nähdä. Tekeekö rakkaus sokeaksi, pahaolo tarttuu hiljaa jokaiseen osapuoleen.
korppis kirjoitti:
Niinpä kyllä, mutta sellaisen pitäisi heijastua nuoren vanhempaan ja vanhemman pitäisi sen vaistota tai nähdä. Tekeekö rakkaus sokeaksi, pahaolo tarttuu hiljaa jokaiseen osapuoleen.
Vaikeita tilanteita tulee eteen, se on monessa uusioperheessä edessä. Keskusteluyhteys ja ratkaisujen etsiminen on tärkeää.
Ettei jokainen osapuoli lokeroidu omaan huonoon oloonsa.
Ei mitään ihan helppoja tilanteita, aikuisten on otettava vastuu, että asiat sujuvat, etenkin jos perheessä on teini-ikäisiä jotka kipuilevat omien ongelmiensa kanssa.
No joo taas on enimmin perheellisille ja parillisille nää keskustelut.
Mutta vastaan tähän kun mieleeni tuli.
Mulla oli kerran kissa ja sitten vuosien jälkeen tuli kuvioihin mies.
Parin kuukauden seurustelun jällkeen tuli ehto: joko mies tai kissa.
Kissa jäi ja mies katosi maailmaan.
Kehtas mennä potkimaan mun kissaani, joka ei hänelle pahaa tehnyt.
Joten ja jos olis, niin voit kuvitella kumpi menis ja kenen edelle.- ++++
Siinäpä mitattiin hänen pienuutensa ihmisenä. Miten suhtautuu viattomaan luotokappaleeseen.
Tuskin suhtautuminen sisimmältään ihmisiinkään oli kovin kaukana potkuista.
Toivottavasti kisulle ei käynyt kuinkaan. ++++ kirjoitti:
Siinäpä mitattiin hänen pienuutensa ihmisenä. Miten suhtautuu viattomaan luotokappaleeseen.
Tuskin suhtautuminen sisimmältään ihmisiinkään oli kovin kaukana potkuista.
Toivottavasti kisulle ei käynyt kuinkaan.Ei kisulle käynyt kun onneksi ei ollut kenkiä jalassa.
Mutta sen voin sanoa että mies lähti niin nopeaan kun raketti.
Olen pienikokoinen mutta kun suutun niin en pelkää isoakaan miestä.- meeriamanda
tulisilla kirjoitti:
Ei kisulle käynyt kun onneksi ei ollut kenkiä jalassa.
Mutta sen voin sanoa että mies lähti niin nopeaan kun raketti.
Olen pienikokoinen mutta kun suutun niin en pelkää isoakaan miestä.Solis juurikin noin kuin toimit, eikä olisi puheita ehditty pitämään!
meeriamanda kirjoitti:
Solis juurikin noin kuin toimit, eikä olisi puheita ehditty pitämään!
Jos mä alkaisin seurustelemaan miehen kanssa jolla on eläin, mikä tahansa, niin ei tulis mieleenkään sanoa että eläin tai minä.
Tosin olen eläinrakas ja nytkin haluaisin kissan mutta toisaalta kun on yksin niin ei tartte miettiä hoitopaikkaa kun taas iskee halu lähteä. Tässä kesän aikaan tulee kuitenkin taas noita viikon tai kahden reissuja. Yksin on silleen parempi.
Onhan mulla sitten noi linnut ja oraavat tuolla ulkona. Käärmettä vaan en ole vieläkään nähnyt.tulisilla kirjoitti:
Jos mä alkaisin seurustelemaan miehen kanssa jolla on eläin, mikä tahansa, niin ei tulis mieleenkään sanoa että eläin tai minä.
Tosin olen eläinrakas ja nytkin haluaisin kissan mutta toisaalta kun on yksin niin ei tartte miettiä hoitopaikkaa kun taas iskee halu lähteä. Tässä kesän aikaan tulee kuitenkin taas noita viikon tai kahden reissuja. Yksin on silleen parempi.
Onhan mulla sitten noi linnut ja oraavat tuolla ulkona. Käärmettä vaan en ole vieläkään nähnyt.Se on aika vaikea ratkaisu sellaiselle kutan itse olen. En pidä koirista en liioin kissoista, voisi todellakin käydä kohdallan isiten, että joutuisin valitsemaan maantien. ; )
- meeriamanda
tulisilla kirjoitti:
Jos mä alkaisin seurustelemaan miehen kanssa jolla on eläin, mikä tahansa, niin ei tulis mieleenkään sanoa että eläin tai minä.
Tosin olen eläinrakas ja nytkin haluaisin kissan mutta toisaalta kun on yksin niin ei tartte miettiä hoitopaikkaa kun taas iskee halu lähteä. Tässä kesän aikaan tulee kuitenkin taas noita viikon tai kahden reissuja. Yksin on silleen parempi.
Onhan mulla sitten noi linnut ja oraavat tuolla ulkona. Käärmettä vaan en ole vieläkään nähnyt.Tuo on niin totta, olisi aika mutkikasta lähteä vaikka ellulääkärille, bussinvaihtoineen moukuva kisuli kopassaan... kun ei itellä ole autoa.
Samoin tuo lomailu, hoitoonhan olisi vietänä...enkä luota kun alalla työskenteleviin. Jotka tajuaa ´tirsmuilevan´ ruokapuoelenkin, ja antavat sitä mitä syö :))
Kyllä olen vahvasti sitämieltä ettei enää - niin ihania kuin ovatkin. korppis kirjoitti:
Se on aika vaikea ratkaisu sellaiselle kutan itse olen. En pidä koirista en liioin kissoista, voisi todellakin käydä kohdallan isiten, että joutuisin valitsemaan maantien. ; )
Luulen ettet silloin kovin katsois miestä jos huomaisit että hänelle elikot on tärkeitä.
Kyllä nää jutut huomaa ajoissa, ellei toinen jotenkin tahallaan peittele asiaa.
Tohon sun aloitukseen vielä tuli mieleen kun menin naimisiin niin muun exällä oli parikymppinen tytär.
Meillä meni hyvin eka tapaamisesta asti, vaikka todella jännitin sitä. Varmaan hänkin.
Kaikki lomat ja joulut, juhannukset ym. halusi viettää mieluummin meillä kun äidillään.
Eikä mulla sitä vastaan ollut, olin oikein otettu asiasta.meeriamanda kirjoitti:
Tuo on niin totta, olisi aika mutkikasta lähteä vaikka ellulääkärille, bussinvaihtoineen moukuva kisuli kopassaan... kun ei itellä ole autoa.
Samoin tuo lomailu, hoitoonhan olisi vietänä...enkä luota kun alalla työskenteleviin. Jotka tajuaa ´tirsmuilevan´ ruokapuoelenkin, ja antavat sitä mitä syö :))
Kyllä olen vahvasti sitämieltä ettei enää - niin ihania kuin ovatkin.Tänne vois tuoda tilapäishoitoon..
Kun ehdotin uuden kissan hankkimista entisen kuoltua 1½ vuotta sitten, mies sanoi ettei toista niin hyvää kissaa löydy mistään.
Mitähän hän sanoisi jos minä.... etsisiköhän uuden, ehkä paremman...- meeriamanda
Anceli kirjoitti:
Tänne vois tuoda tilapäishoitoon..
Kun ehdotin uuden kissan hankkimista entisen kuoltua 1½ vuotta sitten, mies sanoi ettei toista niin hyvää kissaa löydy mistään.
Mitähän hän sanoisi jos minä.... etsisiköhän uuden, ehkä paremman...Niiv´varmaan... matkapa olisi niiiin ...pitkä :)
Elä etikkään parempaa, vaan toisenlaista omanpolkunsa kulkijaa... - eläinihminen
tulisilla kirjoitti:
Luulen ettet silloin kovin katsois miestä jos huomaisit että hänelle elikot on tärkeitä.
Kyllä nää jutut huomaa ajoissa, ellei toinen jotenkin tahallaan peittele asiaa.
Tohon sun aloitukseen vielä tuli mieleen kun menin naimisiin niin muun exällä oli parikymppinen tytär.
Meillä meni hyvin eka tapaamisesta asti, vaikka todella jännitin sitä. Varmaan hänkin.
Kaikki lomat ja joulut, juhannukset ym. halusi viettää mieluummin meillä kun äidillään.
Eikä mulla sitä vastaan ollut, olin oikein otettu asiasta.No meidän suvussa oli tilanne jossa mies oli pahasti allerginen eläimille ja avopuolisolla kaksi kissaa. Aluksi yrittivät että mies pärjää lääkkeillä mutta kun ei tehonnut, niin yhteistuumin tekivät päätöksen kissojen lopettamisesta, niillä oli jo ikääkin mutta kova päätös silti avovaimolle. Nostan hänelle hattua, ja yhdessä ovat vieläkin.
meeriamanda kirjoitti:
Niiv´varmaan... matkapa olisi niiiin ...pitkä :)
Elä etikkään parempaa, vaan toisenlaista omanpolkunsa kulkijaa...Niin eihän kissat koskaan ole samanlaisia. Meilläkin oli aikoinaan vellokset ja ja niin erilaisia kun olla voi.
Ei ole parempaa eikä huonompaa....eläinihminen kirjoitti:
No meidän suvussa oli tilanne jossa mies oli pahasti allerginen eläimille ja avopuolisolla kaksi kissaa. Aluksi yrittivät että mies pärjää lääkkeillä mutta kun ei tehonnut, niin yhteistuumin tekivät päätöksen kissojen lopettamisesta, niillä oli jo ikääkin mutta kova päätös silti avovaimolle. Nostan hänelle hattua, ja yhdessä ovat vieläkin.
Kyllähän ihmiset joutuu tekemään rankkoja ratkaisuja.
Oikeasti monella muullakin tasolla.
Ei tämäkään asia tietenkään aina ole niin musta-valkoinen kun mun kohdallani oli.
Hatunnosto täältäkin hänelle.Anceli kirjoitti:
Tänne vois tuoda tilapäishoitoon..
Kun ehdotin uuden kissan hankkimista entisen kuoltua 1½ vuotta sitten, mies sanoi ettei toista niin hyvää kissaa löydy mistään.
Mitähän hän sanoisi jos minä.... etsisiköhän uuden, ehkä paremman...Anceli, kuinka voit edes kuvitella että joku olis siuta parempi.
Ja milleen parempi.
Mutta tuskin sinusta sanois, ettei noin hyvää kissaa istään.....:)- eläinihminen
tulisilla kirjoitti:
Kyllähän ihmiset joutuu tekemään rankkoja ratkaisuja.
Oikeasti monella muullakin tasolla.
Ei tämäkään asia tietenkään aina ole niin musta-valkoinen kun mun kohdallani oli.
Hatunnosto täältäkin hänelle.Ei ole ei, ja tässä tapauksessa pariskunta oli seurustellut jo pitkään ja tosiaan yrittivät jos homma onnistuisi kuitenkin elukoiden kanssa. Mies tykkää kovasti eläimistä mutta kun ei käy niin ei käy, allergia paheni muillakin tasoilla eikä johtunut pelkästään kissoista. Mutta jos itse seurustelun ALKUvaiheessa joutuisin päättämään kumpi, niin mies saisi häipyä toiseen ulottuvuuteen. Enhän voi tietää vaikka tekisi niin joka tapauksessa myöhemmin!
tulisilla kirjoitti:
Anceli, kuinka voit edes kuvitella että joku olis siuta parempi.
Ja milleen parempi.
Mutta tuskin sinusta sanois, ettei noin hyvää kissaa istään.....:)Varmana ois joku parempi...
No silleen parempi, et olis vähän innokkaampi vaik siivoamaan ja muutenkii tekis töitä enemmän.
Näin höpsöä ja riehakasta ei kyl löydy mistään...
Ei tietenkään kissaa, vaan tämmöstä ..... no tämmöstä... :)- meeriamanda
Anceli kirjoitti:
Varmana ois joku parempi...
No silleen parempi, et olis vähän innokkaampi vaik siivoamaan ja muutenkii tekis töitä enemmän.
Näin höpsöä ja riehakasta ei kyl löydy mistään...
Ei tietenkään kissaa, vaan tämmöstä ..... no tämmöstä... :)Sortsit kun pidin ´kirotusvirheenä´ sanassasi ...etsisikö ...puuttuvaa n-kirjainta?
Ihmettelin hetken mitä ´tulisilla´ tarkoittaa... mikäs se " pikkuista" nyt noin laittaa ajattelemaan? iloinen ihminen on tuhat kertaa miellyttävämpi kuin ´nukkekodin noora´ uso ihan helepostiki. :)) Sanoo se ´keskimmäinen´ sisko :))) meeriamanda kirjoitti:
Sortsit kun pidin ´kirotusvirheenä´ sanassasi ...etsisikö ...puuttuvaa n-kirjainta?
Ihmettelin hetken mitä ´tulisilla´ tarkoittaa... mikäs se " pikkuista" nyt noin laittaa ajattelemaan? iloinen ihminen on tuhat kertaa miellyttävämpi kuin ´nukkekodin noora´ uso ihan helepostiki. :)) Sanoo se ´keskimmäinen´ sisko :)))Noh, kyllähän hyvä kissa huonon vaimon voittaa.. :)
Vaik sit olis iloisempikin ihminen kyseessä.
Eikä mitään, vihreitä tulee ja menee, kirjoituksessa sekä lukemisessa. :))
- demeter
Minusta kokonaisuus ratkaisee. Kyllä omista tarpeista voi edelleen tinkiä lasten- ja lastenlasten hyväksi, vaikka nykytietämys taitaa puoltaa selkeää irtiottoa puolin ja toisin. Yhdessä, tai voimiemme mukaan, yritetään kuvioista selvitä.
Ellei tarvitse toimia yhdessä tai jakaa samaa reviiriä aikuisten lasten kanssa, ei nyt mitään isompaa tarvitse tullakaan Omassa mielessään voi tietysti kokea arvoristiriitoja ja pahoitella, jos kokee suhteet toimimattomina, mutta ei ole kovin viisasta ajatuksiaan ääneen lausua.
Parempi laiha sopu kuin lihava riita - oman- ja puolison suvun sekä sukuun tulleiden kanssa. Ei ehkä päde yleisenä mallina, meille on sopinut.Olen varmaan omahyväinen. En jaksa enää alkaa leikkimään. Omat lapset ovat lentäneet maailmalle. Tosin kuopus tuohon lähietäisyydelle.
Kirjoitit
"Ellei tarvitse toimia yhdessä tai jakaa samaa reviiriä aikuisten lasten kanssa, ei nyt mitään isompaa tarvitse tullakaan".
Meillä on mennyt hyvin, mutta nyt on tapahtumassa reviireillä uusjako. Kunpa osaisinkin pitää suuni kiinni vaan kun en osaa.
Onneksi P on saanut erityisopettajan koulutuksen ja perehtynyt vaikeisiin "lapsiin", lienen hänelle tapaus vaikeemmasta päästä. ; )- demeter
korppis kirjoitti:
Olen varmaan omahyväinen. En jaksa enää alkaa leikkimään. Omat lapset ovat lentäneet maailmalle. Tosin kuopus tuohon lähietäisyydelle.
Kirjoitit
"Ellei tarvitse toimia yhdessä tai jakaa samaa reviiriä aikuisten lasten kanssa, ei nyt mitään isompaa tarvitse tullakaan".
Meillä on mennyt hyvin, mutta nyt on tapahtumassa reviireillä uusjako. Kunpa osaisinkin pitää suuni kiinni vaan kun en osaa.
Onneksi P on saanut erityisopettajan koulutuksen ja perehtynyt vaikeisiin "lapsiin", lienen hänelle tapaus vaikeemmasta päästä. ; )Korppis,
Minähän pidin tuota sinun ratkaisuasi hyvänä, siis omat asunnot, vastuu ensisijaisesti omista lapsista. Eikö sen näin ole ollut ja hyvin toiminut ?
Niin, kuten sanottu, luontonsa mukaan täällä jokainen toimii, mutta itse olen päätellyt, ettei minulta siedettäisi kovin iso ääntä. Tietenkin siinä on se vaara, että räjähdysvaara kasvaa, jos oikein pitkään nieleskelee..)) - puhu vaan
demeter kirjoitti:
Korppis,
Minähän pidin tuota sinun ratkaisuasi hyvänä, siis omat asunnot, vastuu ensisijaisesti omista lapsista. Eikö sen näin ole ollut ja hyvin toiminut ?
Niin, kuten sanottu, luontonsa mukaan täällä jokainen toimii, mutta itse olen päätellyt, ettei minulta siedettäisi kovin iso ääntä. Tietenkin siinä on se vaara, että räjähdysvaara kasvaa, jos oikein pitkään nieleskelee..))Luin ketjua enkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat ettei sinulta siedettäisi isompaa ääntä. Muistelen ettei sinulla ole omia lapsia, mutta ei kait se estä osallistumasta keskusteluun? Meidän pikkukylällä ei esim. sosiaalitoimen ”huostaanottajalla” vaikka miksi häntä sanotaankin, ole omia lapsia. Kaukaa voi joskus nähdä paremmin.
Olen kyllästynyt tähän äitinkultu-höpötykseen jossa omat lapset ovat aina hellanduudeleita, vaikka olisivat linnassa murhasta. En tarkoita että juuri tässä keskusteluryhmässä näin olisi, mutta kyllähän näitä tapauksia on ja tulee olemaan. demeter kirjoitti:
Korppis,
Minähän pidin tuota sinun ratkaisuasi hyvänä, siis omat asunnot, vastuu ensisijaisesti omista lapsista. Eikö sen näin ole ollut ja hyvin toiminut ?
Niin, kuten sanottu, luontonsa mukaan täällä jokainen toimii, mutta itse olen päätellyt, ettei minulta siedettäisi kovin iso ääntä. Tietenkin siinä on se vaara, että räjähdysvaara kasvaa, jos oikein pitkään nieleskelee..))Ratkaisumme on paras mahdollinen, mutta elän kai jonkin asteen vierotusoireissa koska asuimme kevään yhdessä. Nyt kun kesä alkaa, asun mökilläni ja myös yhdessä P:n mökillä.
Minä en osaa olla pitkämielinen tulisin hulluksi. Esikoinen on samanlainen ja siksi emme voi ajatellakaan asua saman katon alla. Joskus nauramme asialle sillä hän lukee minua kuin avointa kirjaa kuin myös.
Olen pitänyt aina "hajurajaa" P:n lapsiin. Tietty, suljen samalla pois räjähdysriskit. En minä haluaisi loukata, mutta joskus vaan ei jaksa.korppis kirjoitti:
Ratkaisumme on paras mahdollinen, mutta elän kai jonkin asteen vierotusoireissa koska asuimme kevään yhdessä. Nyt kun kesä alkaa, asun mökilläni ja myös yhdessä P:n mökillä.
Minä en osaa olla pitkämielinen tulisin hulluksi. Esikoinen on samanlainen ja siksi emme voi ajatellakaan asua saman katon alla. Joskus nauramme asialle sillä hän lukee minua kuin avointa kirjaa kuin myös.
Olen pitänyt aina "hajurajaa" P:n lapsiin. Tietty, suljen samalla pois räjähdysriskit. En minä haluaisi loukata, mutta joskus vaan ei jaksa.Tämä sinulle demeter@
- demeter
puhu vaan kirjoitti:
Luin ketjua enkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat ettei sinulta siedettäisi isompaa ääntä. Muistelen ettei sinulla ole omia lapsia, mutta ei kait se estä osallistumasta keskusteluun? Meidän pikkukylällä ei esim. sosiaalitoimen ”huostaanottajalla” vaikka miksi häntä sanotaankin, ole omia lapsia. Kaukaa voi joskus nähdä paremmin.
Olen kyllästynyt tähän äitinkultu-höpötykseen jossa omat lapset ovat aina hellanduudeleita, vaikka olisivat linnassa murhasta. En tarkoita että juuri tässä keskusteluryhmässä näin olisi, mutta kyllähän näitä tapauksia on ja tulee olemaan.Tämä on sitten vaikeata, kun ei tiedä kenelle on vastattu. Jos minulle, niin minulla on kyllä kaksi poikaa. Toinen on naimisissa ja hänellä on poika. Puolisollani taas on kaksi tytärtä ja toisella on tyttö ja poika. Eli on "minun ja sinun lapsia".
"Isompi ääni" tarkoittaa mielipiteen sanomista asiasta, joka liittyy nuorten ratkaisuihin, elämäntapaan tai muuhun. - puhu vaan
demeter kirjoitti:
Tämä on sitten vaikeata, kun ei tiedä kenelle on vastattu. Jos minulle, niin minulla on kyllä kaksi poikaa. Toinen on naimisissa ja hänellä on poika. Puolisollani taas on kaksi tytärtä ja toisella on tyttö ja poika. Eli on "minun ja sinun lapsia".
"Isompi ääni" tarkoittaa mielipiteen sanomista asiasta, joka liittyy nuorten ratkaisuihin, elämäntapaan tai muuhun.Ok, anteeksi, sotkin sinut johonkin toiseen henkilöön.
Nykyinen vastaussysteemi on tosiaan sekava, oikein kaiholla käyn välillä katselemassa Ruotsin systeemiä. :)
En silti ymmärrä miksei sinulta siedettäisi "isompaa ääntä", jokainen täällä on samanvertainen kirjoittaja vaikka välillä tosiaan tuntuu että osa pitää elämää ja loput myötäilee. Minä en siihen ainakaan aio sopeutua silloin harvoin kun tänne jotain kirjoitan. Enkä enää rekkaudu! puhu vaan kirjoitti:
Ok, anteeksi, sotkin sinut johonkin toiseen henkilöön.
Nykyinen vastaussysteemi on tosiaan sekava, oikein kaiholla käyn välillä katselemassa Ruotsin systeemiä. :)
En silti ymmärrä miksei sinulta siedettäisi "isompaa ääntä", jokainen täällä on samanvertainen kirjoittaja vaikka välillä tosiaan tuntuu että osa pitää elämää ja loput myötäilee. Minä en siihen ainakaan aio sopeutua silloin harvoin kun tänne jotain kirjoitan. Enkä enää rekkaudu!Taidat puhua aidan seipäistä kun demeter puhuu aidasta, vaan haitanneeko tuo ; )
- demeter
korppis kirjoitti:
Tämä sinulle demeter@
Korppis,
Ehkä teidän Hollannissa olo oli enempi juhlaa ja täällä asuessa arki hyppää silmille. Se vaatii kuitenkin paljon enemmän. Missä sinulta nyt vaaditaan pitkämielisyyttä ja kuka vaatii ? Jokin kokonaisuus ?
Ruotsissa asuvasta veljestäni olen huomannut, että vieraassa maassa asuessa perhesuhteet muodostuvat kiinteimmiksi kuin kotimaassa asuen. Ei kai se hyvä ole, etenkään, jos kuvioon tulee henkilö, jonka kanssa ei ole yhteistä historiaa. Uhkahan se on "perheyhteydelle".
Meni minullakin aika pitkään, ennekuin hyväksyttiin, etten ole puolison perheyhteisön osa, vaan olen kuvioissa aika pitkälle omilla ehdoillani. Toisaalta, osallisuuttani on kuitenkin arvostettu, etenkin kriisitilanteissa, kun on kaivattu neutraalia kannanottoa asioihin. - puhu vaan
korppis kirjoitti:
Taidat puhua aidan seipäistä kun demeter puhuu aidasta, vaan haitanneeko tuo ; )
Totta puhut kuoma, tajusin sen itsekin jälkeenpäin. :)
- demeter
korppis kirjoitti:
Taidat puhua aidan seipäistä kun demeter puhuu aidasta, vaan haitanneeko tuo ; )
Ei haittaa,"puhu vaan". Kiitos mielenkiinnosta. Harvoinkos sitä ihmisistä erehtyy...
Ei minua täällä palstalla kukaan pidättele. Ihan elävästä elämästä puhuin..)) - meeriamanda
Alusta alkaen olen halunnut pitää kiinni siitä et minun tavarat on kodissani, hänen omassaan. Kun nyt kuitenkin pa. asumme minun luonan olemme tiettyjä maksuja kk jakaneet.
Jos kotiini ostetaan jotain se on sitten minun, ja päinvastoin oli ostajana kumpitaha.
Kun kaverin poika tulle poikkeileen, menen makuriin katselemaan telkkua... en mielenosoituksella, vaan et saavat keskustella...isä ja poika.
Torstaina tulee tyttäreni syntymäpäivilleni miehensä kanssa, ja ihan samaten kaveri haastaa vävyni ulos vaikkapa autosta jotain katsomaan... en ole ikuna pyytänyt näin tekemään, se vaan toimii näin. Hienotuneisuutta.
Ihan hyvin on näin pärjätty, eikä erimielisyyttä ole ollut pitkästi yli 20v.
Tämä deme...lle - meeriamanda
meeriamanda kirjoitti:
Alusta alkaen olen halunnut pitää kiinni siitä et minun tavarat on kodissani, hänen omassaan. Kun nyt kuitenkin pa. asumme minun luonan olemme tiettyjä maksuja kk jakaneet.
Jos kotiini ostetaan jotain se on sitten minun, ja päinvastoin oli ostajana kumpitaha.
Kun kaverin poika tulle poikkeileen, menen makuriin katselemaan telkkua... en mielenosoituksella, vaan et saavat keskustella...isä ja poika.
Torstaina tulee tyttäreni syntymäpäivilleni miehensä kanssa, ja ihan samaten kaveri haastaa vävyni ulos vaikkapa autosta jotain katsomaan... en ole ikuna pyytänyt näin tekemään, se vaan toimii näin. Hienotuneisuutta.
Ihan hyvin on näin pärjätty, eikä erimielisyyttä ole ollut pitkästi yli 20v.
Tämä deme...lleLisään kun huomasin vastaukseni puutteelliseksi... siis omia hasajamisia toki on ollut vuosien saatossa, mut ei lapsista johtuvia.
- demeter
meeriamanda kirjoitti:
Alusta alkaen olen halunnut pitää kiinni siitä et minun tavarat on kodissani, hänen omassaan. Kun nyt kuitenkin pa. asumme minun luonan olemme tiettyjä maksuja kk jakaneet.
Jos kotiini ostetaan jotain se on sitten minun, ja päinvastoin oli ostajana kumpitaha.
Kun kaverin poika tulle poikkeileen, menen makuriin katselemaan telkkua... en mielenosoituksella, vaan et saavat keskustella...isä ja poika.
Torstaina tulee tyttäreni syntymäpäivilleni miehensä kanssa, ja ihan samaten kaveri haastaa vävyni ulos vaikkapa autosta jotain katsomaan... en ole ikuna pyytänyt näin tekemään, se vaan toimii näin. Hienotuneisuutta.
Ihan hyvin on näin pärjätty, eikä erimielisyyttä ole ollut pitkästi yli 20v.
Tämä deme...lleVähän samaan tyyliin on meilläkin toimittu (meeri). Ja lähes yhtä pitkään ovat liittomme kestäneet...
Me olemme myös pitäneet raha-asiat tiukasti erillään, ihan jo sen vuoksi, että olen itse tarkka ja vähän kuluttava, puoliso ei niinkään ja tietysti sen vuoksi, ettei "lasten" perintöoikeuksia loukattaisi. Pojat eivät ole tarkkoja, tytöt ovat..)) - meeriamanda
demeter kirjoitti:
Vähän samaan tyyliin on meilläkin toimittu (meeri). Ja lähes yhtä pitkään ovat liittomme kestäneet...
Me olemme myös pitäneet raha-asiat tiukasti erillään, ihan jo sen vuoksi, että olen itse tarkka ja vähän kuluttava, puoliso ei niinkään ja tietysti sen vuoksi, ettei "lasten" perintöoikeuksia loukattaisi. Pojat eivät ole tarkkoja, tytöt ovat..))Ain olen ´haistanut´ kamuni :)) Ihan sama kumpi kirjoittaa... niin menee yksiin :) Jos nuukempi on kuin minä... sellainen menee jo saituruuteen!
Isoillakin kirjaimilla on ´keskusteltu´ esmes kauppaostoksista, mä yritän nuukailla ja sit toinen tuo jos kuinka ja kallista. Omillaanhan ostaa mut joutavoo...:) Ihan kuin mun nuukuuteni ´pyyhittäisiin´ maton alle :/
Mut " eihän se niin mee... etteikö se jotenkin mee " - demeter
meeriamanda kirjoitti:
Ain olen ´haistanut´ kamuni :)) Ihan sama kumpi kirjoittaa... niin menee yksiin :) Jos nuukempi on kuin minä... sellainen menee jo saituruuteen!
Isoillakin kirjaimilla on ´keskusteltu´ esmes kauppaostoksista, mä yritän nuukailla ja sit toinen tuo jos kuinka ja kallista. Omillaanhan ostaa mut joutavoo...:) Ihan kuin mun nuukuuteni ´pyyhittäisiin´ maton alle :/
Mut " eihän se niin mee... etteikö se jotenkin mee "Heh, Nyt ei sanota pahaa sanaa nuukuudesta, meeri..))
Se on taitolaji. Sisältää harkintaa, vastuullisuutta, itsekuria, kekseliäisyyttä, eks vaan ? Niin ja kunnioitusta.
Esim. minä, joka en tee käsitöitä, arvostan tosi paljon kaikkea käsin tehtyä ja käden taitoja yleensä. demeter kirjoitti:
Korppis,
Ehkä teidän Hollannissa olo oli enempi juhlaa ja täällä asuessa arki hyppää silmille. Se vaatii kuitenkin paljon enemmän. Missä sinulta nyt vaaditaan pitkämielisyyttä ja kuka vaatii ? Jokin kokonaisuus ?
Ruotsissa asuvasta veljestäni olen huomannut, että vieraassa maassa asuessa perhesuhteet muodostuvat kiinteimmiksi kuin kotimaassa asuen. Ei kai se hyvä ole, etenkään, jos kuvioon tulee henkilö, jonka kanssa ei ole yhteistä historiaa. Uhkahan se on "perheyhteydelle".
Meni minullakin aika pitkään, ennekuin hyväksyttiin, etten ole puolison perheyhteisön osa, vaan olen kuvioissa aika pitkälle omilla ehdoillani. Toisaalta, osallisuuttani on kuitenkin arvostettu, etenkin kriisitilanteissa, kun on kaivattu neutraalia kannanottoa asioihin.Olenhan toki tajunnut, että vieroitusoireita kaikki tyyni. Viime vuonna oli ensimmäinen karta, jolloin koin vaikeana palata Suomeen ja arkeen.
Kaikki se huomio, jonka sain suvulta ja P:n tuttavilta loppui kuin seinään ja tilalle tuli tyhjiö ja ikävä sinne takaisin täältä keskeltä ei mitään ja vielä räntäsateesta.
X-sukuakaan ei enää ole liiemmin vain poikani. Muut ovat jo kaukana menneisyydessä eikä mitään kosketuspintaa enää heihin ole.
Meillä molemmilla P:llä ja minulla on jo ikää ja voi olla, että aika elää seesteistä yhteiselämää kahden kesken emme koskaan saavuta. Hänen lapsensa ovat hänelle aina etusijalla ja hyvin tärkeitä. He vievät ison tilan suhteestamme.
Minun sukuni ei ole haitaksi ei todellakaan sillä heitä ei täällä korvessa juurikaan ole, mutta vaikka P:n kotimaa ei ole Suomi hänen x-sukua riittää vaivaksi asti.korppis kirjoitti:
Olenhan toki tajunnut, että vieroitusoireita kaikki tyyni. Viime vuonna oli ensimmäinen karta, jolloin koin vaikeana palata Suomeen ja arkeen.
Kaikki se huomio, jonka sain suvulta ja P:n tuttavilta loppui kuin seinään ja tilalle tuli tyhjiö ja ikävä sinne takaisin täältä keskeltä ei mitään ja vielä räntäsateesta.
X-sukuakaan ei enää ole liiemmin vain poikani. Muut ovat jo kaukana menneisyydessä eikä mitään kosketuspintaa enää heihin ole.
Meillä molemmilla P:llä ja minulla on jo ikää ja voi olla, että aika elää seesteistä yhteiselämää kahden kesken emme koskaan saavuta. Hänen lapsensa ovat hänelle aina etusijalla ja hyvin tärkeitä. He vievät ison tilan suhteestamme.
Minun sukuni ei ole haitaksi ei todellakaan sillä heitä ei täällä korvessa juurikaan ole, mutta vaikka P:n kotimaa ei ole Suomi hänen x-sukua riittää vaivaksi asti.Piti vielä lisäämäni, että Hollannissa P:n lapset ja suku pitävät minua osana sukua. Täällä Suomessa tunnen, että hänen lapsensa, jotka tosin ovat puolta nuorempia kuin sisarensa Hollannissa eivät ole perhettä kanssani. Vaikka minulle sanotaan toisin tunnen, että en ole hyväksytty.
- täh
korppis kirjoitti:
Olenhan toki tajunnut, että vieroitusoireita kaikki tyyni. Viime vuonna oli ensimmäinen karta, jolloin koin vaikeana palata Suomeen ja arkeen.
Kaikki se huomio, jonka sain suvulta ja P:n tuttavilta loppui kuin seinään ja tilalle tuli tyhjiö ja ikävä sinne takaisin täältä keskeltä ei mitään ja vielä räntäsateesta.
X-sukuakaan ei enää ole liiemmin vain poikani. Muut ovat jo kaukana menneisyydessä eikä mitään kosketuspintaa enää heihin ole.
Meillä molemmilla P:llä ja minulla on jo ikää ja voi olla, että aika elää seesteistä yhteiselämää kahden kesken emme koskaan saavuta. Hänen lapsensa ovat hänelle aina etusijalla ja hyvin tärkeitä. He vievät ison tilan suhteestamme.
Minun sukuni ei ole haitaksi ei todellakaan sillä heitä ei täällä korvessa juurikaan ole, mutta vaikka P:n kotimaa ei ole Suomi hänen x-sukua riittää vaivaksi asti.Hmmm. En ole koskaan pitänyt provoiluistasi (sano mitä sanot, niitä ne ovat) mutta tämä kommenttisi kosketti. Varmasti tuntuu kurjalta ajatella ettei sellainen tulevaisuus mitä olet olettanut, koskaan toteudukaan. Itselläni ei tuollaista tilannetta ole joten en tiedä mitä sanoa. Vain kliseitä tyyliin anna ajan kulua jne. Olen tosiaan aika ällikällä kommentistasi.
täh kirjoitti:
Hmmm. En ole koskaan pitänyt provoiluistasi (sano mitä sanot, niitä ne ovat) mutta tämä kommenttisi kosketti. Varmasti tuntuu kurjalta ajatella ettei sellainen tulevaisuus mitä olet olettanut, koskaan toteudukaan. Itselläni ei tuollaista tilannetta ole joten en tiedä mitä sanoa. Vain kliseitä tyyliin anna ajan kulua jne. Olen tosiaan aika ällikällä kommentistasi.
Mikä se veti ällikkään ja kosketti?
Tulevaisuudesta minun on vaikea sanoa mitään. Elämä jota olen saanut elää P:n rinnalla on jo ollut upeaa.
Olemme jo vanhoja itse lähentelen puolta väliä seitsemääkymppiä ja P lähentelee kahdeksaakymppiä, joten tulevaisuus voi tuoda yhtä sun toista emmekä ehkä kuten kirjoitin saa elää seesteistä yhteiseloa kun otetaan huomioon, että lapsemme ovat vielä nuoria, elämänsä alkumetreillä.
Onneksi olemme vielä terveitä.- puhu vaan
korppis kirjoitti:
Mikä se veti ällikkään ja kosketti?
Tulevaisuudesta minun on vaikea sanoa mitään. Elämä jota olen saanut elää P:n rinnalla on jo ollut upeaa.
Olemme jo vanhoja itse lähentelen puolta väliä seitsemääkymppiä ja P lähentelee kahdeksaakymppiä, joten tulevaisuus voi tuoda yhtä sun toista emmekä ehkä kuten kirjoitin saa elää seesteistä yhteiseloa kun otetaan huomioon, että lapsemme ovat vielä nuoria, elämänsä alkumetreillä.
Onneksi olemme vielä terveitä.En osaa oikein sanoa, ehkä jonkinlainen haikeus ja luopuminen??? en löydä oikeaa sanaa, nämäkään eivät ole oikeita. Olen vieläkin niin ällikällä lyöty etten tiedä mitä sanoa joten en sano mitään. Harvoin mikään kommentti täällä saa minulle aikaan tällaisen reaktion. Outoa, jonain toisena päivänä olisin ohittanut koko jutun mutta jostain syystä se tänään pysäytti. Höh.
- demeter
korppis kirjoitti:
Piti vielä lisäämäni, että Hollannissa P:n lapset ja suku pitävät minua osana sukua. Täällä Suomessa tunnen, että hänen lapsensa, jotka tosin ovat puolta nuorempia kuin sisarensa Hollannissa eivät ole perhettä kanssani. Vaikka minulle sanotaan toisin tunnen, että en ole hyväksytty.
Korppis,
Jotenkin ymmärrän puolisoasi - juuri veljeni tilanteen pohjalta. Vieraassa maassa tuntee ehkä lapsistaan vielä isompaa vastuuta kuin muuten ja se yhteinen historia niittaa yhteen tosi vahvasti. Jos mukana on vielä syyllisyyttä jostakin - kuten vanhemmilla usein on - niin eipä siihen " kiinteään perheyhteyteen"
muuta tarvita.
Sinä osaat kyllä pitää puolesi ja ottaa oman tilasi - onkohan se liikaa nuorille, jotka
eivät ehkä itse osaa sitä tehdä ?
Rauniolle rakentamisessa on kyllä paljon vaikeutta. Monet asiat jäävät aina puuttumaan. Sitten kysyy sitä, onko homma sen väärti, kuinka paljon ristiriitoja on valmis sietämään, miten paljon komromissejä tekemään
Näiden syiden vuoksi kai monet katsovatkin viisaammaksi pysyä eron jälkeen yksin.
Mutta voihan elämä yllättääkin. Tuoda mukaan sellaisia käänteitä, joita ei edes odota. Itse ajattelen, että kahden ihmisen - etenkin siipeensä saaneiden - liitto on niin vaikea, että sen täytyy olla "taivaassa solmittu" että siitä yhtään mitään tulee.
Mulla on huomanna "työpäivä" joten hyvää yötä tältä illalta... demeter kirjoitti:
Korppis,
Jotenkin ymmärrän puolisoasi - juuri veljeni tilanteen pohjalta. Vieraassa maassa tuntee ehkä lapsistaan vielä isompaa vastuuta kuin muuten ja se yhteinen historia niittaa yhteen tosi vahvasti. Jos mukana on vielä syyllisyyttä jostakin - kuten vanhemmilla usein on - niin eipä siihen " kiinteään perheyhteyteen"
muuta tarvita.
Sinä osaat kyllä pitää puolesi ja ottaa oman tilasi - onkohan se liikaa nuorille, jotka
eivät ehkä itse osaa sitä tehdä ?
Rauniolle rakentamisessa on kyllä paljon vaikeutta. Monet asiat jäävät aina puuttumaan. Sitten kysyy sitä, onko homma sen väärti, kuinka paljon ristiriitoja on valmis sietämään, miten paljon komromissejä tekemään
Näiden syiden vuoksi kai monet katsovatkin viisaammaksi pysyä eron jälkeen yksin.
Mutta voihan elämä yllättääkin. Tuoda mukaan sellaisia käänteitä, joita ei edes odota. Itse ajattelen, että kahden ihmisen - etenkin siipeensä saaneiden - liitto on niin vaikea, että sen täytyy olla "taivaassa solmittu" että siitä yhtään mitään tulee.
Mulla on huomanna "työpäivä" joten hyvää yötä tältä illalta...Nyt osui ja upposi, kiitos demeter!
Syyllisyys siitä, että äiti jätti lapset. Se on tietenkin voimakkaan isä/lapsi suhteen taustalla.
Oli ihana istua Leelian lepotuolissa ja purkaa syönalaa korventavaa paukkua pois.
Hyvää yötä ; )puhu vaan kirjoitti:
En osaa oikein sanoa, ehkä jonkinlainen haikeus ja luopuminen??? en löydä oikeaa sanaa, nämäkään eivät ole oikeita. Olen vieläkin niin ällikällä lyöty etten tiedä mitä sanoa joten en sano mitään. Harvoin mikään kommentti täällä saa minulle aikaan tällaisen reaktion. Outoa, jonain toisena päivänä olisin ohittanut koko jutun mutta jostain syystä se tänään pysäytti. Höh.
Olen iloinen jos löysit jotain uutta minusta. Kirjoitan hyvin avoimesti itsestäni ja elämästäni, joten provoilu ei kuulu ainakaan asiaketjuihini. Joissakin höpöketjuissa voin ilotella se minulle suotakoon ; )
Kuopus soitti juuri Frankfurtin lentoasemalta matkallaan Liverbooliin. Pyysin, että hän lähettää viestin kun on perillä. Nämä on näitä äidin ainaisia huolia kun lapset ovat maailmalla liehuamassa.- demeter
korppis kirjoitti:
Nyt osui ja upposi, kiitos demeter!
Syyllisyys siitä, että äiti jätti lapset. Se on tietenkin voimakkaan isä/lapsi suhteen taustalla.
Oli ihana istua Leelian lepotuolissa ja purkaa syönalaa korventavaa paukkua pois.
Hyvää yötä ; )Korppis,
Kyllä sinä varmasti olet tuon asian laidan vaistonnut, siis sen, että kiinteän vanhempi/lapsi-suhteen takana on syyllisyyttä. Joskus lapset osaavat myös manipuloida sillä vanhempiaan.
Luulen, että aika moni yksinhuoltaja yrittää hyvittää lapselle eheän perheen menetyksen, etenkin jos hän eläytyy liian vahvasti toisten tunteisiin. Itsestäni tiedän tämän. Joskus siinä vain tulee ruokkineeksi lapsen riippuvuutta sen sijaan että kaunnustaisi häntä luottamaan omiin voimiinsa ja selviytymiseensä.
Sitten on vielä tietenkin niinkin, että tämä "kolmas ikä" on otollinen aika katsoa taakseen ja yrittää muutenkin hyvittää esim. puuttuvaa läsnäoloa lapsille kun elämän ruuhkavuodet eivät siihen antaneet mahdollisuutta. Olen huomannut etenkin miesten tekevän tätä.
Mutta hyvään aiheeseen tartuit taas. Se on ajankohtainen nuorille uusperheille ja heidän kauttaan myös meille ja näyttäähän se olevan ajankohtainen meille muutenkin kun ollaan ehkä erottu tai jääty leskiksi. - Korppis*
demeter kirjoitti:
Korppis,
Kyllä sinä varmasti olet tuon asian laidan vaistonnut, siis sen, että kiinteän vanhempi/lapsi-suhteen takana on syyllisyyttä. Joskus lapset osaavat myös manipuloida sillä vanhempiaan.
Luulen, että aika moni yksinhuoltaja yrittää hyvittää lapselle eheän perheen menetyksen, etenkin jos hän eläytyy liian vahvasti toisten tunteisiin. Itsestäni tiedän tämän. Joskus siinä vain tulee ruokkineeksi lapsen riippuvuutta sen sijaan että kaunnustaisi häntä luottamaan omiin voimiinsa ja selviytymiseensä.
Sitten on vielä tietenkin niinkin, että tämä "kolmas ikä" on otollinen aika katsoa taakseen ja yrittää muutenkin hyvittää esim. puuttuvaa läsnäoloa lapsille kun elämän ruuhkavuodet eivät siihen antaneet mahdollisuutta. Olen huomannut etenkin miesten tekevän tätä.
Mutta hyvään aiheeseen tartuit taas. Se on ajankohtainen nuorille uusperheille ja heidän kauttaan myös meille ja näyttäähän se olevan ajankohtainen meille muutenkin kun ollaan ehkä erottu tai jääty leskiksi.Vastaan tässä kiiruun keskellä.
Olen tajunnut tuon syyllisyyden tunteen, jota kannan sisälläni perheeni hajoamisesta. Mutta kun luin sen sinun kirjoittamana se valkeni taas ymmärsin selkeästi. Olemme Petzen kanssa asiasta paljon puhuneet ja hän on kertonut omasta syyllisyydestunteestaan, mutta jotenkin siitä pitää muistuttaa, että ymmärtäisi itseään enempi kriisitilanteissa.
Kuopuksen suhteen olen ollut aina ylihuolehtivainen. Kuopus on kärsinyt eniten erostamme. Esikoinen on erilainen hän pystyy pistämään asioita taka-alalle, ei märehdi turhia, tullut isäänsä.
Olen lähdössä mökille, jatketaan paremmalla ajalla. Olet aivan upea pohdiskelija ; ) tykkään.
- ??
Satutko katsomaan telkkarista Hollantia, nyt?
- ??
korppis kirjoitti:
En ikävä kyllä, mistä ohjelma kertoi?
Kadonneen jäljillä.
Suomalainen x-rehtori hakee isäänsä, nyt jo kuollutta. Löytää sisarpuoliaan. Erittäin tunteisiin vetoava ohjelma. Upeita kuvia Hollannin annista.
Makupala nähtynä omin silmin.
Kolmosella, loppui juuri. ?? kirjoitti:
Kadonneen jäljillä.
Suomalainen x-rehtori hakee isäänsä, nyt jo kuollutta. Löytää sisarpuoliaan. Erittäin tunteisiin vetoava ohjelma. Upeita kuvia Hollannin annista.
Makupala nähtynä omin silmin.
Kolmosella, loppui juuri.Hollanti on hyvin kaunis maa, kukkia, peltoja, lintuja, kanavia ja kotieläimiä laitumilla. Vaikka maa on tiheään asuttu riittää metsä-, pelto- ja puistomaisemia. .
- L*
Kovin olisi yksinkertaista aiheesta tehdä yhtä tulkintaa. Usein kai pyörii oman napansa ympärillä.
Ehkä joillakin on älyntynkää miettiä kaikkia osapuolia.
Helppo, ettei itsellä ole moisia huolia. Jos saa sanoa? :)
Ihan ajatuksellinen aihe, tätä nykyä.
Kuka kaipaa eniten ymmärrystä, ja on sitä valmis antamaan.
Mitä tuonee huominen tullessaan? Siksakkia, leveämpää?"Helppo, ettei itsellä ole moisia huolia. Jos saa sanoa? :)" Kirjoitit.....mutta
Aloitus kohdistui omaan kiirastuleeni ja olen saanut valaistusta ja apua itselleni. Monella on ollut älyntynkää ketjussa. He ovat ottaneet huomioon eri osapuolien aseman.
Jo ongelmia syntyy uusiosuhteissä, sitä ikäänkuin pyörii oman napansa ympärillä. Ketjun anti antanut minulle luvan lopettaa tuijottamasta omaan napaani.
Olen saanut ymmärrystä ja olen valmis antamaan keskustelemalla tukeani jos joku sitä tarvitsee.- L*
korppis kirjoitti:
"Helppo, ettei itsellä ole moisia huolia. Jos saa sanoa? :)" Kirjoitit.....mutta
Aloitus kohdistui omaan kiirastuleeni ja olen saanut valaistusta ja apua itselleni. Monella on ollut älyntynkää ketjussa. He ovat ottaneet huomioon eri osapuolien aseman.
Jo ongelmia syntyy uusiosuhteissä, sitä ikäänkuin pyörii oman napansa ympärillä. Ketjun anti antanut minulle luvan lopettaa tuijottamasta omaan napaani.
Olen saanut ymmärrystä ja olen valmis antamaan keskustelemalla tukeani jos joku sitä tarvitsee.Minusta mistään ihmissuhteista ei ole yhtä ja yhtenevää näkökulmaa.
Ihan, jos jokaisen asiaankuuluvan mielenmaailmat olisivat nähtävissä,
voisi ulkopuolinen piirtää edes hämähäkin seitin pysyvyyden kaltaisen
kuvion.
Kuvion, joka puhkumisella voisi särkyä.
Sinulle, kaikkea hyvää! L* kirjoitti:
Minusta mistään ihmissuhteista ei ole yhtä ja yhtenevää näkökulmaa.
Ihan, jos jokaisen asiaankuuluvan mielenmaailmat olisivat nähtävissä,
voisi ulkopuolinen piirtää edes hämähäkin seitin pysyvyyden kaltaisen
kuvion.
Kuvion, joka puhkumisella voisi särkyä.
Sinulle, kaikkea hyvää!Hämähäkinseitti ei kestäisi mielenmaailmojen ailahduksia eikä samaa seittiä ulkopuolinen pystyisi parsimaan varsinkin jos kärpänen hämähäkin seitissä pyristelee urhoollisesti vastaan. ; ))
Mitäänsanomatton viestin vastineeksi viestillesi ; ))- L*
korppis kirjoitti:
Hämähäkinseitti ei kestäisi mielenmaailmojen ailahduksia eikä samaa seittiä ulkopuolinen pystyisi parsimaan varsinkin jos kärpänen hämähäkin seitissä pyristelee urhoollisesti vastaan. ; ))
Mitäänsanomatton viestin vastineeksi viestillesi ; ))Mitään sanomatta on helppo olla seitti, tai sillkiäispuu.
Pönöttämällä, ja itseään ängistämällä on helppo olla keveä, leveä, ihminen, ystävällinen.
Teot tulkkaavat ihmisyyden.
Sanat, sanotut.
Tuomittuna tolloutuneiseksi, minä. :)) L* kirjoitti:
Mitään sanomatta on helppo olla seitti, tai sillkiäispuu.
Pönöttämällä, ja itseään ängistämällä on helppo olla keveä, leveä, ihminen, ystävällinen.
Teot tulkkaavat ihmisyyden.
Sanat, sanotut.
Tuomittuna tolloutuneiseksi, minä. :))Liiallinen runokieli keskustelussa ei aukea kaikille. Sanat aukeaa monelle, mutta useammalle merkitys jää epäselväksi.
Sanoilla leikkiminen on haastavaa teen sitä itsekin ja ymmärrän närkästyksen jos viesti ei tavoita lukijoita.
Hyvää päivänjatkoa, hämähäkinseitit alkavat jo kimmeltämään varjoissakin, aurinko on palannut korpeen. ; )
- *
LAT-suhde on mielesti rakkaudeton suhde.
Suhde, johon sisätyy vain viimeisiä, kantavuuksia ihmisyyden alkukantaisilta antavuuksilta.
Suhde, joka ottaa, muttei ole antava, vähin edellytyksin.Lat-suhde valitaan järkisyistä.
Uusioparisuhteen luominen yhteisasumiseksi, jossa elävät minun lapseni ja sinun lapsesi ei onnistu pelkän rakkauden voimin siihen tarvitaan paljon enemmän kuin rakkaus, siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, sopeutumista, itsensä unohtamista tunteittensa hallitsemista jne.
Kuten demeter kirjoitti tuolla ylenpänä, rauniolle rakentamisessa on vaikeaa. Kaksi kariutunutta avioliittoa takana, lapset niputetaan yhteen ja muutetaan yhteen asumaan, sitäkö on mielestäsi rakkaus, sekö on rakkautta?
Meidän ikäisillä harvemmin on enää omia lapsia kotona, mutta minulla ja P:llä oli kun tapasimme ja P:llä on vieläkin lapset kotona.
Rakkaudeton LAT-suhde ei onnistuisi, kuten ei rakkaudeton suhde ylipäätään.
LAT-suhde vaatii paljon kaikilta osapuolilta, mutta se myös antaa. mm vapauden murjottaa mökissään kun vituttaa, eikä se loukkaa muita.- 1943
korpikirjailija kirjoitti:
Lat-suhde valitaan järkisyistä.
Uusioparisuhteen luominen yhteisasumiseksi, jossa elävät minun lapseni ja sinun lapsesi ei onnistu pelkän rakkauden voimin siihen tarvitaan paljon enemmän kuin rakkaus, siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, sopeutumista, itsensä unohtamista tunteittensa hallitsemista jne.
Kuten demeter kirjoitti tuolla ylenpänä, rauniolle rakentamisessa on vaikeaa. Kaksi kariutunutta avioliittoa takana, lapset niputetaan yhteen ja muutetaan yhteen asumaan, sitäkö on mielestäsi rakkaus, sekö on rakkautta?
Meidän ikäisillä harvemmin on enää omia lapsia kotona, mutta minulla ja P:llä oli kun tapasimme ja P:llä on vieläkin lapset kotona.
Rakkaudeton LAT-suhde ei onnistuisi, kuten ei rakkaudeton suhde ylipäätään.
LAT-suhde vaatii paljon kaikilta osapuolilta, mutta se myös antaa. mm vapauden murjottaa mökissään kun vituttaa, eikä se loukkaa muita.Tunnen henkilöitä, jotka ovat muuttaneet yhteen vasta, kun molempien lapset ovat aikuistuneet. Se on ollut järkevää lasten kannalta. Itse olen melkoinen poikkeus, koska avioliittoni oli etäsellainen. Myös neljä vuotta miesystävän kanssa sujui niin, että kummallakin oli oma kotinsa. Parisuhde oli tärkeä, suhteet lapsiin kunnossa. Joustettiin tarpeen vaatiessa. Rakkautta on ollut, vaikka saman katon alla ei aina oltukaan.
1943 kirjoitti:
Tunnen henkilöitä, jotka ovat muuttaneet yhteen vasta, kun molempien lapset ovat aikuistuneet. Se on ollut järkevää lasten kannalta. Itse olen melkoinen poikkeus, koska avioliittoni oli etäsellainen. Myös neljä vuotta miesystävän kanssa sujui niin, että kummallakin oli oma kotinsa. Parisuhde oli tärkeä, suhteet lapsiin kunnossa. Joustettiin tarpeen vaatiessa. Rakkautta on ollut, vaikka saman katon alla ei aina oltukaan.
Näin on kuin kirjoitat.
Yhdessä keretään kyhnätä ihan tarpeeksi eikä tarvitse kuten eräässä aloituksessa VAIN yöaikaan viereen kömpiä ; )).- maailmanpalkka
korpikirjailija kirjoitti:
Näin on kuin kirjoitat.
Yhdessä keretään kyhnätä ihan tarpeeksi eikä tarvitse kuten eräässä aloituksessa VAIN yöaikaan viereen kömpiä ; )).Entäs kun toinen sairastuu vakavasti, silloinko sanotaan kylmästi, minä täällä, sinä siellä. Kuten yleensä lähes jokaiselle käy.
En tule luo. En kömmi päivällä enkä yöllä. - 1943
maailmanpalkka kirjoitti:
Entäs kun toinen sairastuu vakavasti, silloinko sanotaan kylmästi, minä täällä, sinä siellä. Kuten yleensä lähes jokaiselle käy.
En tule luo. En kömmi päivällä enkä yöllä.Mieheni ja ystäväni poistuivat nopeasti- saappaat jalassa. Mieheni olisin niin pitkälle kuin olisin jaksanut. Miesystäväni ei ehkä olisi halunnut minun edes käyvän luonaan, jos hän olisi ollut vakavasti sairas. Sanoi, ettei sellainen mies naista tarvitse.Vaimon kanssa olivat sopineet, etteivät hoida toisiaan, vaan menevät paikkaan, jossa hoidetaan. Kummankaan ei tarvinnut, vaan lyhyen sairaalajakson jälkeen tuli stoppi.Luoja on ollut armollinen näille kolmelle.
- Korppis*
maailmanpalkka kirjoitti:
Entäs kun toinen sairastuu vakavasti, silloinko sanotaan kylmästi, minä täällä, sinä siellä. Kuten yleensä lähes jokaiselle käy.
En tule luo. En kömmi päivällä enkä yöllä.maailmanpaikka@
Mielestäsilähes jokainen jättää rakkaansa kun tauti iskee. Näinkö tekisit?
Meillä on jo hiukka kokemusta kun itse sairastuin ja nyt kun kumppani kävi läpi leikkauksen. Pidimme hyvää huolta toisistamme. - 1943
Korppis* kirjoitti:
maailmanpaikka@
Mielestäsilähes jokainen jättää rakkaansa kun tauti iskee. Näinkö tekisit?
Meillä on jo hiukka kokemusta kun itse sairastuin ja nyt kun kumppani kävi läpi leikkauksen. Pidimme hyvää huolta toisistamme.En suinkaan tuota tarkoittanut. Mieheni toipui syöpäleikkauksesta ja eli 7 vuotta, ei kuollut syöpään. Olin valmis olemaan pois töistä, jos ennuste olisi ollut huono.Ei tarvinnut. Miesystäväni oli erittäin tarkka siitä, ettei vain kukaan luule suhdettamme hoivasuhteeksi, hän piti minua kuin kukkaa. Hän passasi. Tosin olin hänen kanssaan paljon, kun toipui täysin ensimmäisestä aivoinfarktista, joka tapahtui kolme kuukautta sitten.Toisen jälkeen hän oli kaksi viikkoa sairaalassa ja hyvää vauhtia toipumassa. Kolmas tuli ja vei nopeasti.
1943 kirjoitti:
En suinkaan tuota tarkoittanut. Mieheni toipui syöpäleikkauksesta ja eli 7 vuotta, ei kuollut syöpään. Olin valmis olemaan pois töistä, jos ennuste olisi ollut huono.Ei tarvinnut. Miesystäväni oli erittäin tarkka siitä, ettei vain kukaan luule suhdettamme hoivasuhteeksi, hän piti minua kuin kukkaa. Hän passasi. Tosin olin hänen kanssaan paljon, kun toipui täysin ensimmäisestä aivoinfarktista, joka tapahtui kolme kuukautta sitten.Toisen jälkeen hän oli kaksi viikkoa sairaalassa ja hyvää vauhtia toipumassa. Kolmas tuli ja vei nopeasti.
"1943"
Oliskos jo aika lopettaa tuo kauhuleffansuunnittelu?
Haudastakaivaantuneelle löytyy aina tuoretta pureskeltavaa.
H.1943 kirjoitti:
En suinkaan tuota tarkoittanut. Mieheni toipui syöpäleikkauksesta ja eli 7 vuotta, ei kuollut syöpään. Olin valmis olemaan pois töistä, jos ennuste olisi ollut huono.Ei tarvinnut. Miesystäväni oli erittäin tarkka siitä, ettei vain kukaan luule suhdettamme hoivasuhteeksi, hän piti minua kuin kukkaa. Hän passasi. Tosin olin hänen kanssaan paljon, kun toipui täysin ensimmäisestä aivoinfarktista, joka tapahtui kolme kuukautta sitten.Toisen jälkeen hän oli kaksi viikkoa sairaalassa ja hyvää vauhtia toipumassa. Kolmas tuli ja vei nopeasti.
1943..hei...Oletko nimimerkki maailmanpaikka, jolle vastasin?
- demeter
maailmanpalkka kirjoitti:
Entäs kun toinen sairastuu vakavasti, silloinko sanotaan kylmästi, minä täällä, sinä siellä. Kuten yleensä lähes jokaiselle käy.
En tule luo. En kömmi päivällä enkä yöllä.Tuo on asia, mitä olen paljon miettinyt (maailmanpalkka). Siis sitä, että kuoriiko näissä LAT-/avosuhteissa vain kermat päältä. Onko niin että "leikkiin sä
kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan" ?
En minäkään kyllä usko, että rakkaus loppuu, jos toinen sairastuu. Voimat kai siinä ennemminkin loppuvat. Ja kuten 1943 ja korppis sanoivat, eihän huolenpidosta tarvitse luopua, etäämmältäkin sitä voi tehdä.
Sitäpaitsi, ennen ei juuri ollut vaihtoehtoja. Nyt niitä on, enemmän ainakin. Ja minäkin tiedän vanhoja, jotka eivät missään nimessä haluaisi jäädä puolison lasten hoidettavaksi. - demeter
demeter kirjoitti:
Tuo on asia, mitä olen paljon miettinyt (maailmanpalkka). Siis sitä, että kuoriiko näissä LAT-/avosuhteissa vain kermat päältä. Onko niin että "leikkiin sä
kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan" ?
En minäkään kyllä usko, että rakkaus loppuu, jos toinen sairastuu. Voimat kai siinä ennemminkin loppuvat. Ja kuten 1943 ja korppis sanoivat, eihän huolenpidosta tarvitse luopua, etäämmältäkin sitä voi tehdä.
Sitäpaitsi, ennen ei juuri ollut vaihtoehtoja. Nyt niitä on, enemmän ainakin. Ja minäkin tiedän vanhoja, jotka eivät missään nimessä haluaisi jäädä puolison lasten hoidettavaksi.Heh, sanat tässä jo putoilee. Viimeinen rivi piti olla: "puolison tai lasten hoidettavaksi". Muitakin "vihreitä" voi olla. Olin raksalla duunissa koko päivän..))
- 567890+++
1943 kirjoitti:
En suinkaan tuota tarkoittanut. Mieheni toipui syöpäleikkauksesta ja eli 7 vuotta, ei kuollut syöpään. Olin valmis olemaan pois töistä, jos ennuste olisi ollut huono.Ei tarvinnut. Miesystäväni oli erittäin tarkka siitä, ettei vain kukaan luule suhdettamme hoivasuhteeksi, hän piti minua kuin kukkaa. Hän passasi. Tosin olin hänen kanssaan paljon, kun toipui täysin ensimmäisestä aivoinfarktista, joka tapahtui kolme kuukautta sitten.Toisen jälkeen hän oli kaksi viikkoa sairaalassa ja hyvää vauhtia toipumassa. Kolmas tuli ja vei nopeasti.
Onks kohteliasta kirjoittaa toisten asioista, Tykkääkö Sulo vainaa kun hänen kuolemastaan kirjoitat.
- 456789+++12
567890+++ kirjoitti:
Onks kohteliasta kirjoittaa toisten asioista, Tykkääkö Sulo vainaa kun hänen kuolemastaan kirjoitat.
Kysymys Sulosta oli 1943 tarkotettu
- meeriamanda
456789+++12 kirjoitti:
Kysymys Sulosta oli 1943 tarkotettu
Kukaan ei meistä tiedä kekä hänen kaverinsa oli, ja kyllä on... vuosiluku on toinen osapuoli tapahtuneessa. Moralisoi nyt kuule ihan muualla. älä tässä asiassa...prkle!
Ei voi lusikalla vaatia kun on kauhalla syötetty :((( - 567890+++
meeriamanda kirjoitti:
Kukaan ei meistä tiedä kekä hänen kaverinsa oli, ja kyllä on... vuosiluku on toinen osapuoli tapahtuneessa. Moralisoi nyt kuule ihan muualla. älä tässä asiassa...prkle!
Ei voi lusikalla vaatia kun on kauhalla syötetty :(((Turhaan kiroilet meeri ja yrität olla ilkeä sillä sattun tuntemaan tapauksen, enkä ole
ketään loukannut vaan vainajan kunnioitusta ja lapsiaan ajattelin.
Kukin tavallaan.
Mitä tuo tarkoittaa että olen kauhalla syötetty? - meeriamanda
567890+++ kirjoitti:
Turhaan kiroilet meeri ja yrität olla ilkeä sillä sattun tuntemaan tapauksen, enkä ole
ketään loukannut vaan vainajan kunnioitusta ja lapsiaan ajattelin.
Kukin tavallaan.
Mitä tuo tarkoittaa että olen kauhalla syötetty?Ymmärrätkö et 1943 purkaa omia suruajatuksiaan? Miksi hän ei saisi niin tehdä? Fiksuna naisena hän ei ole koskaan paljastanut MITÄÄN.
Ilkeys saa minut kiroilemaan, autetaan ei suuta tukkimalla. Missä sinin embatia on? - julkeus,,,,,,,,
567890+++ kirjoitti:
Turhaan kiroilet meeri ja yrität olla ilkeä sillä sattun tuntemaan tapauksen, enkä ole
ketään loukannut vaan vainajan kunnioitusta ja lapsiaan ajattelin.
Kukin tavallaan.
Mitä tuo tarkoittaa että olen kauhalla syötetty?Itse julkaiset hänen nimensä täällä?
- nauratko sille
meeriamanda kirjoitti:
Ymmärrätkö et 1943 purkaa omia suruajatuksiaan? Miksi hän ei saisi niin tehdä? Fiksuna naisena hän ei ole koskaan paljastanut MITÄÄN.
Ilkeys saa minut kiroilemaan, autetaan ei suuta tukkimalla. Missä sinin embatia on?Mitäs mieltä sitten olit Hunksin vastauksesta 1943:lle. Oliko se kovin empaattinen
vai oliko se mielestäsi sellainen, jolle voi käsiä taputtaa, tyyliin, kyllä Hunksi on palstan suola. - meeriamanda
nauratko sille kirjoitti:
Mitäs mieltä sitten olit Hunksin vastauksesta 1943:lle. Oliko se kovin empaattinen
vai oliko se mielestäsi sellainen, jolle voi käsiä taputtaa, tyyliin, kyllä Hunksi on palstan suola.Minä en ole vastuussa Hunkzin mielipiteistä, jätän sen heidän välisekseen. Hunkzilla vastauksia piisaa.
Nyt ´vuosikerta´ei saisi kertoa surustaan, kun hän kaiken varovaisuuden mukaan omalla palstallamma siitä kirjoittaa. Tätä en ymmärrä.
Kannustaa on minun käsitykseni, ei tylyttämällä kuin moni näkee asiakseen tehdä!
Miten henkisesti sairaita tää palstalla onkaan? - nauratko sille
meeriamanda kirjoitti:
Minä en ole vastuussa Hunkzin mielipiteistä, jätän sen heidän välisekseen. Hunkzilla vastauksia piisaa.
Nyt ´vuosikerta´ei saisi kertoa surustaan, kun hän kaiken varovaisuuden mukaan omalla palstallamma siitä kirjoittaa. Tätä en ymmärrä.
Kannustaa on minun käsitykseni, ei tylyttämällä kuin moni näkee asiakseen tehdä!
Miten henkisesti sairaita tää palstalla onkaan?Et ole myöskään vastuussa tämän 567890 mielipiteistä.
Nämä sanonnat "henkisesti sairaita, ota lääkkeesi, mee hoitoon jne." ovat tekstejä, joita en ymmärrä, että tämän ikäisten palstalla niitä saa lukea. - " sama "
nauratko sille kirjoitti:
Et ole myöskään vastuussa tämän 567890 mielipiteistä.
Nämä sanonnat "henkisesti sairaita, ota lääkkeesi, mee hoitoon jne." ovat tekstejä, joita en ymmärrä, että tämän ikäisten palstalla niitä saa lukea.Vai niin, joskus tuntuu ettei noin voi sanoa KOSKA ilkeä ei vain tajua omaa tilaansa.
Tämän ikäisten...sanotko todellakin ? Miksi tämän ikäiset jos sitä ovat kirjoittavat noin tahdittomasti...terveihminen ei noin toimi.
Turhaa vedätät, minä pidän tietyistä ihmisistä tälläpalstalla, sinulla ei taida olla samoin? - nasse-täti
" sama " kirjoitti:
Vai niin, joskus tuntuu ettei noin voi sanoa KOSKA ilkeä ei vain tajua omaa tilaansa.
Tämän ikäisten...sanotko todellakin ? Miksi tämän ikäiset jos sitä ovat kirjoittavat noin tahdittomasti...terveihminen ei noin toimi.
Turhaa vedätät, minä pidän tietyistä ihmisistä tälläpalstalla, sinulla ei taida olla samoin?Itse en voi ymmärtää, miten voidaan jaella diagnooseja pimeään.
Mistä täällä kukaan tietää, tuskin kaikkien terveys on enää 100%:nen.
Muttei toisilla ole oikeutta siitä huomautella.
Minullakin on verenpainetauti ja uskallan silti tänne kirjoittaa, ennen kuin pois potkitaan.
Jos joku käyttää vaippoja, tai syö lääkkeitä, mitä se muille kuuluu.
Eihän täällä tarvita kuin konsti, jolla tekee kirjaimia, ja jotensakin toimiva pää, yläpää.
Siis ei sinulle, jolle tämä tuli, vaan noin niin kuin yleisesti.
Jos olisin lainlaatija, antaisin bannin kaikille, jotka huomauttelevat toisten terveydentilasta. - kukkiva ruusu
567890+++ kirjoitti:
Turhaan kiroilet meeri ja yrität olla ilkeä sillä sattun tuntemaan tapauksen, enkä ole
ketään loukannut vaan vainajan kunnioitusta ja lapsiaan ajattelin.
Kukin tavallaan.
Mitä tuo tarkoittaa että olen kauhalla syötetty?Onko tää jokin paljastelu- tai luulottelupalsta.? Kyllä tosi typerä olet, eikö Sulla ole omaa elämää. Kauniisti on vuosiluku rakkaistaan kirjoittanut olkoon sitten faktaa tai fiktiota.
- 1943
hunksz kirjoitti:
"1943"
Oliskos jo aika lopettaa tuo kauhuleffansuunnittelu?
Haudastakaivaantuneelle löytyy aina tuoretta pureskeltavaa.
H.Hyvä Mr. H. Olet varmaan tajunnut, että me kaksi emme yleensä ole samalla aaltopituudella. Muistaakseni en ole koskaan kieltänyt Sinua kirjoittelemasta mielipiteitäsi tänne. En yleensä halua olla tekemisissä mielestäni tyhmien ihmisten kanssa. Voisit osoittaa fiksuutesi olemalla sekaantumatta minun juttuihini. Toiset elävät hömppäelämää mm. yrittämällä koko ajan hauskuttaa. Itselleni on suotu tämä asialinen elämä suurine iloineen ja suurine suruineen. Kukin tavallaan.
- 1943
456789+++12 kirjoitti:
Kysymys Sulosta oli 1943 tarkotettu
Et voi kuulua lähipiiriini, koska noin tyhmien ihmisten kanssa en halua olla tekemisissä. Joskus aikaiseminkin joku vilautteli samansuuntaisia ajatuksia. Taitaa vaikuttaa melko mielenkiintoiselta elämäni, kun noin seurailet ja vilkas mielikuvituksesi lisää ajatuksiisi toisen mokoman.
1943 kirjoitti:
Hyvä Mr. H. Olet varmaan tajunnut, että me kaksi emme yleensä ole samalla aaltopituudella. Muistaakseni en ole koskaan kieltänyt Sinua kirjoittelemasta mielipiteitäsi tänne. En yleensä halua olla tekemisissä mielestäni tyhmien ihmisten kanssa. Voisit osoittaa fiksuutesi olemalla sekaantumatta minun juttuihini. Toiset elävät hömppäelämää mm. yrittämällä koko ajan hauskuttaa. Itselleni on suotu tämä asialinen elämä suurine iloineen ja suurine suruineen. Kukin tavallaan.
"1943"
Tuo töksähdykseni juolahti mieleeni, kun nyt on hypetetty uutta, tulevaa Zombie-leffaa.
Ja minä vierastan, aikasti paljon, sairaskertomuksia omaisista.
Ja minä olen huono suremaan elämän antamaa kuolemaa, jos taas ihminen antaa jollekin kuoleman, saatan olla vähän raivoissanikin, varsinkin jos kyseessä on lapsi.
Euthanasian hyväksyn.
Annan arvoa sinulle, siitä jota ihmisen, miehesi eteen teit.
Elämä edellyttää sitä ihmiseltä, koska antoi ihmiselle kyvyn tuntea ja ajatella, inhimillisyyden.
H.
- -
Onko LAT-suhde liitto, jolloin ei sairasta rakasta hoideta?
Lat-suhteessa sairaan hoitaminen onnistuu paremmin kuin yhdessä asumissa. Kun väsyttää voi lähteä omaan mökkiin lepäämään. LAT-suhde ei polta loppuun.
- verisesti loukattu..
korpikirjailija kirjoitti:
Lat-suhteessa sairaan hoitaminen onnistuu paremmin kuin yhdessä asumissa. Kun väsyttää voi lähteä omaan mökkiin lepäämään. LAT-suhde ei polta loppuun.
Nythän sinulla on tilaisuus leikkiä kotona ja P:n luona sitä kuuluisaa "hippasta", jota olet täällä harjoittanut toisten kirjoittajien kanssa!
Nautinnollisia hetkiä leikkiisi. verisesti loukattu.. kirjoitti:
Nythän sinulla on tilaisuus leikkiä kotona ja P:n luona sitä kuuluisaa "hippasta", jota olet täällä harjoittanut toisten kirjoittajien kanssa!
Nautinnollisia hetkiä leikkiisi.Kiitos kiitos!
Hippasta emme leiki ollaan jo vanhoja sellaiseen. Juuri keskusteltiin ja päätettiin ajella helatorstaita viettämään P:n mökille jos aurinko paistaa yövytäänkin siellä ; )
Jos kirjoittelu tuottaa verisiä ongelmia ja henkisiä paiseita, on parempi lopettaa kirjoittelu ja lukeminen. Toivon sinulle pikaista toipumista, että kesä ei mene ihan harakoille..- :)
Tiedän tapauksen, jossa ’Petrus’ palasi hoitamaan syöpään sairastunutta vaimoaan!
:) kirjoitti:
Tiedän tapauksen, jossa ’Petrus’ palasi hoitamaan syöpään sairastunutta vaimoaan!
Jos tarkoitat sitä samaa tapausta, jonka itsekin tiedän ei Petrus koskaan palannut aviovaimoaan hoitamaan kun hän sairastui syöpään. Petrus lähti lädöö, erosi tuota pikaa, löysi nuoremman, teki vauvan ja elää kituuttaa uusioperheen kimuraneissa kuvioissa.
Ollaanko samassa henkilössä?- :)
korppis kirjoitti:
Jos tarkoitat sitä samaa tapausta, jonka itsekin tiedän ei Petrus koskaan palannut aviovaimoaan hoitamaan kun hän sairastui syöpään. Petrus lähti lädöö, erosi tuota pikaa, löysi nuoremman, teki vauvan ja elää kituuttaa uusioperheen kimuraneissa kuvioissa.
Ollaanko samassa henkilössä?Ei kuulosta samalta! Kertomassasi ei ollut rakkauden häivähdystäkään.
Tulipa nyt luettua tämäkin ketju läpi.
Kaikenlaista kuvitelmaa ja unelmaa näyttää olevan.
Ja aikasti hassua kirjoitusta 60 -ihmiselle.
Noh, kuvittelin sitten minäkin ja tulin siihen johtopäätökseen että, ainakin suunnitteluvaiheessa kannattaa asua omissa kämpissään, omine oloineen, koska kakkahätä tulee aikanaan ja silloin on parempi tuoksua kaukana suunnitellusta kultasesta. Saman peiton alla pierevä nainen on miehelle kauhistus seurustelun alkuvaiheessa.
Oma kakka on aina ihmiselle rakasta.
Kunhan rakkaus sitten lauhtuu, menee kaikki läpi, kun muuta ei enää mieleen juolahda.
Enpä muuta viisasta osaa enää sanoa, näin vanhana.
Nimim: Monilatteinen
H.- Korppis*
Kuvitelmaa ja unelmaa lie sinulle ja muutamille muille lukea yli kuuskymppisten vanhempien lapsista, jotka käyvät koulua ja asuvat vanhempiensa kanssa.
Tällaisia perheitä on ja tulevaisuudessa vielä enenemässä määrin sillä opiskeluajat venyvät ja avioliitot solmitaan päälle kolmekymppisinä ja lapsenteko aloitetaan neljänkympin molemmille puolin.
Voi tietty olla, että 60-palstalla kirjoittelevat kaksikymppisinä naineet ja vielä yhdessä köpöttelevät, joille rakkaus merkitssee yhdessä asumista tai toisen vaivaisen hoitamista.
Onhan toki miehiä, jotka tekevät lapsia kuudenkympin tietämillä ja vanhempinakin.
Unelmaa varmaan sellaiselle kuin sinä.
"Korppis*"
Ja kukas sinä sitten olet?
H.Olen äiti mm. 22-vuotiaalle kuopukselle synt. 21.12.89.
Elän Lat-suhteessa miehen kanssa. Hänellä on 18-vuotias kuopus syntynyt joulukuussa 1994.
Olen yli 60-vuotias nainen, seurustellut eri miesten kanssa useaan otteeseen, ollut avoliitossa, avioliitossa ja nyt kihloissa ; )
Aika hyvin säilynyt kuten miehenikin, rakkaus kaunistaa ; )korppis kirjoitti:
Olen äiti mm. 22-vuotiaalle kuopukselle synt. 21.12.89.
Elän Lat-suhteessa miehen kanssa. Hänellä on 18-vuotias kuopus syntynyt joulukuussa 1994.
Olen yli 60-vuotias nainen, seurustellut eri miesten kanssa useaan otteeseen, ollut avoliitossa, avioliitossa ja nyt kihloissa ; )
Aika hyvin säilynyt kuten miehenikin, rakkaus kaunistaa ; )"salakaadetunKarhunsilmännnokkijani"
Viittaan tässä tuohon rekkaamattoman kopion kirjoitukseen.
Italia ei ihan heti tule Suomeen.
Vaivaisten hoitaminen kylläkin täällä jo on, niistä on omat
aloituksensa.
Täällä olen minäkin ja minullakin on unelmani.
Vaan ei ole hän playmate.
Lapsi olisi kauhea yllätys. Vaatisin aborttia.
Minulle sattuivat vahingot 1976, 1979 ja 1986.
Heitä en soisi kenellekään.
Minut komistaa rakkaudenodotus, ja nauru, nauran itselleni tuosta odotuksesta.
Paitsi jos.....sssss...
H.hunksz kirjoitti:
"salakaadetunKarhunsilmännnokkijani"
Viittaan tässä tuohon rekkaamattoman kopion kirjoitukseen.
Italia ei ihan heti tule Suomeen.
Vaivaisten hoitaminen kylläkin täällä jo on, niistä on omat
aloituksensa.
Täällä olen minäkin ja minullakin on unelmani.
Vaan ei ole hän playmate.
Lapsi olisi kauhea yllätys. Vaatisin aborttia.
Minulle sattuivat vahingot 1976, 1979 ja 1986.
Heitä en soisi kenellekään.
Minut komistaa rakkaudenodotus, ja nauru, nauran itselleni tuosta odotuksesta.
Paitsi jos.....sssss...
H.Tapasin tänään yllättäen sun unelmiesi kohteen, halasin puolestasi... :)
Anceli kirjoitti:
Tapasin tänään yllättäen sun unelmiesi kohteen, halasin puolestasi... :)
"Anceli"
Sinä mistään mitään tiijä....
kuvittelet vaan ja rutistat liikasti liian lujaa.
Unelmoit vain..
H.hunksz kirjoitti:
"salakaadetunKarhunsilmännnokkijani"
Viittaan tässä tuohon rekkaamattoman kopion kirjoitukseen.
Italia ei ihan heti tule Suomeen.
Vaivaisten hoitaminen kylläkin täällä jo on, niistä on omat
aloituksensa.
Täällä olen minäkin ja minullakin on unelmani.
Vaan ei ole hän playmate.
Lapsi olisi kauhea yllätys. Vaatisin aborttia.
Minulle sattuivat vahingot 1976, 1979 ja 1986.
Heitä en soisi kenellekään.
Minut komistaa rakkaudenodotus, ja nauru, nauran itselleni tuosta odotuksesta.
Paitsi jos.....sssss...
H.Hunksz@
Enhän toki epäile komeuttasi, mutta koeta jo kiiruhtaa valintaasi, että et liikaa komistuisi. Olen huomannut, että kysyntää sinulla olisi jos et olisi niinkin ranttu ; )
Minä olen kuten tiedät varattu ; )hunksz kirjoitti:
"Anceli"
Sinä mistään mitään tiijä....
kuvittelet vaan ja rutistat liikasti liian lujaa.
Unelmoit vain..
H.Tiedän enemmän kuin arvaatkaan. Kyllä se on joku toinen joka kuvittelee ja unelmoi... :)
korppis kirjoitti:
Hunksz@
Enhän toki epäile komeuttasi, mutta koeta jo kiiruhtaa valintaasi, että et liikaa komistuisi. Olen huomannut, että kysyntää sinulla olisi jos et olisi niinkin ranttu ; )
Minä olen kuten tiedät varattu ; )"Mustikkaiseni"
Minä pyrin siihen että 85v. voisin itkeä itseni uneen, osaston komeimpana vanhuksena, jonka pyllyyn kaikki pyrkivät.
Unelmani on saavuttamaton, liian ihana ja vastuullinen nainen on hän elämässään.
Muistaakseni sinä olet aikasti vanhakin?
Mutta keskusteltava kuitenniin.
H.- unelma suolle
hunksz kirjoitti:
"Mustikkaiseni"
Minä pyrin siihen että 85v. voisin itkeä itseni uneen, osaston komeimpana vanhuksena, jonka pyllyyn kaikki pyrkivät.
Unelmani on saavuttamaton, liian ihana ja vastuullinen nainen on hän elämässään.
Muistaakseni sinä olet aikasti vanhakin?
Mutta keskusteltava kuitenniin.
H.Ehkä paras unelma onkin saavuttamaton, silloin ei pety.
unelma suolle kirjoitti:
Ehkä paras unelma onkin saavuttamaton, silloin ei pety.
"unelma suolle"
Et yllättänyt, koska otit ajatuksesi jutuistani.
Kirjoita itse, ole hyvä.
H.- ??
hunksz kirjoitti:
"unelma suolle"
Et yllättänyt, koska otit ajatuksesi jutuistani.
Kirjoita itse, ole hyvä.
H.Aikasti lapsekasta elää tässä iässä unelmissaan, mutta ellei toivoa muusta ole niin pakko kai niin tehdä.
?? kirjoitti:
Aikasti lapsekasta elää tässä iässä unelmissaan, mutta ellei toivoa muusta ole niin pakko kai niin tehdä.
"??"
No monet meistä unelmoivat jumalastaankin.
Ja ihan samasta syystä.
H.hunksz kirjoitti:
"??"
No monet meistä unelmoivat jumalastaankin.
Ja ihan samasta syystä.
H.Mielestäni on aivan mahtavaa, että tuollaiset vanhat miehet unelmoivat nuoremmista, kauniista naisesta/naisista, pitäähän se heidät poissa muusta pahanteosta.
Varo vähän, joskus unelmat voivat toteutua ja silloin olet pulassa...
- sydän.
Luin ketjun, ja sain vaikutelman, että miehesi lapsi on viemässä etusijan kumppanisi sydämessä.
Jos niin lie, on kai usein vain tavallista?
Varmaan monelle ikiaikainen rakkaus lastaan kohtaan menee kaiken muun edelle.
Olipa lapsi minkä ikäinen tahansa.
Saatoin tehdä virheellisen arvioinninkin.- Korppis*
Ei ihan niinkään, lapset ovat etusijalla ja pysyvät, niin minulla kuin Petzelläkin.
En pelkää asemani puolesta. Rakastamme toisiamme kuten tiedät rakkaus lapsia kohtaan on erilaista. ; ).
Tapahtui lastemme keskenäinen yhteentörmäys. Minä puolsin omaani ja Petze omaansa. Se haavoitii minua yhtä paljon kuin Petzeäkin. Asia on nyt ratkaistu, mutta tiedä häntä, voi olla, että tapahtuma nostaa vielä päätään. Olen tiikeriemo ja Petze leijonaisä.
Opettelua elämä kaikkinensa.
Ny lähden luonnon helmaan ; ) - ♥
Korppis* kirjoitti:
Ei ihan niinkään, lapset ovat etusijalla ja pysyvät, niin minulla kuin Petzelläkin.
En pelkää asemani puolesta. Rakastamme toisiamme kuten tiedät rakkaus lapsia kohtaan on erilaista. ; ).
Tapahtui lastemme keskenäinen yhteentörmäys. Minä puolsin omaani ja Petze omaansa. Se haavoitii minua yhtä paljon kuin Petzeäkin. Asia on nyt ratkaistu, mutta tiedä häntä, voi olla, että tapahtuma nostaa vielä päätään. Olen tiikeriemo ja Petze leijonaisä.
Opettelua elämä kaikkinensa.
Ny lähden luonnon helmaan ; )Eipä lapsettomana tullut mieleen, että noinkin olla voi. Monisäikeinen voi olla yhteys rakkaansa ja omansa yhteenliittymässä.
Rakkautta ja sydäntä, sinulle ja rakkaallesi!
Näkyillään!:)) - Korppis*
♥ kirjoitti:
Eipä lapsettomana tullut mieleen, että noinkin olla voi. Monisäikeinen voi olla yhteys rakkaansa ja omansa yhteenliittymässä.
Rakkautta ja sydäntä, sinulle ja rakkaallesi!
Näkyillään!:))Kiitos sinulle!
Minunkin täytyy vielä tulla sanomaan että tässä ketjussa on ollut todella paljon hyvää keskustelua.
Itseäni ei mitenkään tämä aihe kosketa mutta todella hyviä pohdintoja on ollut välillä.
Hyvän aiheen kyllä toit esiin.
Ja toivon sulle viisautta käsitellä asioita. Niinkun olet tässäkin tehnyt.- Korppis*
Olen ollut mökillä möyrimässä. Läppäri on kuopuksella Englannissa, joten elinen ilta meni, harvinaista kyllä TV:tä katsellessa. Oli mielenkiintoinen alkoholikeskustelu. Päivi Räsänen sai pisteet ainakin minulta kun tunnusti olleensa kännissä ja vielä alikäisenä ; )).
No, ketju on ollut itselleni terapeuttinen ja auttanut ärhentelevän tiikerin sisältäni ulos. Olen hyvin voimakkaasti sidoksissa kuopukseen. Kun hän pienenä loukkasi varpaansa mökillä ja kaksi kynteä lähti irti se tuska, jonka hän tunsi meni läpi kehoni. Elän voimakkaasti mukana hänen elämässään.
Olisiko syy siinä, että hän oli isän poika pienenä ja tämä yhteys katkesi kun hän oli vasta kolmevuotta vanha. Hän toivoi aina murrosikään asti, että isä palaisi luoksemme. Olin antanut miehelleni lähtöpassit ja syyllisyys lapsen pahasta olosta kulki kauan mukanani.
Tämä keisi, josta sieluni oireili ja kävin kiirastulen läpi ei ole edes lapstemme tiedossa ja hyvä niin..
Eilen Petze sanoi lähtiessään kotiin. Mandi lapsemme lentävät pian maailmalle, tulevaisuus on meidän.
- LAT-suhde?
Mikä se on? Koskaan kuullutkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol5892316Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis4101832Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H221670Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe641438JM lukkoliike
Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran191276- 581176
- 1221164
Pankin avajaiset
Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti16908Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."
Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka13888Miten kesäsi meni?
Oletko tyytyväinen siihen? Oliko kaivattusi mielessäsi? Lähennyitkö vai etäännyitkö hänen kanssaan?66833